Kestovaippa hellii kukkaroa ja säästää luontoa.

Monta syytä valita kestovaippa:

Taloudellisuus: Halvimmillaan kahden vuoden kestovaippailu maksaa noin 120 euroa, kun kertakäyttövaipoilla kuluja tulee vähintään 850 euroa. Hyötysuhde kasvaa, jos vaippoja käyttää useammalla lapsella, vaipat ostaa käytettyinä tai ne ompelee itse.

Ekologisuus: Yksi lapsi käyttää keskimäärin 5 000 kertakäyttövaippaa, joista syntyy 1 500 kiloa jätettä. Niiden maatuminen kestää satoja vuosia ja tuottaa metaania, joka jouduttaa kasvihuoneilmiötä. Kestovaippoja lapsi tarvitsee parikymmentä vuodessa. Niiden valmistukseen ja puhtaanapitoon menee murto-osa kertakäyttövaippoihin kuluvista luonnonvaroista.

Terveys: Kestovaipat eivät sisällä haitallisia kemikaaleja. Ne hengittävät ja estävät näin vaippaihottuman syntymistä. Kestovaippailu jouduttaa usein myös potalle oppimista, sillä niissä lapsi tuntee pissan tulon ja oppii hallitsemaan rakkoaan paremmin.

Esteettisyys: Kestovaipoissa löytyy kuoseja vaativaankin makuun. Veikeä vihreä sammakko vauvan
vaipassa on hauskempi katsella kuin kertakäyttövaippa.

Taltuta vaippaviidakko

Kestovaippoja on monenlaisia, mutta yksinkertaisesti kestovaippa koostuu imuosasta ja kosteudenpitävästä vaippakuoresta. Lisäksi voit käyttää pintakuivaa hoitoliinaa siirtämään kosteutta pois lapsen iholta.

Koottava vaippa

Yksinkertaisimmillaan tarvitset kaksi osaa, sisävaipan ja kuorivaipan. Tilanteesta riippuen voit tarvita lisäksi lisäimua eli boosteria. Mikäli haluat helpottaa vaipan pesua ja helliä vauvan ihoa, lisää pakettiin hoitoliina.

+ Erilliset osat kuivuvat nopeasti. Voit koota paketin erilaisista osista makumieltymysten mukaan. Edullinen ratkaisu on kierrättää vanhat flanellipaidat ja pyyhkeet vaipassa.
- Kokoaminen vie aikaa enemmän kuin valmiin vaipan pukeminen.

Taskuvaippa

Kosteussulkuisen taskuvaipan kanssa tarvitset vain taiteltavan tai valmiiksi ommellun pötkövaipan, joka voi olla mitä vain kosteutta imevää materiaalia. Sisätaskuvaipan lisäksi tarvitset mahdollisesti lisäimua sekä kosteutta pitävän
kuorivaipan.

+ Astetta helpompi käyttää kuin koottava vaippa. Voit säädellä lisäimun määrää tilanteesta riippuen. Vaipasta tulee mukavan ohut paketti.
- Sopivan imukerroksen löytäminen voi olla haastavaa. Imua ei tule kyljille, joten etenkään yövaippana
ei välttämättä toimi kaikilla vauvoilla.

All-in-one

Tässä vaipassa on kaikki lukuun ottamatta hoitoliinaa.

+ Nopeaa ja helppoa vaippailua, sopii myös vastahakoisille kestovaipan pukijoille. Kätevä reissussa.
- Kalliimpi hankintahinta kuin koottavilla vaipoilla. Aiheuttaa ylimääräistä pesua, sillä kuori on pestävä
paketin mukana vaikkei se olisi likainenkaan. Kuivuminen kestää pidempään.

Kestovaippojen huoltovinkit:

  • Säilytä likaiset vaipat ilmavasti pyykkikorissa, kannellisessa ämpärissä tai vaikkapa kylpyammeen reunalla kuivumassa. Voit myös liottaa likavaippoja vedessä, vaihda vesi päivittäin.Tilkka etikkaa vedessä poistaa hajut.
  • Matkalla oiva säilytyspaikka vaipoille on kangaskassi, johon on pirskautettu pari tippaa teepuuöljyä.
  • Heitä hoitoliina roskikseen, älä vessanpönttöön.
  • Huuhtele tahrat tuoreeltaan vedellä, tai mikäli vaipassa ei ole fleeceä, pese tarvittaessa sappisaippualla.
  • Sulje tarrat ennen koneeseen laittamista.
  • Käytä pesuainetta ohjetta pienempi määrä.
  • Älä käytä huuhteluainetta, vaan lisää huuhteluveteen tilkka etikkaa tai teepuuöljyä.
  • Pese kuorivaipat vain, jos ne ovat tahraantuneet.
  • Käytä auringonvaloa tahranpoistajana.

Kestovaippasanasto:

All-in-one (aio, a-i-o): Käyttövalmis vaippa, jossa kuori- ja sisävaippa ovat yhdessä. Lisäosia ei tarvita, ellei halua käyttää hoitoliinaa, jota useimmissa malleissa ei ole. Yhtä helppo käyttää kuin kertakäyttövaippa.

