Kun äiti on poissa, lapsi voi kysyä isältään ilmeellä, itkulla ja sanoin, onko kaikki kunnossa. Kuva: iStockphoto.
Kun äiti on poissa, lapsi voi kysyä isältään ilmeellä, itkulla ja sanoin, onko kaikki kunnossa. Kuva: iStockphoto.

Onko 1,5-vuotiaalle haitaksi olla viikon ajan erossa äidistä?

Olen lähdössä ensin viikonlopun mittaiselle ja sitten viikon kestävälle työmatkalle, ja jännitän kovasti, miten poikani, 1 v 5 kk, suhtautuu poissaolooni. Onko lapselle haitaksi olla tuossa iässä niin kauan erossa äidistään? Voisiko häntä jotenkin valmistella tulevaan? Mietin myös, onko matkan aikana viisasta puhua lapsen kanssa puhelimessa vai tuleeko hänelle vain enemmän ikävä. Poika on kotihoidossa ja matkojeni aikana isänsä hoivissa. Poika on tottunut olemaan isänsä kanssa, mutta on kovasti äidin perään. Imetän häntä edelleen, ja olen ajatellut imettää vielä matkani jälkeenkin.

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri­ ­Raisa Cacciatore:

Hyvä kysymys! Tilanne on hyvä suunnitella etukäteen, sillä jokainen joutuu nyt tekemään tunnetyötä.

Toisilla lapsilla saattaa olla juuri puolentoista vuoden iässä voimakastakin eroahdistusta lapsen kanssa eniten aikaa viettänyttä vanhempaa kohtaan, mutta tämä helpottuu ajan kanssa. Teillä tilanne on hyvä, koska isä on viettänyt paljon aikaa pojan kanssa.

Etusijalla on lapsen turvallisuuden tunne. On tärkeää, että lapsi on tutun hoivaajan eli isän kanssa. Isä voi etukäteen suunnitella kyseistä viikkoa, niin että isällä ja lapsella on mahdollisimman mukavaa yhdessä. Silloin ei ikäväkään pääse niin yllättämään. Omat kiireet kannattaa rajoittaa minimiin ja isovanhemmat ja muut verkostot varmistaa etukäteen avuksi.

Äidille ero tuottaa huolta ja ikävää – höystettynä ehkä syyllisyydelläkin. Nämä tunteet on käytävä läpi etukäteen, ei vasta erotilanteessa. Lapsen turvallisuudentunnetta lisää, jos äiti on lähtötilanteessa iloinen. Äiti voi kertoa lapselle, miten mukavaa tällä tulee isän kanssa olemaan. Isän puolestaan on hehkuttava luottamusta siihen, että me pojat selvitään kahdestaan mainiosti.

Harkitkaa myös muovitetun valokuvan teettämistä äidistä ikäväleluksi. Sitä lapsi voi pusutella ja pitää tyynynsä alla jos haluaa.

Ennen matkaa voitte yhdessä lapsen kanssa piirtää kalenterin, joka alkaa jo ennen lähtöä­si ja jatkuu koko matkan ajan. Joka päivän kohdalle voitte piirtää kuvia tai symboleja, jotka lapsi ymmärtää: aamu, äiti lähtee, uintireissu, ilta, yö. Loppuun voitte piirtää ison kuvan hetkestä, kun äiti tulee kotiin. Joka ilta isä vetää yhdessä lapsen kanssa yhden päivän yli tai sen perään piirretään tähti onnistumisen merkiksi.

Harkitkaa myös muovitetun valokuvan teettämistä äidistä ikäväleluksi. Sitä lapsi voi pusutella ja pitää tyynynsä alla jos haluaa.

Isän kannattaa kiinnittää huomiota puhetapaansa ja puhua luottavaisella ja iloisella äänellä: kohta äiti tulee kotiin, näin monta päivää vielä.

Kun äiti on poissa, lapsi voi kysyä isältään ilmeellä, itkulla ja sanoin, onko kaikki kunnossa. Hän saattaa taantua, olla takertuva tai nukkua huonommin – tai sitten ei: jokainen lapsi, temperamentti ja tilanne on niin yksilöllinen. Jos lapsi on lohduton, häntä pidetään lähellä ja viestitetään, ettei ole mitään hätää. Samalla hänen huomiotaan ohjataan vähitellen toisaalle. Itkua ja ikävää ei pidä yllyttää surullisella äänellä ja voivottelulla.

Joku lapsi hyötyy puhelimessa juttelemisesta, toinen ei. Voit kokeilla sitä, mutta lapselle saattaa tulla myös kovempi ikävä äänesi kuulemisesta. Lapsi voi myös itse haluta, että vain isä juttelee – kuunnelkaa lapsen toivetta.

Äitiä saa olla ikävä, se on ihan luonnollinen ja sallittu tunne. Tunteita saa olla, niitä ei pidä pelätä, mutta kielteisiä tunteita ei pidä vahvistaa.

Äitiä saa olla ikävä, se on ihan luonnollinen ja sallittu tunne. Tunteita saa olla, niitä ei pidä pelätä, mutta kielteisiä tunteita ei pidä vahvistaa.

Imettäminen saattaa toki vaikeutua matkan jälkeen, mutta siitä ei kannata huolestua, vaan elvytellä asiaa ajan kanssa. Kotiintulo kannattaa rauhoittaa niin, ettei muita vieraita ole paikalla ja sinulla on aikaa istua lapsen kanssa sylikkäin. Lapsi saattaa reagoida äidin paluuseen tavalla tai toisella. Hän voi esimerkiksi kiukutella äidille muutaman päivän ajan. Se ei tarkoita, etteikö lapsi olisi tyytyväinen siitä, että vanhempi tuli kotiin; hän vain haluaa eron jälkeen erityistä huomiota ja saattaa vaatia sitä kiukuttelemalla.

Kun lapsen turvallisuudentunnetta pidetään yllä, lapsi kyllä selviää viikon erossa äidistään. Oikein onnistunutta reissuviikkoa perheellenne!

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.