Lue tuhti tietopaketti hampaiden pesusta ja 10 pesuhetkeä helpottavaa vinkkiä.

 

Ensimmäisen hellyttävän maitohampaan puhkeaminen on yleensä suuri tapaus, josta tiedotetaan sukulaisille ja ystäville. Hampaiden puhkeamisvauhti ja -järjestys voi poiketa keskimääräisestä, mutta vuoden ikäisellä on tavallisesti suussaan 3–6 kaunista helmihammasta.

Etuhampaiden ilmestyminen suuhun aiheuttaa vauvalle harvoin oireita, mutta poskihampaiden puhkeamisen usein kyllä huomaa: vauva voi olla kärttyinen, levoton ja ruokahaluton, joillakin voi olla jopa pientä lämpöä. Sylki valuu, turvonneet ikenet ärsyttävät ja vauva haluaa järsiä kaikkea mitä käsiinsä saa.

Hampaita saava vauva tarvitsee turvallisia puruleluja. Etenkin jääkaapissa viilennetyn purulelun jyystäminen helpottaa oloa. Jos ienkipu äityy oikein pahaksi eikä vauva voi edes nukkua, vauvoille tarkoitettua särkylääkettä voi käyttää satunnaisesti. Särkylääkkeen käytöstä on hyvä kysyä ensin neuvolasta.

Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa hyvää hampaiden hoitoa

Voiko jo pikkulapsilla olla reikiä?

Kyllä, ihan pienilläkin lapsilla voi olla kariesta eli reikiä hampaissa. Suomalaistutkimuksen mukaan 16 prosentilla 3-vuotiaista oli kariesta vuonna 2000. Reikiintymisen aiheuttaa mutans streptokokki -bakteeri, joka saadaan yleensä vanhemmalta syljen välityksellä. Mitä aikaisemmin bakteeri tarttuu, sitä suurempi on riski, että hampaat reikiintyvät. Tartuntaa voidaan ehkäistä siten, ettei toisen ihmisen sylkeä joudu lapsen suuhun. Vauvalla pitää siis olla oma lusikka, eikä vanhemman tule putsata tuttia suussaan.

Myös sokeripitoisen ravinnon runsas tai tiheä nauttiminen altistaa hampaat reikiintymiselle. Sokeripitoisesta ruoasta ja juomasta kariesbakteerit tuottavat aineenvaihdunnassaan happoja ja aiheuttavat hampaille joka kerta noin puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Happohyökkäykset taas voivat vaurioittaa hampaan kiillettä. Sylki ei aina riitä suojaamaan hampaan pintaa usein toistuvilta happohyökkäyksiltä, vaan kiille voi vaurioitua pysyvästi. Jos lapsi juo jatkuvasti tuttipullosta mehua, on hampaiden reikiintyminen todennäköistä.

Milloin harjaus aloitetaan?

Lapsen hampaiden harjaus on hyvä aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Vauvalle valitaan pehmeä ja pienipäinen harja, jotta se sopii pieneen suuhun. Hampaiden harjaus aloitetaan varhain, jotta lapsi tottuisi siihen, että hammaspesu on osa päivittäisiä puuhia. Hampaat on hyvä harjata kaksi kertaa päivässä fluoritahnaa käyttäen.

Millainen fluorihammastahna on hyvä lapsille?

Fluoritahnan käyttö aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. 2-vuotiaaksi asti käytetään tahnaa, jossa on fluoria enintään 500 ppm (0,05 %). Tahnaa sipaistaan hyvin pieni määrä harjasten päälle. 2–5-vuotiaille riittää pienen herneen kokoinen määrä hammastahnaa, jossa on enintään 1 100 ppm (0,11 %) fluoria.

Voiko fluorista olla jotain haittaa?

Fluori suojaa hampaita kariekselta, mutta sitä ei pidä käyttää suosituksia enempää. Jos lapselle esimerkiksi  käytetään suositusta vahvempaa tahnaa pysyvien hampaiden kehityksen aikana, voi hampaiden kiilteeseen tulla laikkuisuutta eli fluoroosia.

Mitä hyötyä on ksylitolista? Milloin sen antamisen voi aloittaa?

Ksylitoli ehkäisee kariesbakteeritartuntaa ja vähentää hampaiden reikiintymistä katkaisemalla syömisen jälkeen  syntyvän happohyökkäyksen. Ksylitolipastillien antamisen voi aloittaa jo vauvaikäiselle, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. Aluksi pastillista voi antaa pienempiä murusia ja totuttaa lasta niiden makuun. Purukumin syömisen lapsi voi aloittaa, kun hän osaa pureskella sitä nielemättä, yleensä 2–3-vuoden iässä.

