Lue tuhti tietopaketti hampaiden pesusta ja 10 pesuhetkeä helpottavaa vinkkiä.

 

Ensimmäisen hellyttävän maitohampaan puhkeaminen on yleensä suuri tapaus, josta tiedotetaan sukulaisille ja ystäville. Hampaiden puhkeamisvauhti ja -järjestys voi poiketa keskimääräisestä, mutta vuoden ikäisellä on tavallisesti suussaan 3–6 kaunista helmihammasta.

Etuhampaiden ilmestyminen suuhun aiheuttaa vauvalle harvoin oireita, mutta poskihampaiden puhkeamisen usein kyllä huomaa: vauva voi olla kärttyinen, levoton ja ruokahaluton, joillakin voi olla jopa pientä lämpöä. Sylki valuu, turvonneet ikenet ärsyttävät ja vauva haluaa järsiä kaikkea mitä käsiinsä saa.

Hampaita saava vauva tarvitsee turvallisia puruleluja. Etenkin jääkaapissa viilennetyn purulelun jyystäminen helpottaa oloa. Jos ienkipu äityy oikein pahaksi eikä vauva voi edes nukkua, vauvoille tarkoitettua särkylääkettä voi käyttää satunnaisesti. Särkylääkkeen käytöstä on hyvä kysyä ensin neuvolasta.

Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa hyvää hampaiden hoitoa

Voiko jo pikkulapsilla olla reikiä?

Kyllä, ihan pienilläkin lapsilla voi olla kariesta eli reikiä hampaissa. Suomalaistutkimuksen mukaan 16 prosentilla 3-vuotiaista oli kariesta vuonna 2000. Reikiintymisen aiheuttaa mutans streptokokki -bakteeri, joka saadaan yleensä vanhemmalta syljen välityksellä. Mitä aikaisemmin bakteeri tarttuu, sitä suurempi on riski, että hampaat reikiintyvät. Tartuntaa voidaan ehkäistä siten, ettei toisen ihmisen sylkeä joudu lapsen suuhun. Vauvalla pitää siis olla oma lusikka, eikä vanhemman tule putsata tuttia suussaan.

Myös sokeripitoisen ravinnon runsas tai tiheä nauttiminen altistaa hampaat reikiintymiselle. Sokeripitoisesta ruoasta ja juomasta kariesbakteerit tuottavat aineenvaihdunnassaan happoja ja aiheuttavat hampaille joka kerta noin puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Happohyökkäykset taas voivat vaurioittaa hampaan kiillettä. Sylki ei aina riitä suojaamaan hampaan pintaa usein toistuvilta happohyökkäyksiltä, vaan kiille voi vaurioitua pysyvästi. Jos lapsi juo jatkuvasti tuttipullosta mehua, on hampaiden reikiintyminen todennäköistä.

Milloin harjaus aloitetaan?

Lapsen hampaiden harjaus on hyvä aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Vauvalle valitaan pehmeä ja pienipäinen harja, jotta se sopii pieneen suuhun. Hampaiden harjaus aloitetaan varhain, jotta lapsi tottuisi siihen, että hammaspesu on osa päivittäisiä puuhia. Hampaat on hyvä harjata kaksi kertaa päivässä fluoritahnaa käyttäen.

Millainen fluorihammastahna on hyvä lapsille?

Fluoritahnan käyttö aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. 2-vuotiaaksi asti käytetään tahnaa, jossa on fluoria enintään 500 ppm (0,05 %). Tahnaa sipaistaan hyvin pieni määrä harjasten päälle. 2–5-vuotiaille riittää pienen herneen kokoinen määrä hammastahnaa, jossa on enintään 1 100 ppm (0,11 %) fluoria.

Voiko fluorista olla jotain haittaa?

Fluori suojaa hampaita kariekselta, mutta sitä ei pidä käyttää suosituksia enempää. Jos lapselle esimerkiksi  käytetään suositusta vahvempaa tahnaa pysyvien hampaiden kehityksen aikana, voi hampaiden kiilteeseen tulla laikkuisuutta eli fluoroosia.

Mitä hyötyä on ksylitolista? Milloin sen antamisen voi aloittaa?

Ksylitoli ehkäisee kariesbakteeritartuntaa ja vähentää hampaiden reikiintymistä katkaisemalla syömisen jälkeen  syntyvän happohyökkäyksen. Ksylitolipastillien antamisen voi aloittaa jo vauvaikäiselle, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. Aluksi pastillista voi antaa pienempiä murusia ja totuttaa lasta niiden makuun. Purukumin syömisen lapsi voi aloittaa, kun hän osaa pureskella sitä nielemättä, yleensä 2–3-vuoden iässä.

