Nosta potta pois kylppäristä – kun se on esillä, siinä käyminenkin muistuu helpommin mieleen. Kuva:123rf
Nosta potta pois kylppäristä – kun se on esillä, siinä käyminenkin muistuu helpommin mieleen. Kuva:123rf

Vinkit vauvan ja taaperon vaipattomuuteen.

Ilmakylpyjä pienelle

Ilmakylvyt tekevät hyvää vaippa-alueen iholle, ja moni vauva myös selvästi nauttii siitä, että saa köllötellä välillä vaipatta. Kesällä ilmakylpyjen järjestäminen on helppoa, kun ei tarvitse miettiä lattian viileyttä tai vetoisuutta.

Lämpimällä säällä vauva voi kelliä vaipatta pyyhkeen päällä ulkonakin, kunhan paikka on varjossa. Pieni vauva pissaa ja kakkaa usein, joten sisälläkin vauvan alustaksi kannattaa laittaa jokin suoja.

Jos vauva ei vielä liiku itse, ilmakylpeä voi niinkin, että avaat puhtaan vaipan vauvan pepun alle. Näin ilmakylpyhetken voi pitää vaikka jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä.

Vessahätäviestinnästä eli vvv:stä puhutaan, kun vaippa pyritään jättämään vauvalta pois ainakin hereilläoloajoiksi. Vanhempi pyrkii tulkitsemaan vessahädän vauvan eleistä ja pissattamaan tai kakattamaan vauvan suoraan pönttöön, lavuaariin tai muuhun kippoon.

Pottatreenin aika

Potalla käymisen harjoittelua voi aloitella vaikka heti, kun vauva osaa kunnolla istua. Kiirettä siihen ei kuitenkaan ole. Alkuun on kyse siitä, että lapsi totutetaan potalla istuskeluun, muuta tulosta ei tarvitse saada.

Pottaharjoittelua helpottaa, kun lapsen pukee bodyn sijaan paitaan. Vaipoiksi ja housuiksi kannattaa valita sellaiset, jotka on helppo laskea alas. Kestovaipoissa sivunepparilliset vaipat toimivat myös housuvaippojen tavoin.

Jotta lapsi tottuisi käymään potalla, tilaisuuksia siihen pitää tarjota usein. Muista kuitenkin, että et pakota: jos lapsi ei halua potalle, silloin ei ole hyvä hetki.

Pottailua harjoitteleva taaperokin nauttii ilmakylvyistä: anna lapsen viilettää pottatreenin yhteydessä hetki ilman vaippaa.

Joko vaippa pois? Kokeilemalla selviää!

Tuntuuko, että lapsi pärjäisi hetkittäin jo ilman vaippaa: siitä vaan! Kesällä vaipan ja housut voi jättää sisällä kokonaan pois tai korvata ulkona pelkillä puuvillapöksyillä, jotka vaihdetaan vahingon sattuessa. Varaudu siihen, että lätäköitä ja pyykkiä tulee.

Sisällä potan voi nostaa vessasta näkyvämmälle paikalle, jolloin lapsen on helppo istahtaa siihen. Pihalle potan voi ottaa mukaankin.

Vaipattomuutta kannattaa harjoitella ensin kotosalla ja omalla pihalla. Rattaisiin, kylä- tai kauppareissulle ja unille tarvitaan alkuun vielä vaippa.

Jos vaipan jättäminen pois tuntuu liian isolta askeleelta, voit kokeilla, riittäisikö taaperolle kotona hätävaraksi harjoitteluvaippa tai ohuella imulla varastettu kestovaippa. Se imaisee yhden pissan ja estää lätäköt, mutta tuntuu kastuessaan selvästi märältä.

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.