Harsot (vaippaharso): suuria puuvillaisia kangaskappaleita, jotka taitellaan sisävaipaksi.

Hoitoliina (vaippasuoja, kuivaliina): kankainen tai kuitupaperinen liina, joka voidaan laittaa sisävaipan ja ihon väliin pitämään vaipan pinta kuivana. Helpottaa myös kakkavaipan pesemistä.

Kuorivaippa (vaippakuori, vaippahousu, kosteussulku): kosteutta läpäisemätön, mutta hengittävä ulkokuori. Pitää myös sisävaipan paikoillaan. Malliltaan alushousutyyppinen villahousu tai kertakäyttövaipan muotoinen tarra- tai painonappikiinnitteinen kuorivaippa.

Lisäimu (boosteri): lisätään vaipan sisään tehostamaan imukykyä esimerkiksi pitkien unien ajaksi. Malliltaan joko pötkö, taiteltava tai muotoon ommeltu.

Muotoon ommeltu vaippa: sisävaippa, joka on ommeltu valmiiksi vaipan muotoon. Kiinnityksenä tarranauha, nepparit tai erillinen vaipan kiinnitin.

Nauhavaippa: puuvillaneuloksinen sisävaippa, joka kiinnitetään nauhoilla. Isommilla lapsilla nauhavaipan sisälle tarvitaan lisäimu.

Näpsy: joustava kolmihaarainen hakanen, jota käytetään tarrattomien tai napittomien sisävaippojen kiinnitykseen.

Pötkövaippa: useammasta imukykyisestä kangaskerroksesta pötköksi ommeltu tai taiteltu vaippa.

Silkkivaippa: ohuehko silkkiliina, joka voidaan laittaa sisävaipan ja lapsen ihon väliin ihon ollessa ärtynyt. Silkin sisältämä silkkiliima hoitaa ihoa ja auttaa pahaankin punoitukseen.

Sisävaippa: kuorivaipan sisään laitettava kosteutta imevä kerros, joka voi olla taiteltava, muotoon ommeltu, nauha- tai pötkövaippa. Materiaalina esimerkiksi froteeta, flanellia, hamppua tai bambua. Kaksi viimeksi mainittua ovat ekologisimmat ja tehokkaimmat vaihtoehdot.

Taittovaippa (flanellivaippa, prefold, vaippaliina): neliön mallisia taitto-ommeltuja vaippoja, joissa keskelle on ommeltu valmiiksi paksumpi imukerros, ja jotka näin imevät kokoonsa nähden enemmän kosteutta kuin sideharsot. Taittovaippaa voidaan käyttää kuten sideharsoja tai taitella pötköksi sideharson väliin, tai käyttää sellaisenaan.

TSI (T-S-I): Tee-se-itse eli itse tehdyt vaipat. Voivat olla minkä tahansa tyyppisiä ja mallisia vaippoja.

Täyttövaippa (taskuvaippa): joko kosteussulullinen vaippakuoren ja kuivaliinan yhdistelmä, jossa imuosa laitetaan vaipan taskuun kankaiden väliin, tai sisävaippa, jonka taskuun laitetaan imuosia imutarpeen mukaan. Jälkimmäinen tarvitsee lisäksi kuorivaipan.

Villahousut (hahtuvahousut, hahtuvat, villikset): hahtuva- tai merinovillalangasta neulotut vaippahousut. Toimivat kuorivaippana. Saatavana lyhyt- tai pitkälahkeisina. Villa on antibakteerinen,
hengittävä materiaali, joka pysyy lämpimänä kosteanakin.

Asiantuntijoina Heini Kettunen Kestovaippayhdistyksestä ja Mira-Pauliina Piipari Raparperistä.

Takaisin alkuun

Vauva 6/2008, päivitetty 9/2009

Katso myös:

» Monta syytä valita kestovaippa
» Taltuta vaippaviidakko
» Kestovaippojen huoltovinkit
» Kestovaippasanasto
» Vaippa-aiheiset keskustelut: vinkkejä ja vertaistukea
» Osta tai myy kestovaippoja Vauvan kirppiksellä

Lisätietoja:

» Kestovaippainfo

» Kestovaippayhdistys

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsi saattaa toivoa joululahjaksi hittilelua, mutta saako hän myös vanhemman, joka malttaa pysähtyä leikkimään hänen kanssaan?

”Äiti, voisitko tulla sisustamaan barbintalon?”

Vilkaisen vaaleanpunakattoista asumusta olohuoneessamme. Sitten keittiön tasoja, jotka olin juuri ajatellut raivata esiin astioiden alta. Ne pyykitkin piti…

”Ihan kohta!”, vastaan.


Harvoin kuitenkaan irtoan tiskipöydän, hellan tai läppärin äärestä ihan kohta. Kolmevuotias saa huudella perääni useamman kerran.

Lattialle on levitetty koko Barbien suku autoineen, hevosineen ja pinkkeine asusteineen, ja lelupaljouden keskellä lapsi kaipaa yhtä asiaa – minua.

