Vinkkejä vauvantarvikehankintoihin

Vauva tarvitsee lopulta hyvin vähän tarvikkeita, tavaroita tai vaatteita, ja lähes kaiken voi ostaa myös käytettynä. Lapsi kasvaa nopeasti, ja yhden tai kahden pikkuvauvan käytössä tavarat tai vaatteet eivät vielä paljon kulu. Perheet ovat kuitenkin erilaisia, ja monet haluavat ottaa kaiken ilon irti myös uusien tavaroiden ja vaatteiden hankkimisesta.

Vauvan hoito

  • vanutyynyt ja vanupuikot
  • vauvan vaippoja
  • pehmeitä, pestyjä harsoliinoja
  • kynsisakset
  • pehmeä hiusharja
  • hoitoöljy tai perusvoide
  • puhdistuspyyhkeitä
  • hoitopöytä (säästää äidin ja isän selkää, vaikka vaipan voi vaihtaa sylissä tai lattiallakin)
  • varalle pari tuttipulloa ja äidinmaidonkorviketta, mahdollisesti tutti

Vauvan pesu

  • kylpyamme ja kylpylämpömittari (voit myös käydä yhdessä vauvan kanssa suihkussa, jos kylvettäminen tuntuu hankalalta, monet vauvat tosin nauttivat valtavasti kylpemisestä)
  • pari pehmeää pyyhettä

Vauvan vaatteet

  • Kelan äitiyspakkaus  sisältää suunnilleen kaiken tarvittavan, paitsi pienet puuvillalapaset, joita voi pitää vastasyntyneen käsissä raapimista estämässä.
  • Jos et saa/halua äitiyspakkausta, tässä esimerkkilista vauvan alkuvaiheen vaatteista. Vastasyntynyt on noin kuukauden kokoa 50–60. Puuvilla, villa ja silkki ovat vauvalle sopivia materiaaleja.
  • muutama kietaisupaita ja -body (helppo pukea)
  • muutamat potkuhousut (jotta vauvan paita ei nouse kainaloihin vauvaa nostettaessa)
  • muutama potkupuku
  • puuvilla- tai silkkilakki tai kypärämyssy
  • villapuku ja -pipo (tai muu lämmin vaate ulkoiluvaatteen alle puettavaksi)
  • muutama sukkapari, varrelliset, kiristämättömät "aerobic-sukat" pysyvät jalassa parhaiten
  • ulkoiluvaate/haalari/makuupussi

Oleskelu

  • peitto, jonka päällä vauvaa voi pitää lattialla
  • jo muutaman kuukauden ikäinen vauva pitää yläpuolellaan kaaressa olevien lelujen katselemisesta ja heiluttamisesta
  • lattialla pidettävä vauvanistuin, sitteri, sopii lyhyisiin oleskeluhetkiin
  • turvallisia leluja oman maun mukaan

Nukkuminen

  • Hyvä ensisänky on äitiyspakkauksen laatikko, johon vauva mahtuu muutaman kuukauden ajan.
  • Pinnasänky on käytännöllinen, jollei vauva nuku vanhempien kanssa samassa vuoteessa. Jos hankit pinnasängyn käytettynä, osta siihen kuitenkin uusi patja homevaaran vuoksi.

Liikkuminen

  • Perinteisissä vaunuissa vauva yleensä nukkuu hyvin kävelylenkeillä tai parvekkeella. Niitä voi käyttää usein vain puolisen vuotta, kun vauva jo yrittää kivuta vaunuista pois.
  • Yhdistelmävaunuissa on yleensä makuukoppa ja istuinosa erikseen. Niitä voi käyttää niin kauan, kun lasta kuljetetaan rattaissa, noin 2–3-vuotiaaksi.
  • Kevyet matkarattaat kannattaa hankkia myöhemmin, kun tietää millaista kulkupeliä arvostaa.
  • Turvakaukalo ja myöhemmin turvaistuin on pakollinen ostos autoilevalle perheelle.
  • Kantoliina tai -reppu on vaivaton väline vauvan kuljettamiseen lähellä vanhempaansa.