Voiko lapsen hampaita suojata jotenkin muuten?

Hammaslääkärin vastaanotolla hampaiden pintaan voidaan sivellä fluorilakkaa tai -geeliä, etenkin jos lapsella on vastapuhjenneita hampaita, alkavia reikiä tai suuri kariesriski. Lakkaa tai geeliä voidaan laittaa myös maitohampaisiin. Suomen hammashoitoloissa käytetään yleisimmin fluorilakkaa.

Kuinka usein lasta käytetään hammastarkastuksessa?

Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Alle kouluikäiselle kunnan on järjestettävä suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai  4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Jokaiselle määritetään yksilöllinen tarkastusväli omassa hammashoitolassa. Tarkastusväliä voi lyhentää tarvittaessa.

Voiko jo pikkulapsi käyttää sähköhammasharjaa?

Mitään tarkkaa alaikärajaa sähköhammasharjan käytön aloittamiselle ei ole. Sähköhammasharjan käytössä on syytä noudattaa valmistajien antamia suosituksia ja ottaa huomioon lapsen mieltymykset. Aikuisten sähköhammasharjaa ei tule käyttää pienelle lapselle, ja harjaspään on oltava pehmeä.

Mitä odottava äiti voi tehdä lapsensa hampaiden suojelemiseksi?

Tärkeintä on hoidattaa omat hampaat kuntoon ja puhdistaa ne huolellisesti joka puolelta kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Myös hammasvälit tulee puhdistaa. D-vitamiinia kannattaa käyttää suositusten mukaisesti, sillä se on myös sikiön hampaiden ja luiden kehitykselle hyväksi. Terveellisten ruokailutottumusten omaksuminen auttaa myöhemmin myös lapsen hampaiden hoitamisessa.

Vaikuttavatko jotkut odottavan äidin ottamat lääkkeet syntyvän vauvan hampaisiin?

Tunnetuin vaikutus on tetrasykliini-antibiootilla. Altistuminen tetrasykliinille hampaiden kehityksen aikana johtaa hampaiden värimuutoksiin. Tetrasykliiniä ei pidä antaa alle 8-vuotiaille lapsille eikä odottaville tai imettäville äideille.

Vaikuttaako äidin käyttämä ksylitoli lapsen hampaisiin?

Kyllä, äidin päivittäinen ksylitolituotteiden käyttö estää mutans streptokokkien tarttumista lapsen suuhun ensimmäisten elinvuosien aikana, varsinkin jos äidillä on taipumusta hampaiden reikiintymiseen. 5–6 grammaa ksylitolia päivässä on sopiva määrä.

Voiko lapsen purentavirheitä jotenkin ennakoida ja ehkäistä?

Hampaiden puhkeaminen alkaa ensimmäisen elinvuoden aikana, ja kaikki maitohampaat ovat puhjenneet  keskimäärin kaksivuotiaana. Pysyvien hampaiden puhkeaminen alkaa noin kuusivuotiaana. Purentavirheitä diagnosoidaan ja hoidetaan sekä maitohampaiden, vaihduntavaiheen että pysyvien hampaiden aikana.

Lopullinen purenta muokkautuu siis pidemmän ajan kuluessa. Leukojen ja kasvojen kasvuun vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi niiden toiminta, esimerkiksi pureskelu ja hengitystoiminnot, sekä tutin tai peukalon  imeminen. Hampaiden kehityksen kannalta ja purentavirheiden vähentämiseksi on suositeltavaa, että tutista luovutaan  viimeistään kahden vuoden iässä.

Voiko vauvalla olla hampaita suussaan jo syntyessään?

Voi, mutta hampaiden puhkeaminen ennenaikaisesti on harvinaista. Tavallisesti ensimmäinen maitohammas puhkeaa keskimäärin seitsemän kuukauden iässä. Nataalihampaita eli syntymän aikaan suussa puhjenneena olevia maitohampaita on joka tuhannennella suomalaislapsella. Jos hammas puhkeaa ensimmäisen elinkuukauden aikana, sitä kutsutaan neonataalihampaaksi. Yleensä nämä ovat ennenaikaisesti puhkeavia alaetuhampaita. Syytä hampaiden ennenaikaiseen puhkeamiseen ei tarkoin tunneta, mutta perinnöllisillä tekijöillä näyttää olevan merkitystä. Jos hammas haittaa imetystä tai on kovin löysä, se voidaan poistaa.