Miksi se on niin paljon vaadittu mennä mukaan leikkiin?

Lelupaljouden keskellä lapsi kaipaa yhtä asiaa – minua.

Ainakin siksi, että työpäivän ja iltatoimien välisessä rakosessa on jo valmiiksi tunkua. Seuraavan päivän ruoka pitäisi laittaa. Kurahousuihin vaihtaa ehjät jalkalenksut. Jääkaapin hyllyt huutavat tyhjyyttään, ja kai edes joskus pitäisi siivotakin.

Mutta ehkä leikkimistä pitäisi katsoa toisin silmin. Lapsi tarvitsee ne ehjät lenksut housuihinsa ja ruokaa lautaselleen, mutta aivan yhtä paljon hän tarvitsee leikkiä.

Leikkiessään lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja, muistuttavat kehityspsykologian tuntijat. On sovittava leikin etenemisestä. Vuoroteltava. Toimittava porukassa ja noudatettava yhteisiä sääntöjä.

Aika tärkeitä oppeja elämässä.

Lapsi tarvitsee ne ehjät lenksut housuihinsa ja ruokaa lautaselleen, mutta aivan yhtä paljon hän tarvitsee leikkiä.

Sitä paitsi leikki on oiva tilaisuus kuulostella, mitä omalle lapselle kuuluu. Kuinka taitavasti nuket hänen leikissään sanailevat, ratkovat riidan. Ovatko ne iloisia? Onko nukeilla kavereita?

Leikkiin siirtyy se, mitä lapsi arjessaan näkee ja kokee joka päivä.

Kun sitten laskeudun sisustussuunnittelijan tehtäviini, leikki lähtee lentoon. Lapsi pulppuaa juttua. Barbiet jaetaan puoliksi. ”Tässä minun perhe, tässä sinun. Nyt nää lähtis uimaan!”

Ihan kohta koittaa sekin päivä, että lapsi ei enää pyydä äitiä.

Kohta nuket hyppivät sohvan käsinojalta altaan virkaa toimittavalle matolle. Kun Barbien pieni sisko ei uskalla, sen äiti ja isä rientävät apuun. Sitten lähdetään barbitaloon iltapalalle.

Aikuisen kannalta leikkimisessä on myös tämä hieno puoli: lapsi tempaisee vanhemman tukevasti tähän hetkeen, kun vain antaa mahdollisuuden. Nyt ei mietitä työasioita eikä tiskejä.

Yleensä ilta sujuu kaikin puolin mukavammin, kun on edes hetki leikitty yhdessä. Ihan kohta koittaa sekin päivä, että lapsi ei enää pyydä äitiä.

Lapsi saattaa toivoa joululahjaksi hittilelua, mutta saako hän myös vanhemman, jonka malttaa pysähtyä leikkimään hänen kanssaan?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Yksi vauvan vilpittömimmistä ihailijoista saattaa olla hänen isosisaruksensa.

Yhtä vauvakuvaa en koskaan väsy katselemaan: Muutaman viikon ikäinen kuopuksemme pötköttää piirua vaille kolmevuotiaan esikoisemme sylissä. Vauva pitää isosiskoa tiukasti pikkusormesta kiinni. Siinä on hyvä.

Kun itse vielä ihmettelin, kuka tämä pieni ja uusi oikein on, esikoinen otti vauvan saman tien omakseen. Hänestä kuoriutui isosisko ennen kuin minusta kahden äiti. Hän kylvetti, hoivasi ja lohdutti, esitteli vauvaa polleana tutuille ja tuntemattomille.

Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Itsehän unohdin kirjoittaa vauvan nimen onnittelukorttiin, kun lähdimme koko perhe syntymäpäiväjuhliin. Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Sydämeeni oli ryöpsähtänyt kertaheitolla hurjasti lisää rakkautta, mutta samalla sydän hieman nyrjähti. Esikoisen puolesta kirpaisi, sillä syliin ei joka hetki mahtunut yhtä paljon kuin sydämeen.

Onneksi oli myös isän ja isovanhempien syli. Isompikin sai vielä olla pieni.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle. Ehkä niinkin. Kieltämättä toivoin, että lapsillani olisi kasvussaan kaveri. Se rakkain ja raivostuttavin, jonka kanssa otetaan yhteen mutta jonka edestä ei ikinä paiskaisi ovea kiinni iäksi.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle.

Pikku hiljaa kädet alkavat riittää kahdenkin äitinä. Sitä huomaa kasvavansa lahjomattomaksi erotuomariksi, muistaa tuoda reissusta kaksi täsmälleen samanlaista tuliaista. Mittaa automaattisesti jälkkärit grammalleen yhtä suuriksi. Sylissäkin pysyy kaksi yhtä aikaa.

Kun siskokset kikattavat omille jutuilleen ja pusuttelevat toisilleen hyvän yön halit, sydämessä ei voisi enempää lämpöä tunteakaan.

Vauva-lehden pääkirjoitus 12/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.