Nuhakuumeita varten

  • digitaalinen kuumemittari
  • nenänniistäjä apteekista, esim. Nenä-Frida on hyvä
  • keittosuolatippoja apteekista hengityksen helpottamiseksi
  • kipulääkkeeksi apteekista esim. Panadol-suppoja

Äidin ja isän arki

  • Valmistakaa tai ostakaa ruokaa valmiiksi pakastimeen. Joinakin tulevina päivinä ette ehkä ehdi kuin kanniskella itkevää vauvaa tai istua ja äiti imettää.
  • Hankkikaa äidille valmiiksi yösiteitä ja liivinsuojuksia.
  • Jos äiti käyttää rintaliivejä, hankkikaa imetysliivit tai kahdet ennen laskettua aikaa. 
  • Varatkaa äidin yöpöydälle iso vesimuki – imettäessä janottaa.
  • Tallettakaa kännykkään synnytyssairaalanne puhelinnumero ohjeiden kysymistä varten, samoin neuvolanne puhelinnumero ja Imetyksen tuki ry:n tukipuhelimen numero 09 4241 5300.
  • Miettikää etukäteen toimintasuunnitelma, jos kotiin jäävän vanhemman arki vauvan kanssa alkaa ahdistaa. Hetki yksin suihkussa tai kävelyllä, puhelu ystävälle tai vertaistuen etsiminen internetistä saattaa tepsiä.

 

 

Vierailija

Mitä tarvikkeita vauva tarvitsee?

Olipa hyvä lista. Tämä olisi pitänyt jo raskaana ollessa löytää. Minäkin tätä olen pohtinut paljon ja kokemuksen kautta kirjoitin siitä vielä blogiini. Kaikilla tosin vähän vaihtelee nämä tarpeelliset tarvikkeet, mutta voi käydä katsomassa mun mielipiteen. http://sallatime.blogspot.fi/2015/03/mita-ostaa-vauvalle-etukateen.html
Lue kommentti

Yksi vauvan vilpittömimmistä ihailijoista saattaa olla hänen isosisaruksensa.

Yhtä vauvakuvaa en koskaan väsy katselemaan: Muutaman viikon ikäinen kuopuksemme pötköttää piirua vaille kolmevuotiaan esikoisemme sylissä. Vauva pitää isosiskoa tiukasti pikkusormesta kiinni. Siinä on hyvä.

Kun itse vielä ihmettelin, kuka tämä pieni ja uusi oikein on, esikoinen otti vauvan saman tien omakseen. Hänestä kuoriutui isosisko ennen kuin minusta kahden äiti. Hän kylvetti, hoivasi ja lohdutti, esitteli vauvaa polleana tutuille ja tuntemattomille.

Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Itsehän unohdin kirjoittaa vauvan nimen onnittelukorttiin, kun lähdimme koko perhe syntymäpäiväjuhliin. Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Sydämeeni oli ryöpsähtänyt kertaheitolla hurjasti lisää rakkautta, mutta samalla sydän hieman nyrjähti. Esikoisen puolesta kirpaisi, sillä syliin ei joka hetki mahtunut yhtä paljon kuin sydämeen.

Onneksi oli myös isän ja isovanhempien syli. Isompikin sai vielä olla pieni.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle. Ehkä niinkin. Kieltämättä toivoin, että lapsillani olisi kasvussaan kaveri. Se rakkain ja raivostuttavin, jonka kanssa otetaan yhteen mutta jonka edestä ei ikinä paiskaisi ovea kiinni iäksi.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle.

Pikku hiljaa kädet alkavat riittää kahdenkin äitinä. Sitä huomaa kasvavansa lahjomattomaksi erotuomariksi, muistaa tuoda reissusta kaksi täsmälleen samanlaista tuliaista. Mittaa automaattisesti jälkkärit grammalleen yhtä suuriksi. Sylissäkin pysyy kaksi yhtä aikaa.

Kun siskokset kikattavat omille jutuilleen ja pusuttelevat toisilleen hyvän yön halit, sydämessä ei voisi enempää lämpöä tunteakaan.

Vauva-lehden pääkirjoitus 12/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Saako lisää? Maitovaihe on lopulta lyhyt aika lapsen elämässä. Nyt  Nuutille maistuu moni muukin ruoka. Kuva: Satu Kemppainen
Saako lisää? Maitovaihe on lopulta lyhyt aika lapsen elämässä. Nyt Nuutille maistuu moni muukin ruoka. Kuva: Satu Kemppainen

Sannan molemmat pojat ovat kasvaneet pääosin äidinmaidonkorvikkeella. Pulloruokinnassa harmittaa vain ympäristön asenne.

Kahdeksankuinen Nuutti imaisee viimeiset hörpyt maitopullosta ja jaksaa taistella vielä hetken nukkumattia vastaan. Äiti Sanna laskee hänet hellästi pinnasänkyyn.

