Lapset ovat toden totta erilaisia. Temperamenttipiirteet vaikuttavat siihen miten lapsi reagoi tuntemuksiinsa ja käyttäytyy eri tilanteissa.

Lapset ovat erilaisia. Oman vauvan temperamentista saattaa saada vihjeitä jo raskausaikana – toisen vauvan liikkeet ovat rauhallisia ja enimmän aikaa vauva tuntuu nukkuvan, toinen vauva taas saattaa vaikuttaa vilkkaalta liikkujalta jo kohdussa.

Temperamentti tarkoittaa synnynnäistä tapaa reagoida tilanteisiin ja sisäisiin tuntemuksiin. Ihmisen yksilöllinen temperamentti muodostuu temperamenttipiirteistä, jotka säilyvät suhteellisen pysyvinä läpi elämän.

Vauvan ja pienen lapsen temperamenttipiirteitä:

  • Aktiivisuus: Vauvalla aktiivisuus tarkoittaa ennen kaikkea motorista liikehdintää – paljonko vauva on liikkeessä, miten nopeita ja voimakkaita liikkeet ovat.
  • Rytmisyys: Biologisten toimintojen säännöllisyys – miten säännöllinen unirytmi vauvalla on, tuleeko hänelle nälkä aina samaan kellonaikaan.
  • Lähestyminen/vetäytyminen: Spontaani reaktio uudessa tilanteessa – miten vauva suhtautuu uusiin leluihin, uusiin makuihin, uusiin ihmisiin ja uusiin ympäristöihin; riemastuuko vai pelästyykö.
  • Sopeutuminen: Miten nopeasti lapsi alkureaktion jälkeen sopeutuu tilanteeseen – miten monta maistelukertaa vaatii uuteen ruokalajiin tottuminen, miten helposti lapsi nukahtaa vieraassa paikassa ja miten valmis lapsi on mukautumaan siihen, mitä muut haluavat leikkiä.
  • Vastaus- eli responsiivisuuskynnys: Miten voimakkaan ärsykkeen lapsi tarvitsee, jotta hän reagoi siihen ? miten herkästi lapsi reagoi ääniin, kuumaan tai kylmään, valoon tai vaatteiden materiaaleihin; herääkö hän helposti pieneenkin risahdukseen vai nukkuuko kuin tukki.
  • Reaktioiden intensiivisyys tai voimakkuus: Millä voimakkuudella vauva ilmaisee tunteensa – jos lapsi on nälkäinen, liikehtiikö hän levottomasti vai huutaako suoraa huutoa naama punaisena, miten hän reagoi, jos tapahtuu jotain hauskaa: kiljahteleeko riemusta vai hymyileekö hieman.
  • Mielialan laatu: Onko lapsen vallitseva mieliala positiivinen vai negatiivinen. Vaikuttaako vauva yleensä ärtyneeltä vai aurinkoiselta.
  • Häirittävyys: Miten helposti lapsen huomio kääntyy pois siitä, mitä hän on juuri tekemässä. Vauvan häirittävyys on korkea, jos hänet saa nälkäisenä rauhoittumaan pitelemällä sylissä tai keksimällä hänelle muuta puuhaa. Keskittyykö lapsi leikkiinsä täydellisesti (matala häirittävyys) vai huomaako hän leikkiessäänkin kaiken, mitä ympärillä tapahtuu (korkea häirittävyys).
  • Tarkkaavuuden kesto ja sinnikkyys: Miten kauan lapsen huomio pysyy siinä, mitä hän on tekemässä ja miten sinnikkäästi lapsi jatkaa toimintaansa – miten kauan vauva keskittyy katselemaan edessään pyörivää mobilea tai miten kauan vanhempi lapsi jaksaa rakentaa legoilla.
  • Sosiaalisuus: Miten paljon vauva tarvitsee muiden ihmisten seuraa. Miten tärkeää kiitos on lapselle ja miten paljon hän tavoittelee muiden ihmisten arvostusta. Ujokin voi olla sosiaalinen.
  • Emotionaalisuus: Miten herkästi vauva tuntee olonsa epämukavaksi ja stressaantuu. Miten paljon vauvaa täytyy lohduttaa ja pitää sylissä.

Vauva 5/09

Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti – Ihmisen yksilöllisyys. WSOY 2004

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.