iStockphoto
iStockphoto

Kielikylvyssä uutta kieltä puhutaan osana arjen toimia.

Kielikylpypäiväkotien suosio ei ole himmenemässä, pikemminkin päinvastoin.  Suosituimpiin yksityisiin kielikylpypäiväkoteihin on vuosien jonot, ja pääkaupunkiseudulle on vastikään perustettu muun muassa uusi ranskankielinen päiväkoti L’Ile aux Trésors. Useissa kielikylpypäiväkodeissa on neljän vuoden alaikäraja.

”Jos haluaa varmistaa hoitopaikan 4-vuo­tiaalle lapselleen, lapsi kannattaa ilmoittaa jonoon vuoden sisällä syntymästä”, suositun espoolaisen Honey Monsters -päiväkodin johtaja Iivi Kurki sanoo.

Kielikylpypäiväkotien metodi on yksinkertainen mutta toimiva: ihannetapauksessa koko lapsiryhmä aloittaa syksyllä päiväkodissa samaan aikaan eikä kukaan lapsista osaa kielikylpykieltä ennestään. Lapset puhuvat aluksi sekä keskenään että hoitajille suomea. Ryhmän hoitajat taas käyttävät aina pelkästään kielikylpykieltä, mutta ymmärtävät myös suomea. Vähitellen  lapsetkin alkavat käyttää puheessaan yhä enemmän kielikylpykieltä.

”Oppiminen perustuu siihen, että toista kieltä puhutaan osana arjen toimia”, kertoo toisen kielen oppimisesta kielikylpypäiväkodeissa väitellyt FT Marjo Savijärvi Helsingin yliopistosta.

Lapsi ei siis käännä puhetta kielestä toiseen, vaan oppiminen sujuu samaan tapaan kuin äidinkielenkin oppiminen.

Tutkimusten mukaan kielikylvyssä olleet lapset oppivat toisen kielen erinomaisesti, ilman että äidinkielen osaaminen kärsii millään tavalla.

”Kielikylvyssä lapset saavat jo varhain kokemuksen siitä, että toisen kielen oppiminen on mahdollista eikä edes kovin hankalaa”, Savijärvi sanoo.

Vauva 3/2013