Kun äiti on poissa, lapsi voi kysyä isältään ilmeellä, itkulla ja sanoin, onko kaikki kunnossa. Kuva: iStockphoto.
Kun äiti on poissa, lapsi voi kysyä isältään ilmeellä, itkulla ja sanoin, onko kaikki kunnossa. Kuva: iStockphoto.

Onko 1,5-vuotiaalle haitaksi olla viikon ajan erossa äidistä?

Olen lähdössä ensin viikonlopun mittaiselle ja sitten viikon kestävälle työmatkalle, ja jännitän kovasti, miten poikani, 1 v 5 kk, suhtautuu poissaolooni. Onko lapselle haitaksi olla tuossa iässä niin kauan erossa äidistään? Voisiko häntä jotenkin valmistella tulevaan? Mietin myös, onko matkan aikana viisasta puhua lapsen kanssa puhelimessa vai tuleeko hänelle vain enemmän ikävä. Poika on kotihoidossa ja matkojeni aikana isänsä hoivissa. Poika on tottunut olemaan isänsä kanssa, mutta on kovasti äidin perään. Imetän häntä edelleen, ja olen ajatellut imettää vielä matkani jälkeenkin.

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri­ ­Raisa Cacciatore:

Hyvä kysymys! Tilanne on hyvä suunnitella etukäteen, sillä jokainen joutuu nyt tekemään tunnetyötä.

Toisilla lapsilla saattaa olla juuri puolentoista vuoden iässä voimakastakin eroahdistusta lapsen kanssa eniten aikaa viettänyttä vanhempaa kohtaan, mutta tämä helpottuu ajan kanssa. Teillä tilanne on hyvä, koska isä on viettänyt paljon aikaa pojan kanssa.

Etusijalla on lapsen turvallisuuden tunne. On tärkeää, että lapsi on tutun hoivaajan eli isän kanssa. Isä voi etukäteen suunnitella kyseistä viikkoa, niin että isällä ja lapsella on mahdollisimman mukavaa yhdessä. Silloin ei ikäväkään pääse niin yllättämään. Omat kiireet kannattaa rajoittaa minimiin ja isovanhemmat ja muut verkostot varmistaa etukäteen avuksi.

Äidille ero tuottaa huolta ja ikävää – höystettynä ehkä syyllisyydelläkin. Nämä tunteet on käytävä läpi etukäteen, ei vasta erotilanteessa. Lapsen turvallisuudentunnetta lisää, jos äiti on lähtötilanteessa iloinen. Äiti voi kertoa lapselle, miten mukavaa tällä tulee isän kanssa olemaan. Isän puolestaan on hehkuttava luottamusta siihen, että me pojat selvitään kahdestaan mainiosti.

Harkitkaa myös muovitetun valokuvan teettämistä äidistä ikäväleluksi. Sitä lapsi voi pusutella ja pitää tyynynsä alla jos haluaa.

Ennen matkaa voitte yhdessä lapsen kanssa piirtää kalenterin, joka alkaa jo ennen lähtöä­si ja jatkuu koko matkan ajan. Joka päivän kohdalle voitte piirtää kuvia tai symboleja, jotka lapsi ymmärtää: aamu, äiti lähtee, uintireissu, ilta, yö. Loppuun voitte piirtää ison kuvan hetkestä, kun äiti tulee kotiin. Joka ilta isä vetää yhdessä lapsen kanssa yhden päivän yli tai sen perään piirretään tähti onnistumisen merkiksi.

Harkitkaa myös muovitetun valokuvan teettämistä äidistä ikäväleluksi. Sitä lapsi voi pusutella ja pitää tyynynsä alla jos haluaa.

Isän kannattaa kiinnittää huomiota puhetapaansa ja puhua luottavaisella ja iloisella äänellä: kohta äiti tulee kotiin, näin monta päivää vielä.

Kun äiti on poissa, lapsi voi kysyä isältään ilmeellä, itkulla ja sanoin, onko kaikki kunnossa. Hän saattaa taantua, olla takertuva tai nukkua huonommin – tai sitten ei: jokainen lapsi, temperamentti ja tilanne on niin yksilöllinen. Jos lapsi on lohduton, häntä pidetään lähellä ja viestitetään, ettei ole mitään hätää. Samalla hänen huomiotaan ohjataan vähitellen toisaalle. Itkua ja ikävää ei pidä yllyttää surullisella äänellä ja voivottelulla.

Joku lapsi hyötyy puhelimessa juttelemisesta, toinen ei. Voit kokeilla sitä, mutta lapselle saattaa tulla myös kovempi ikävä äänesi kuulemisesta. Lapsi voi myös itse haluta, että vain isä juttelee – kuunnelkaa lapsen toivetta.

Äitiä saa olla ikävä, se on ihan luonnollinen ja sallittu tunne. Tunteita saa olla, niitä ei pidä pelätä, mutta kielteisiä tunteita ei pidä vahvistaa.

Äitiä saa olla ikävä, se on ihan luonnollinen ja sallittu tunne. Tunteita saa olla, niitä ei pidä pelätä, mutta kielteisiä tunteita ei pidä vahvistaa.

Imettäminen saattaa toki vaikeutua matkan jälkeen, mutta siitä ei kannata huolestua, vaan elvytellä asiaa ajan kanssa. Kotiintulo kannattaa rauhoittaa niin, ettei muita vieraita ole paikalla ja sinulla on aikaa istua lapsen kanssa sylikkäin. Lapsi saattaa reagoida äidin paluuseen tavalla tai toisella. Hän voi esimerkiksi kiukutella äidille muutaman päivän ajan. Se ei tarkoita, etteikö lapsi olisi tyytyväinen siitä, että vanhempi tuli kotiin; hän vain haluaa eron jälkeen erityistä huomiota ja saattaa vaatia sitä kiukuttelemalla.

Kun lapsen turvallisuudentunnetta pidetään yllä, lapsi kyllä selviää viikon erossa äidistään. Oikein onnistunutta reissuviikkoa perheellenne!

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.