Voiko lapsen hampaita suojata jotenkin muuten?

Hammaslääkärin vastaanotolla hampaiden pintaan voidaan sivellä fluorilakkaa tai -geeliä, etenkin jos lapsella on vastapuhjenneita hampaita, alkavia reikiä tai suuri kariesriski. Lakkaa tai geeliä voidaan laittaa myös maitohampaisiin. Suomen hammashoitoloissa käytetään yleisimmin fluorilakkaa.

Kuinka usein lasta käytetään hammastarkastuksessa?

Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Alle kouluikäiselle kunnan on järjestettävä suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai  4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Jokaiselle määritetään yksilöllinen tarkastusväli omassa hammashoitolassa. Tarkastusväliä voi lyhentää tarvittaessa.

Voiko jo pikkulapsi käyttää sähköhammasharjaa?

Mitään tarkkaa alaikärajaa sähköhammasharjan käytön aloittamiselle ei ole. Sähköhammasharjan käytössä on syytä noudattaa valmistajien antamia suosituksia ja ottaa huomioon lapsen mieltymykset. Aikuisten sähköhammasharjaa ei tule käyttää pienelle lapselle, ja harjaspään on oltava pehmeä.

Mitä odottava äiti voi tehdä lapsensa hampaiden suojelemiseksi?

Tärkeintä on hoidattaa omat hampaat kuntoon ja puhdistaa ne huolellisesti joka puolelta kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Myös hammasvälit tulee puhdistaa. D-vitamiinia kannattaa käyttää suositusten mukaisesti, sillä se on myös sikiön hampaiden ja luiden kehitykselle hyväksi. Terveellisten ruokailutottumusten omaksuminen auttaa myöhemmin myös lapsen hampaiden hoitamisessa.

Vaikuttavatko jotkut odottavan äidin ottamat lääkkeet syntyvän vauvan hampaisiin?

Tunnetuin vaikutus on tetrasykliini-antibiootilla. Altistuminen tetrasykliinille hampaiden kehityksen aikana johtaa hampaiden värimuutoksiin. Tetrasykliiniä ei pidä antaa alle 8-vuotiaille lapsille eikä odottaville tai imettäville äideille.

Vaikuttaako äidin käyttämä ksylitoli lapsen hampaisiin?

Kyllä, äidin päivittäinen ksylitolituotteiden käyttö estää mutans streptokokkien tarttumista lapsen suuhun ensimmäisten elinvuosien aikana, varsinkin jos äidillä on taipumusta hampaiden reikiintymiseen. 5–6 grammaa ksylitolia päivässä on sopiva määrä.

Voiko lapsen purentavirheitä jotenkin ennakoida ja ehkäistä?

Hampaiden puhkeaminen alkaa ensimmäisen elinvuoden aikana, ja kaikki maitohampaat ovat puhjenneet  keskimäärin kaksivuotiaana. Pysyvien hampaiden puhkeaminen alkaa noin kuusivuotiaana. Purentavirheitä diagnosoidaan ja hoidetaan sekä maitohampaiden, vaihduntavaiheen että pysyvien hampaiden aikana.

Lopullinen purenta muokkautuu siis pidemmän ajan kuluessa. Leukojen ja kasvojen kasvuun vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi niiden toiminta, esimerkiksi pureskelu ja hengitystoiminnot, sekä tutin tai peukalon  imeminen. Hampaiden kehityksen kannalta ja purentavirheiden vähentämiseksi on suositeltavaa, että tutista luovutaan  viimeistään kahden vuoden iässä.

Voiko vauvalla olla hampaita suussaan jo syntyessään?

Voi, mutta hampaiden puhkeaminen ennenaikaisesti on harvinaista. Tavallisesti ensimmäinen maitohammas puhkeaa keskimäärin seitsemän kuukauden iässä. Nataalihampaita eli syntymän aikaan suussa puhjenneena olevia maitohampaita on joka tuhannennella suomalaislapsella. Jos hammas puhkeaa ensimmäisen elinkuukauden aikana, sitä kutsutaan neonataalihampaaksi. Yleensä nämä ovat ennenaikaisesti puhkeavia alaetuhampaita. Syytä hampaiden ennenaikaiseen puhkeamiseen ei tarkoin tunneta, mutta perinnöllisillä tekijöillä näyttää olevan merkitystä. Jos hammas haittaa imetystä tai on kovin löysä, se voidaan poistaa.

Asiantuntijana Hammaslääketieteen tohtori Eija Salmela, Helsingin yliopisto

 

10 vinkkiä vaativiin pesutilanteisiin:

  1. Käytä vauvalle pehmeää, vauvaikäiselle tarkoitettua hammasharjaa. Aloita pesut, kun vauva saa ensimmäisen hampaansa. Harjaa varovasti.

  2. Pyydä, että kumppanisi pesee sinun hampaasi, jotta tiedät, miltä se tuntuu.

  3. Anna vauvan tutustua hammasharjaan myös itse.

  4. Tee pesutilanteesta mahdollisimman hellä ja rauhallinen.

  5. Hanki kaksi hammasharjaa, ja anna toinen vauvan käteen hammaspesun ajaksi.

  6. Mitä koira sanoo? Yritä osua suuhun, kun lapsi vastaa.

  7. Kiinnitä lapsen huomio muualle, kun harjaat hampaita: laula, pyöritä kieltäsi tai silmiäsi.

  8. Pyydä isosisarus tai kummilapsi näyttämään vauvalle esimerkkiä: näin avataan suu.

  9. Pese vuorotellen omia, kumppanisi, vauvan ja isosisaruksen hampaita.

  10. Älä kysy, pestäänkö hampaat vaan millä hammastahnalla pestään. Hanki pari eri lastentahnaa.

Vauva 11/2007 ja 11/2011, päivitetty 3/2012
Tässä on tilaa molemmille. Isosisko Amanda saa äidinmaitoa muutaman kerran päivässä, Noel aina halutessaan. Kuva: Satu Kemppainen

Kaksivuotias Amanda ja kahdeksankuinen Noel saavat molemmat äidinmaitoa. Tandemimetys on ollut Anna-äidille luonteva valinta.

Tissshh, toteaa Amanda, 2, kömpii äidin syliin ja painaa päänsä tämän kaula-aukkoon. Toisella rinnalla on jo asukas, kahdeksankuinen pikkuveli Noel.

Sisarukset hörppivät maitoa hetken tyytyväisinä, mutta alkavat pian kiskoa toisiaan hiuksista. Anna-äidin ei auta muu kuin pyytää Amandaa menemään isän kanssa piirtämään, jotta veli saa syödyksi.

– Ei laiteta tällä kertaa värikynää korvaan, Kalle-isä muistuttaa.

Vielä kuusi vuotta sitten Annan olisi ollut hankala kuvitella, että hän imettäisi vielä kahtakin lasta yhtä aikaa.

Ada-esikoisen imetystä vaikeutti lonkkaluksaation takia käytetty iso lonkkatyyny. Imetysasentoja oli vaikea löytää, ja kuukauden vanhana Ada siirtyi kokonaan korvikkeelle. Se oli Annalle pettymys.

– Itkin sitä pitkään. Ajattelin jopa, että jos joskus saisin lisää lapsia, en voisi imettää heitäkään – se olisi epäreilua Adaa kohtaan.


Kuka se siellä? Kalle-isä on löytänyt omat tapansa olla lastensa kanssa, vaikka maito tuleekin äidiltä.


Tällä olis nälkä. Myös Amandan lelut pitävät maidosta. Isä ja isosisko Ada ovat leikissä mukana.

Anna ja Adan isä erosivat, kun tyttö oli kahdeksankuinen. Neljä vuotta sitten Anna tapasi Kallen.

Kun pariskunta alkoi odottaa Amandaa, Anna halusi tehdä kaikkensa, jotta aiempi pettymys ei toistuisi. Imetys sujuikin jo ensi hetkistä. Ensimmäiset viikot Annasta tuntui, että vuorokaudessa oli vähemmän sellaisia tunteja, kun hän ei imettänyt. Se ei silti ahdistanut, päinvastoin. Suru esikoisen imetyksestä alkoi vaimeta.

– Adakin oli jonkin aikaa tosi kiinnostunut rinnoistani. Lypsin hänelle maitoa lasiin, ja kyllä Ada sen mielellään joi, mutta ei pyytänyt enää toiste lisää, Anna muistelee.

”Kielteiset tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.”

Jo puolen vuoden päästä Anna oli jälleen raskaana. Hänelle oli heti selvää, että hän haluaisi kokeilla, onnistuisiko tandemimetys eli kahden lapsen imetys yhtä aikaa. Neuvolakin kannusti Annaa jatkamaan voimiensa mukaan, koska kyseessä ei ollut riskiraskaus.

Annan vointi pysyi hyvänä läpi odotuksen, mutta hormonaalisista syistä maito väheni niin paljon, että Amandalle täytyi tarjota myös korviketta. Sinnikkäästi tyttö silti jaksoi tissillä käydä, ja synnytyksen jälkeen kärsivällisyys palkittiin.

– Amandan ilme oli aika autuas, kun hän maidonnousun jälkeen pääsi ensimmäistä kertaa rinnalle, Anna naurahtaa.

