Neuvolakäynnit kuuluvat vauvaperheen arkeen. Lue, mitä milloinkin neuvolassa tehdään ja tarkkaillaan.

Suomalaisvauvoille tehdään ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän neuvolan terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta ja yksi laaja terveystarkastus neljän kuukauden iässä. Ennen kouluikää terveystarkastuksia on yhteensä 15 sisältäen laajat terveystarkastukset myös 18 kk:n ja neljän vuoden ikäisenä.

Jokaisella neuvolakäynnillä tarkistetaan yleisvoinnin ohella lapsen pituus, paino ja päänympärys. Myös lapsen ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota.

1–4 viikkoa

Yleensä terveydenhoitajan tekemä kotikäynti

  • Vauvan yleisvointi ja paino.
  • Vanhempien synnytyskokemus.
  • Vauvan iho, napa, heijasteet.
  • Vauvanhoidon sujuminen, imetys.
  • Äidin hyvinvointi.

4–6 viikkoa

Terveydenhoitaja, lääkärintarkastus

  • Varmistetaan, että lapsi on ylittänyt syntymäpainonsa.
  • Synnynnäisten sairauksien ja vammojen toteaminen.
  • Sydänäänet, keuhkot, iho ja rakenteet.
  • Näkö ja kuulo.
  • Neurologinen kehitys.

2 kuukautta

Terveydenhoitaja

  • Heijasteet, Moro-reaktio, tarttumisheijaste.
  • Aistit, katsekontakti.
  • Rotavirusrokote.
  • Vanhempien mieliala ja jaksaminen

3 kuukautta

Terveydenhoitaja

  • Katsekontakti, hymy
  • Reagoiminen ääniin, jokeltelu.
  • Rotavirusrokote sekä DTap-IPV-Hib ja PCV (kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja Hib-bakteerin aiheuttamia infektioita vastaan)
  • Pyydetään molemmat vanhemmat 4 kk:n laajaan terveystarkastukseen.

4 kuukautta

Laaja terveystarkastus. Lääkäri ja terveydenhoitaja

  • Yleinen terveystarkastus.
  • Hymyvaste, vuorovaikutuksellinen jokeltelu. Käsien käyttö.
  • Kuulo ja näkö. Punaheijaste, kasvojen tunnistaminen, katseen kohdistaminen.
  • Neurologinen ja psyykkinen kehitys: liikehdintä, heijasteet, jäntevyys.
  • Pään ja ylävartalon hallinta, vatsamakuulla tukeutuminen kyynärvarsiin.
  • Vanhempien hyvinvointi, jaksaminen, terveys ja lapsen kasvuympäristö.
  • Vanhemmille alkoholinkäytön AUDIT-tutkimus.

5 kuukautta

Terveydenhoitaja

  • Kääntyminen, vatsallaan viihtyminen.
  • Esineisiin tarttuminen ja suuhun vieminen.
  • Varhaisheijasteiden sammuminen.
  • Pään ja ylävartalon hallinta, vatsamakuulla tukeutuminen kyynärvarsiin.
  • Vuorovaikutus, vokaaliääntely.
  • Rotavirusrokote, DTap-IPV-Hib ja PCV.

6 kuukautta

Terveydenhoitaja

  • Ruokailurytmi ja ruokavalio.
  • Suojaheijasteet.
  • Esineisen seuraaminen, tarttuminen ja suuhun vieminen.
  • Pään ja ylävartalon hyvä hallinta, vatsamakuulla tukeutuminen kyynärvarsiin.

8 kuukautta

Lääkäri ja terveydenhoitaja

  • Istuminen, liikkuminen. Varaaminen alaraajoille.
  • Tarttuminen molemmilla käsillä ja esineen vieminen suuhun.
  • Jokeltelu, ääntelyn jäljttely.
  • Motoristen poikkeamien, karsastuksen, näön ja kuulon vajavuuden toteaminen.
  • Laskeutumaton kives on hoidettava.
  • Esikielellisten taitojen ongelmat ja psykososiaalinen kehitys.
  • Vuorovaikutus vanhempien sekä vieraiden kanssa.

12 kuukautta

Terveydenhoitaja.

  • Vuorovaikutus ja kontakti, sanojen tapailu.
  • Suunterveyden arvio.
  • Pinsettiotteen hallinta.
  • Liikkuminen tukea pitkin ja yhdestä kädestä talutettuna.
  • Käsien käyttö, heittäminen.
  • Rokotukset DTap-IPV-Hib ja PCV.
  • Kutsutaan molemmat vanhemmat 18 kk:n laajaan terveystarkastukseen.

18 kuukautta

Laaja terveystarkastus. Lääkäri ja terveydenhoitaja.

  • Oppimisen ja oman tahdon kehittyminen.
  • Puheen kehitys. Leikkiminen. Kahden palikan pino.
  • Lusikan käyttö.
  • Hoitojärjestelyt. Tapaturmien ehkäisy.
  • Seisominen ja kävely ilman tukea.
  • Hampaiden hoito.
  • Arvio vanhempien hyvinvoinnista, terveydestä ja lapsen kasvuympäristöstä. AUDIT-lomake.
  • MPR-rokotus tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.

2 vuotta

Terveydenhoitaja

  • Lapsen oman tahdon kehittyminen. Vanhempien valmiudet ja tukeminen lapsen uhmaiässä.
  • Puheen oppiminen, leikin ja luovuuden merkitys.
  • Ruokailutavat, siisteyskasvatus.
  • Terveysneuvonta.

3 vuotta

Terveydenhoitaja

  • Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen.
  • Käsitteiden ymmärtäminen.
  • Silmä–käsi-yhteistyö. Omatoimisuus.
  • Päivävaipan tarve.
  • Sisarusten merkitys.
  • Hampaiden kunto. Näöntarkkuus.
  • Kutsutaan molemmat vanhemmat laajaan 4 v:n terveystarkastukseen.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Lastenneuvolakäsikirja

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.