Asiantuntijana Hammaslääketieteen tohtori Eija Salmela, Helsingin yliopisto

 

10 vinkkiä vaativiin pesutilanteisiin:

  1. Käytä vauvalle pehmeää, vauvaikäiselle tarkoitettua hammasharjaa. Aloita pesut, kun vauva saa ensimmäisen hampaansa. Harjaa varovasti.

  2. Pyydä, että kumppanisi pesee sinun hampaasi, jotta tiedät, miltä se tuntuu.

  3. Anna vauvan tutustua hammasharjaan myös itse.

  4. Tee pesutilanteesta mahdollisimman hellä ja rauhallinen.

  5. Hanki kaksi hammasharjaa, ja anna toinen vauvan käteen hammaspesun ajaksi.

  6. Mitä koira sanoo? Yritä osua suuhun, kun lapsi vastaa.

  7. Kiinnitä lapsen huomio muualle, kun harjaat hampaita: laula, pyöritä kieltäsi tai silmiäsi.

  8. Pyydä isosisarus tai kummilapsi näyttämään vauvalle esimerkkiä: näin avataan suu.

  9. Pese vuorotellen omia, kumppanisi, vauvan ja isosisaruksen hampaita.

  10. Älä kysy, pestäänkö hampaat vaan millä hammastahnalla pestään. Hanki pari eri lastentahnaa.

Vauva 11/2007 ja 11/2011, päivitetty 3/2012

Taaperon hampaat uppoavat äidin reiteen ja päiväkotikaverin käsivarteen. Miten vanhemman pitäisi reagoida?

1. Kiukuttaa!

Yleensä pieni lapsi puree, koska hän ei vielä osaa muuten käsitellä tunteitaan, eivätkä kielelliset kyvyt riitä pahan mielen ilmaisemiseen. Puraisu on tehokas tapa saada kaveri irrottamaan otteensa himotusta lelusta tai kertoa vanhemmalle, että nyt en ole tyytyväinen.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun vanhemmat opettavat häntä hallitsemaan tunteitaan. Halaa tai ota lapsi syliin ja selitä, että nyt sinua harmittaa, kun et päässytkään leikkimään haluamallasi autolla. Lasta voi myös opettaa itse säätelemään kiukkua esimerkiksi puristamalla kädet tiukkaan nyrkkiin. Yleensä pureminen vähenee kolmen ikävuoden kieppeillä, kun ilmaisutaidot kehittyvät.

2. Pikainen puolustautumiskeino

Pureminen saattaa olla myös itsepuolustuksen muoto, jos lapsi jää esimerkiksi isompien leikkikavereidensa jalkoihin.

On tärkeää sanoa napakasti lapselle, että purra ei saa, koska se sattuu. Jos lapsi kuitenkin käyttää puremista puolustuskeinona esimerkiksi isompiaan vastaan, tarkkaile leikkejä ja varmista, ettei lapsi jää altavastaajaksi. Jokaista ristiriitatilannetta ei tarvitse siivota lapsen elämästä, mutta on vanhemman vastuulla valvoa, miten lapset kohtelevat toisiaan leikissä.

3. Huomio tänne, heti

Puremisesta voi tulla myös huomion hakemisen väline: lapsi kokee ehkä olevansa kurjien tunteidensa kanssa aivan yksin maailmassa eikä tunne selviävänsä siitä. Silloin pureminen on tapa saada vanhempi kiinnittämään huomionsa lapseen.

On tärkeää, että vanhemman reaktio on tasapainoinen: lasta saa ja täytyy kieltää, mutta kiukkuiseen reaktioon ei kannata juuttua liian pitkäksi aikaa. Vaikka lapsen pureminen saattaa suututtaa ja hävettää, yritä työntää omat negatiiviset tunteesi syrjään ja keskity empatiaan. Näin autat lasta oppimaan tunteiden käsittelyä.

4. Stressi purkautuu

Jos pureminen yhtäkkiä lisääntyy, syy voi löytyä lapsen arjesta. Muutto, päiväkotiryhmän vaihto tai muu elämänmuutos voi aiheuttaa lapselle stressiä, jota hän purkaa puremalla.

Yritä vähentää stressiä niin paljon kuin voit. Anna lapselle paljon aikaa ja syliä. Jos lapsi puree paljon, voi hampaisiin yrittää kiinnittää huomiota rakentavalla tavalla silloin, kun itse puremistilanne ei ole päällä. Tarjoa vaikka porkkanaa rouskuteltavaksi tai purulelua jäystettäväksi. Hampaita voi myös ihailla tai keskustella lapsen kanssa siitä, mitä kaikkea mahtavaa hampailla voi tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.