Sekä vauva että äiti hyötyvät imetyksestä. Lue, miten!

Suomessa suositellaan täysimetystä siihen asti, kun lapsi on kuuden kuukauden ikäinen ja osittaista imetystä kiinteiden lisäruokien ohella vuoden ikään asti.

Täysimetyksessä rintamaidon ravintoaineet imeytyvät parhaiten, ja maidon taudeilta suojaava vaikutus on tehokkain. Osittaisesta imetyksestä katsotaan olevan hyötyä myös sen jälkeen, kun lisäruokia on ryhdytty antamaan, sillä rintamaito parantaa muun ravinnon imeytymistä.

Imetyksen edut

  • Rintamaidossa ravintoaineet (esimerkiksi hiilihydraatit, rasvat, proteiini, vitamiinit, kivennäisaineet ja rauta) ovat tehokkaasti imeytyvässä ja hyväksikäytettävässä muodossa. Äidinmaidon kautta lapsi saa myös hormoneja, entsyymejä ja kasvutekijöitä.
  • Ensimaito eli kolostrum sisältää paljon rasvaa ja ravintoaineita ja runsaasti vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan.
  • Rintamaidossa on lukuisia immunologisia aineita. Ne suojaavat lasta esimerkiksi tulehdussairauksilta ja ripulilta.
  • Rintamaidon ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta ja todennäköisesti edistää lapsen terveyttä pitkälle aikuisikään. Maidon koostumus muuttuu lapsen kasvaessa vastaamaan kulloistakin tarvetta.
  • Imetetyillä vauvoilla on tutkimusten mukaan vähemmän korvatulehduksia sekä hengitystie- ja suolistoinfektioita.
  • Rintamaito edistää ruoansulatuskanavan ja hermoston kehittymistä erityisesti keskosilla.
  • Viime vuosina on saatu näyttöä siitä, että imetys vähentää aikuisiän valtimotautien riskiä. Lapsena imetettyjen kolesterolitasot ovat aikuisiässä matalampia kuin niiden, joita ei ole imetetty.
  • Imetys vähentää äidin jälkivuotoa ja nopeuttaa synnytyksestä toipumista.
  • Rintaruokinta saattaa myös suojata äitiä munasarjasyövältä ja ennen vaihdevuosia ilmenevältä rintasyövältä. Myös naisen riski sairastua osteoporoosiin vähenee.
  • Lapsi saa läheisyyttä.
  • Imetys on hygieenistä.
  • Imetys on edullista ja ympäristöystävällistä
  • Imettäessä ruoka on aina mukana.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lähteet: www.terveyskirjasto.fi, Annukka Armanto, Paula Koistinen (toim.) Neuvolatyön käsikirja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vauva.fi 12/2012

Imetyksestä nyt vaan ei saa sanoa ikinä mitään negatiivista. Ei hän, joka imettää, eikä hän, joka ei imetä. Kummallista keskustelua, kun on vain yksi ainoa oikea mielipide, ja kaikki muut kokemukset ja näkökulmat ovat ns. "vääriä vastauksia".

Vierailija

Jaah. Ja taas joku saa kiillotettua sädekehäänsä.

 

Entäpä ne vauvat, joille juotetaan rintamaitoa tuttipullosta?

 No minäpä kuule kiillottelen täällä omaa kruunuani pitkän ja onnistuneen imetysurani kunniaksi! Hyvä minä! Siltikään minun ei tarvitse mollata imetyksessään epäonnistuneita äitejä. Heitä, jotka valitsevat itsekkäistä syistä vain olla imettämättä, kylläkin mollaan!   Oletko noin katkera imettäville äideille? :D

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla