Syömiseen liittyvät ongelmat ovat vauvoilla tavallisia. Onneksi ne eivät jatku ikuisesti.

Syömiseen liittyvät ongelmat voivat alkaa vauvalla jo pian syntymän jälkeen. Ne ahdistavat vanhempia, mutta ovat onneksi usein hoidettavissa.

Kysymyksiin vauvaikäisten syömisongelmista vastaa lastentautien erikoislääkäri Suvi Mieskonen Jorvin sairaalasta.

Mistä vauvojen syömisongelmat johtuvat?

Vauvoilla on paljon syömiseen liittyviä ongelmia. Oireet ja syyt ovat omanlaisiaan. Ne voivat liittyä esimerkiksi pienipainoisuuteen, hengitysvaikeuksiin, hankalan synnytyksen jälkivaikutuksiin, alkavaan infektioon tai lääkehoitoon. Syömistä voivat vaikeuttaa myös jotkin kehityshäiriöt kuten suulakihalkio.

Taustalla voivat olla myös äidin oman jaksamiseen tai raskaudenaikaisiin mielenterveysongelmiin liittyvät asiat.

Vauvat voivat olla syömistavoiltaan erilaisia kuin vanhemmat ovat etukäteen kuvitelleet, eikä ongelmien taustalla ole useinkaan varsinaista sairautta. Vanhempien ja vauvan erilainen temperamentti tai rytmi voi myös aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi pienipainoisena syntynyt vauva voi olla aluksi luonnostaan vaisu syömään. 

Lyhytaikaisia, varhaislapsuuden aikaisia syömiseen liittyviä häiriöitä arvellaan olevan 20-40 prosentilla lapsista.

Mikä vanhempia huolestuttaa?

Kun vastasyntynyt normaalisti hamuaa nälkäänsä ja rauhoittuu tyytyväisenä syömisen jälkeen, tästä poikkeava käytös huolestuttaa vanhempia. Heitä kalvaa ikiaikainen pelko siitä, ettei lapsi saa tarpeeksi ruokaa. Tämä tunne on ollut, ja on edelleen, tärkeä vauvoja suojaava tekijä.

On raskasta yrittää syöttää vauvaa, jonka syömistä nälkä ja kylläisyys eivät ohjaa. Vauva voi olla mahavaivainen ja itkuinen.

Vanhempien on hyvä muistaa, että lapset ovat yksilöitä jo vastasyntyneinä ja erilaisia myös suhteessa ruokaan. Osa vauvoista ja lapsista ei näytä kokevan syömistä niin tärkeänä kuin toiset.

Uuteen pieneen ihmiseen, tämän temperamenttiin ja syömisrytmiin kannattaa jo heti alussa tutustua rauhassa.

Mikä avuksi, jos vauva syö huonosti?

Tärkeintä on varmistaa, ettei lapsella ole mitään sairautta, ja että hän kasvaa. Suurimmalla osalla vauvoista syömiseen liittyvät ongelmat ovat väliaikaisia ja hoidettavissa.

Syömisongelmaan on järkevä puuttua ajoissa, jotta se ei pitkity. Vaikka ongelmat yleensä helpottavat nopeasti, osa voi ennakoida pitkäaikaisiakin syömishäiriöitä ja vaikuttaa lapsuusiän kasvuun ja paino-ongelmiin myöhemminkin. Vanhempien jaksamiseen ja läheisten tukeen pitää myös kiinnittää huomiota.

Ensimmäiseksi ongelmasta kannattaa puhua terveydenhoitajalle ja lääkärille neuvolassa. Siellä lapsen kasvu tarkistetaan, suunnitellaan perustutkimukset ja perhe ohjataan tarpeen mukaan lastenlääkärille ja jatkotutkimuksiin. Joillakin paikkakunnilla kuntoutusohjaajat voivat tehdä kotikäyntejä kotona, mutta käytännöt vaihtelevat.

Usein auttaa jo ammattilaisen tilannearvio ja ohjeet lapsen ruokailurytmistä. Ruokapäiväkirjanpidosta on myös hyötyä hoitosuunnitelman tekemisessä.

Lapsen kasvun turvaamiseksi voidaan joskus tarvita nenämahaletkua, mutta se ei ole maailmanloppu.

Onko ruoan tuputtaminen pahasta?

Joskus vanhemmat edesauttavat ongelman syntymistä huomaamattaan syöttämällä vauvaa lähes koko ajan. Ruokaa tuputetaan, vaikka paino nousee riittävästi. 

Vanhemmat tarkoittavat parasta ja haluavat hoitaa vauvaansa mahdollisimman hyvin. Ylisyömisestä voi kuitenkin tulla refluksioireita eli maito nousee mahalaukusta ruokatorveen. Tästä koituu usein itkuisuutta ja jäykistelyä, ja taas ollaan syömisongelmissa.

Kaikkia ongelmia ei tarvitse hoitaa maidolla. Lohdukkeeksi voi riittää tutti, jonka käytön välttämiseen ei ole olemassa lääketieteellisiä syitä. Kaikille vauvoille ei tutti kelpaa.

Synnytyssairaaloissa tuttia ei suosita alkuvaiheessa ennen kuin vauva on oppinut imemään rintaa.

Voiko kyseessä olla ruoka-allergia?

Ruokailuun liittyvien ongelmien taustalla voi olla myös ruoka-aineallergioita. Niiden pelossa ei kuitenkaan pitäisi siirtää tärkeiden ruoka-aineiden aloittamista, sillä siirtäminen ei näytä suojaavan allergioilta.

Imettävän äidin ei pitäisi myöskään välttää perusruoka-aineita pitkiä aikoja ilman hyvää syytä.

Allergiaselvittelyt ja mahdolliset välttämisruokavaliot pitäisi suunnitella osaavan lääkärin kanssa.

D-vitamiinitippojen antamista ei pidä mahavaivojen vuoksi jättää välistä.

Onko käytännön helpotuskeinoja?

Vauva voi kieltäytyä imemästä rintaa, vaikka maitoa tulisi hyvin. Vauvan voi tällöin olla vaikea saada otetta rinnasta. Tilannetta voi auttaa lypsämällä rintaa alkuun tai käyttämällä maidonkerääjää toisessa rinnassa, kun vauva imee toisesta.

Joskus äiti voi lypsää maidon ja jompikumpi vanhemmista syöttää sen vauvalle pullosta. Maidon lypsäminen saattaa tosin tuntua äidistä raskaalta, sillä tilannetta voi jatkua pitkään.

Ennenaikaisina syntyneet vauvat ruokitaan yleensä ensin nenämahaletkun turvin, ja vähitellen pulloruokinnan ohella siirrytään imetykseen.

Runsaasti pulauttelevalle, refluksioireiselle vauvalle apukeinoja voi löytyä asentohoidosta, ruokailun rytmittämisestä, maidonsakeuttajasta tai väliaikaisesta refluksilääkityksestä.

Ja vielä, lohdukkeeksi. Syömiseen liittyvät ongelmat helpottavat usein ensimmäisen elinvuoden jälkeen.

Kerran ruokaongelmainen ei tarkoita ruokaongelmaa lopuksi ikää. Jos ongelmat ovat päivittäisiä, apua kannattaa lähteä hakemaan.