Lue kymmenen vinkkiä kenkäostoksille.

Pienelle vauvalle ei ole kiire ostaa kenkiä, sillä jalkojen ja kävelyn kehittymistä kengät eivät tue. Lapsi tarvitsee kengät ainoastaan suojaamaan jalkoja kylmältä, kosteudelta ja loukkaantumisilta.

Jalan kannalta olisi paras, että lapsi kävelisi mahdollisimman paljon paljain jaloin. Ilman jalkineita jalkaterän lihakset vahvistuvat parhaiten.

Suomen ilmastossa kengät kuitenkin jossain vaiheessa tarvitaan. Kenkiä ostettaessa kannattaa kiinnittää huomio ainakin seuraaviin seikkoihin:

1. Mittaa lapsen jalka

Lapsen jalan voi mitata esimerkiksi piirtämällä jalan ääriviivat paperiin. Pieni lapsi ei kuitenkaan yleensä pysy paikallaan, joten luotettavampi tapa on kastella lapsen jalka ja painaa se sen jälkeen esimerkiksi ruskeaan voimapaperiin ja piirtää ääriviivat vasta sen jälkeen. Vielä näkyvämmän jäljen saa kastamalla lapsen jalan sormiväriin. Mitta pitäisi ottaa aina niin, että lapsi seisoo paperin päällä koko painollaan.

2. Älä luota kokonumeroon

Älä osta kenkiä pelkän kokonumeron perusteella. Kenkien koot voivat vaihdella suurestikin, vaikka kokonumero olisi sama. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kengät ovat yleensä oikeasti paljon pienemmät, mitä niiden kokonumero antaa ymmärtää. Monissa kengissä on irtopohjallinen, vertaa sitä lapsen jalan kokoon.

3. Muista kasvu- ja käyntivara

Pienelle lapselle ei pidä ostaa jämptejä kenkiä. Uusimman tiedon mukaan ostettavissa kengissä pitäisi olla 17 mm ylimääräistä tilaa, siis vanhaa suositusta hieman enemmän.

4. Kokoon vaikuttaa käyttötarkoitus

Talvikengissä tilaa on oltava tavallistakin enemmän, jotta paksutkin sukat mahtuvat sisään. Juhlakengissä taas käytetään yleensä tavallista ohuempia sukkia, joten ne voivat olla jämptimmät.

5. Osta uudet kengät riittävän usein

Kuusivuotiaaksi saakka lapsen jalkaterä kasvaa 1–2 mm kuukaudessa. Jos kengissä on 17 mm kasvu- ja käyntivaraa, riittää, että uudet kengät ostaa noin viiden kuukauden välein. Jos jätät vähemmän kasvunvaraa, osta uudet kengät jo kolmen kuukauden kuluttua. Joka tapauksessa edellisen syksyn kengät eivät mahdu lapselle enää keväällä.

6. Älä osta jäykkiä kenkiä

Suurin osa myynnissä olevista kengistä on turhan jäykkiä. Pieni ihminen ei saa taivutettua jalkaansa, jos pohja on kova. Paras kenkä on mahdollisimman joustava, joka suuntaan kiertyvä ja taipuva sekä ohutpohjainen. Myöskään kantapää ei nykytietämyksen mukaan tarvitse jäykkää tukea.

7. Huomioi koon lisäksi kengän muoto

Lapsen jalka on räpylän muotoinen eli kantapäästä kapea ja varpaista leveä. Osta siis kengät, jotka eivät purista varpaita lyttyyn. Huomioi myös, onko lapsellasi kapea vai leveä jalka tai korkea vai matala jalkapöytä. Jo hyvin pienten lasten kengissä saattaa olla korkoa. Osta lapselle aina korottomat kengät.

8. Käytä asiantuntijoita

Suosi kenkäkauppoja, joista löytyy asiantuntemusta. Myyjä voi auttaa oikeanlaisen kengän valitsemisessa.

9. Huomioi kengän materiaali

Lapsen jalat hikoavat paljon. Siksi nahasta ja kankaasta tehdyt kengät ovat parhaita. Hengittävä Gore-tex-kalvo on niin ikään hyvä.

10. Käytä käytettyjä vain, jos ne ovat todella hyväkuntoiset.

Asiantuntijana jalkaterapian lehtori THM Riitta Saarikoski Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Vauva 3/09, päivitetty 3/2012

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.