Syömiseen liittyvät ongelmat ovat vauvoilla tavallisia. Onneksi ne eivät jatku ikuisesti.

Syömiseen liittyvät ongelmat voivat alkaa vauvalla jo pian syntymän jälkeen. Ne ahdistavat vanhempia, mutta ovat onneksi usein hoidettavissa.

Kysymyksiin vauvaikäisten syömisongelmista vastaa lastentautien erikoislääkäri Suvi Mieskonen Jorvin sairaalasta.

Mistä vauvojen syömisongelmat johtuvat?

Vauvoilla on paljon syömiseen liittyviä ongelmia. Oireet ja syyt ovat omanlaisiaan. Ne voivat liittyä esimerkiksi pienipainoisuuteen, hengitysvaikeuksiin, hankalan synnytyksen jälkivaikutuksiin, alkavaan infektioon tai lääkehoitoon. Syömistä voivat vaikeuttaa myös jotkin kehityshäiriöt kuten suulakihalkio.

Taustalla voivat olla myös äidin oman jaksamiseen tai raskaudenaikaisiin mielenterveysongelmiin liittyvät asiat.

Vauvat voivat olla syömistavoiltaan erilaisia kuin vanhemmat ovat etukäteen kuvitelleet, eikä ongelmien taustalla ole useinkaan varsinaista sairautta. Vanhempien ja vauvan erilainen temperamentti tai rytmi voi myös aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi pienipainoisena syntynyt vauva voi olla aluksi luonnostaan vaisu syömään. 

Lyhytaikaisia, varhaislapsuuden aikaisia syömiseen liittyviä häiriöitä arvellaan olevan 20-40 prosentilla lapsista.

Mikä vanhempia huolestuttaa?

Kun vastasyntynyt normaalisti hamuaa nälkäänsä ja rauhoittuu tyytyväisenä syömisen jälkeen, tästä poikkeava käytös huolestuttaa vanhempia. Heitä kalvaa ikiaikainen pelko siitä, ettei lapsi saa tarpeeksi ruokaa. Tämä tunne on ollut, ja on edelleen, tärkeä vauvoja suojaava tekijä.

On raskasta yrittää syöttää vauvaa, jonka syömistä nälkä ja kylläisyys eivät ohjaa. Vauva voi olla mahavaivainen ja itkuinen.

Vanhempien on hyvä muistaa, että lapset ovat yksilöitä jo vastasyntyneinä ja erilaisia myös suhteessa ruokaan. Osa vauvoista ja lapsista ei näytä kokevan syömistä niin tärkeänä kuin toiset.

Uuteen pieneen ihmiseen, tämän temperamenttiin ja syömisrytmiin kannattaa jo heti alussa tutustua rauhassa.

Mikä avuksi, jos vauva syö huonosti?

Tärkeintä on varmistaa, ettei lapsella ole mitään sairautta, ja että hän kasvaa. Suurimmalla osalla vauvoista syömiseen liittyvät ongelmat ovat väliaikaisia ja hoidettavissa.

Syömisongelmaan on järkevä puuttua ajoissa, jotta se ei pitkity. Vaikka ongelmat yleensä helpottavat nopeasti, osa voi ennakoida pitkäaikaisiakin syömishäiriöitä ja vaikuttaa lapsuusiän kasvuun ja paino-ongelmiin myöhemminkin. Vanhempien jaksamiseen ja läheisten tukeen pitää myös kiinnittää huomiota.

Ensimmäiseksi ongelmasta kannattaa puhua terveydenhoitajalle ja lääkärille neuvolassa. Siellä lapsen kasvu tarkistetaan, suunnitellaan perustutkimukset ja perhe ohjataan tarpeen mukaan lastenlääkärille ja jatkotutkimuksiin. Joillakin paikkakunnilla kuntoutusohjaajat voivat tehdä kotikäyntejä kotona, mutta käytännöt vaihtelevat.

Usein auttaa jo ammattilaisen tilannearvio ja ohjeet lapsen ruokailurytmistä. Ruokapäiväkirjanpidosta on myös hyötyä hoitosuunnitelman tekemisessä.

Lapsen kasvun turvaamiseksi voidaan joskus tarvita nenämahaletkua, mutta se ei ole maailmanloppu.

Onko ruoan tuputtaminen pahasta?

Joskus vanhemmat edesauttavat ongelman syntymistä huomaamattaan syöttämällä vauvaa lähes koko ajan. Ruokaa tuputetaan, vaikka paino nousee riittävästi. 

Vanhemmat tarkoittavat parasta ja haluavat hoitaa vauvaansa mahdollisimman hyvin. Ylisyömisestä voi kuitenkin tulla refluksioireita eli maito nousee mahalaukusta ruokatorveen. Tästä koituu usein itkuisuutta ja jäykistelyä, ja taas ollaan syömisongelmissa.

Kaikkia ongelmia ei tarvitse hoitaa maidolla. Lohdukkeeksi voi riittää tutti, jonka käytön välttämiseen ei ole olemassa lääketieteellisiä syitä. Kaikille vauvoille ei tutti kelpaa.

Synnytyssairaaloissa tuttia ei suosita alkuvaiheessa ennen kuin vauva on oppinut imemään rintaa.

Voiko kyseessä olla ruoka-allergia?

Ruokailuun liittyvien ongelmien taustalla voi olla myös ruoka-aineallergioita. Niiden pelossa ei kuitenkaan pitäisi siirtää tärkeiden ruoka-aineiden aloittamista, sillä siirtäminen ei näytä suojaavan allergioilta.

Imettävän äidin ei pitäisi myöskään välttää perusruoka-aineita pitkiä aikoja ilman hyvää syytä.

Allergiaselvittelyt ja mahdolliset välttämisruokavaliot pitäisi suunnitella osaavan lääkärin kanssa.

D-vitamiinitippojen antamista ei pidä mahavaivojen vuoksi jättää välistä.

Onko käytännön helpotuskeinoja?

Vauva voi kieltäytyä imemästä rintaa, vaikka maitoa tulisi hyvin. Vauvan voi tällöin olla vaikea saada otetta rinnasta. Tilannetta voi auttaa lypsämällä rintaa alkuun tai käyttämällä maidonkerääjää toisessa rinnassa, kun vauva imee toisesta.

Joskus äiti voi lypsää maidon ja jompikumpi vanhemmista syöttää sen vauvalle pullosta. Maidon lypsäminen saattaa tosin tuntua äidistä raskaalta, sillä tilannetta voi jatkua pitkään.

Ennenaikaisina syntyneet vauvat ruokitaan yleensä ensin nenämahaletkun turvin, ja vähitellen pulloruokinnan ohella siirrytään imetykseen.

Runsaasti pulauttelevalle, refluksioireiselle vauvalle apukeinoja voi löytyä asentohoidosta, ruokailun rytmittämisestä, maidonsakeuttajasta tai väliaikaisesta refluksilääkityksestä.

Ja vielä, lohdukkeeksi. Syömiseen liittyvät ongelmat helpottavat usein ensimmäisen elinvuoden jälkeen.

Kerran ruokaongelmainen ei tarkoita ruokaongelmaa lopuksi ikää. Jos ongelmat ovat päivittäisiä, apua kannattaa lähteä hakemaan.

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.