Kotona Anna huomasi, että isosisaruksen imetys herätti hänessä myös kielteisiä tunteita.

– Tuntui, että tarvitsen tilaa. Amanda ei antanut Noelin syödä rauhassa, vaan kiskoi veikalta tissiä suusta. Minua ärsytti, ja välillä tuli fyysistäkin pahoinvointia. Nämäkin tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.


Pikkuveljelle myös. ”Välillä, kun Amanda on rinnalla, hän saattaa alkaa kaivaa toista tissiä esiin Noelia varten”, Anna kertoo.

Kun vauva halusi maitoa lähes tauotta ja taaperokin toistakymmentä kertaa päivässä, alkoi Annan pinna pettää. Amandan imetystä oli pakko hiukan äidintahdistaa.

”Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.”

Anna koki myös helpommaksi, että lapset kävivät rinnalla pääosin eri aikaan. Näin Amandan imetys tuntui taas mukavalta, ja samalla tyttö sai kaipaamaansa omaa aikaa äidin kanssa.

– Nyt imetän Amandaa kolme, neljä kertaa päivässä. Hän saa itse päättää, koska haluaa lopettaa kokonaan.

THL:n mukaan noin kolmasosa suomalaisäideistä imettää vuoden tai pitempään. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vähintään kahden vuoden imetystä. Rintamaidon ravinteet ja muut terveyshyödyt eivät katoa mihinkään, vaikka imetys jatkuisi vuosia. Pitkä imetys myös esimerkiksi laskee äidin rintasyöpäriskiä. Silti taaperoimetys herättää ennakkoluuloja.

– Nykyään Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.

Mitä jos äiti haluaa vielä torkkua, kun vauva on jo hereillä? Psykologi Leea Mattila vastaa.

Minulla on nelikuinen aamuvirkku vauva, joka nukkuu pinnasängyssä minun ja mieheni sängyn vieressä. Vauva heräilee aamulla kuuden aikaan, jolloin otan hänet viereeni, että saan itse nukkua vähän pidempään. Yleensä poika nukahtaa vielä noin tunniksi, minkä jälkeen hän herää höpöttelemään, ei itke. Itse haluan jatkaa unia vielä jonkin aikaa ja olenkin puoliunessa kahdeksaan asti.

Käytännössä lapsi siis höpöttelee itsekseen tunnin verran vieressäni ennen kuin nousen ylös sängystä. Voiko hän saada traumoja siitä, että joutuu olemaan yksin hereillä?

Aamutorkku äiti

Leea Mattila vastaa: Monen vauvan vanhempi tietää, millaista unenpuute on. Vauva saattaa herätä kohtuuttoman varhain, ja uni ja riittävä lepo ovat kuitenkin hyvinvoinnille välttämättömiä.

Kerrot, että vauvasi jaksaa tunnin verran itsekseen vieressäsi, kun itse vielä torkut. Tämä on minusta täysin ok! Laiminlyövää se ei ole eikä tuota vauvalle traumatisoitumista, mikäli hän saa muuten hoivaa ja seurustelua tarpeidensa mukaan.

Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Trauma tarkoittaa sitä, että jokin tilanne on äärimmäisen negatiivinen, avuttomuutta ja ylivoimaista pelkoa tuottava, jolloin psyykkiset suojautumismekanismit eivät riitä. Silloin trauma jää mieleen ja vaikuttaa ihmisen toimintaan yleensä negatiivisesti.

Osaat pohtia vauvan kokemusmaailmaa, mikä kertoo minulle sensitiivisyydestäsi vuorovaikutuksessa. Nelikuinen osaa jo ilmoittaa halutessaan kontaktia. Havahdut kyllä puoliunestasi hänen tarpeisiinsa. Kuuntele ja vastaa vauvan viesteihin, niin välität turvallisuutta.

Vanhemmat ovat kovilla, ja nykymaailmassa vaatimuksia tulee joka suunnasta. Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Jos vauva vielä yli puolivuotiaana viihtyy yksinään hereillä, on hyvä tarkastella, onko hän muuten passiivisen oloinen ja omissa oloissaan viihtyvä. Siinä tapauksessa hän saattaa tarvita aktivoimista vuorovaikutukseen. Iän karttuessa vauva alkaa myös liikkua, ja silloin on huolehdittava, ettei hän putoa tai pääse satuttamaan itseään vanhemman torkkuessa.

Jos haluat muutosta aamuihinne, helpointa on aloittaa muutos sinusta itsestäsi. Voit yrittää ennättää aiemmin nukkumaan. Yli kolmikuisen unirytmiä voi myös lempeästi pyrkiä ohjailemaan ja kokeilla, saisiko sitä hieman myöhäisemmäksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.