Pullolle nukahtava vauva on tässä keittiössä tuttu näky. Myös Nuutin isoveli Hermanni, 3, kasvoi aikanaan pääosin äidinmaidonkorvikkeella.

– Hermanni painoi syntyessään vain 2190 grammaa. Hän ei jaksanut imeä rintaa kuin kymmenen minuuttia kerrallaan ja oli senkin jälkeen ihan hikinen, Sanna muistelee esikoisensa ensimmäisiä viikkoja.

Imetys-lisämaito-pumppausrumbassa kului tunti kerrallaan, kolmen tunnin välein, vuorokauden ympäri. Kaksi kuukautta Sanna jaksoi sitä pahimmillaan puolentoista tunnin yöunilla. Sitten voimat loppuivat, ja Hermanni siirtyi korvikkeelle.

Kun Nuutti syntyi, kaikki oli toisin. Poika oli alusta saakka rinnalla kuin ammattilainen.

– Olin ihan fiiliksissä, että jes, nyt tämä sujuu. Opetimme silti vauvan myös pullolle, jotta isäkin voisi osallistua hoitoon.

”Ehkä imetys olisi voinut jatkua, mutta olin siihen liian loppu.”

Nuutin kanssa imetys meni loistavasti kaksi kuukautta. Sitten koko perhe sairastui rajuun enterorokkoon.

– Rintani ja Nuutin kitalaki olivat täynnä kipeitä rakkuloita. Imetys oli tuskaa molemmille. Lopulta Nuutti ei huolinut rintamaitoa edes pullosta, korviketta kyllä. Ehkä hän yhdisti äidinmaidon maun kipuun.

Kun tauti oli selätetty, Sanna yritti käynnistää imetystä uudestaan, mutta maito oli ehtinyt vähentyä. Perhe oli vasta toipumassa, kaikki nukkuivat huonosti, ja kolmivuotias Hermannikin tarvitsi äidin huomiota.

– Ehkä imetys olisi voinut jatkua, jos olisin pystynyt istumaan sohvalla ja imettämään Nuuttia tuntikausia putkeen, mutta olin siihen liian loppu.


Ruoka-aika. Samuli-isän sylissä Nuutin on niin hyvä syödä, että siihen voi vaikka nukahtaa. Usein niin käykin.

Sannalle oli lopulta valtava helpotus, kun neuvolan terveydenhoitaja antoi ikään kuin luvan lopettaa.

– Menin poikien kanssa neuvolaan naama harmaana ja väsymystäni itkien. Ihana terveydenhoitajamme totesi myötätuntoisesti, että jos imetys ei tuntunut minulle ihan äärettömän tärkeältä, hänestä voisin kyllä lopettaa yrittämisen. Nuutti oli jo saanut maidostani paljon hyötyjä, ja oli tärkeää turvata minun jaksamiseni.

Niin Nuutistakin tuli pullopoika. Sannasta se ei lopulta tuntunut kovin pahalta. Hän oli jo nähnyt, kuinka täydellinen lapsi Hermannistakin oli korvikkeella kasvanut.

– Olen sellainen, etten jaksa jäädä vellomaan vaikeuksissa. Mieluummin yritän löytää ratkaisun ja mennä eteenpäin.

Pulloruokinnassa harmittaa oikeastaan vain ympäristön asenne. Jotkut kokevat oikeudekseen neuvoa asiassa, joka ei kuulu kellekään muulle kuin äidille itselleen.

”Tuntui ärsyttävältä selitellä asiaa vieraalle.”

– Kun vielä imetin Nuuttia, eräs tuttava näki vaunukopassa maitopullon ja ihmetteli suureen ääneen, miksen imetä poikaa kaikkialla. Minusta paikallisjunassa imettäminen oli turhan hankalaa. Tuntui ärsyttävältä selitellä asiaa vieraalle.

Oli Sannalle silti pettymys, kun Nuutin hyvin sujunut imetys päättyi niin yllättäen. Kerran hän purki asiaa ystävälleen, joka oli täysimettänyt vauvaansa. Tämä lohdutti, että ekaluokan opettaja ei näe, ketä lapsista on imetetty ja kuinka kauan.

– Kun lakkasin ahdistumasta imetyksestä ja väsyttämästä itseäni, saatoin käyttää energiani siihen, että olin ihan eri tavalla läsnä lapsilleni.