Halkiovauvat saavat Suomessa hyvää hoitoa. Katso myös kuvat pienestä Otsosta ennen ja jälkeen ensimmäisen korjausleikkauksen.

Halkiot ovat yleisimpiä pään alueen synnynäisiä rakennepoikkeamia. Yleensä poikkeama paljastuu vasta synnytyksen jälkeen.

* Suomessa syntyy vuosittain yhteensä noin 120 huuli-, suulaki- tai huuli-suulakihalkiovauvaa. Halkio vaikuttaa lapsen ulkonäköön, syöttämiseen, kuuloon sekä puheen ja hampaiston kehittymiseen.

* Syyt halkioiden syntyyn ovat tuntemattomia, mutta perinnöllisyydellä on vaikutusta. Myös äidin päihteiden käytön, tupakoinnin ja eräiden epilepsialääkkeiden (valproaatti) käytöllä voi olla vaikutusta. Folaattipitoinen ruoka ennen raskauden alkua ja sen alussa taas näyttää vähentävän halkion syntymisen riskiä. Raskautta suunnittelevien kannattaa nauttia foolihappoa myös purkista. Kätevimmin päivittäinen annos tulee foolihappoa sisältävien monivitamiinitablettien muodossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

* Vanhemmat saavat tietää halkiosta tavallisesti yllätyksenä lapsen syntymän jälkeen. Halkioiden etsiminen ei kuulu raskaudenaikaisiin seulontatutkimuksiin, mutta halkio voidaan usein todeta 4D-ultraäänitutkimuksessa. Tällöin vanhemmat voivat saada tukea ja tietoa aiheesta jo raskauden aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

* Halkiot suljetaan alle yhden vuoden iässä. Huuli-nenäplastia tehdään vauvalle noin 3–6 kuukauden iässä ja suulakihalkio suljetaan noin yhdeksän kuukauden ikäisenä. Mahdolliset muut korjausleikkaukset, esimerkiksi puhe-luunsiirtoleikkaus, tehdään myöhemmin.

* Halkiolapset hoidetaan Suomessa keskitetysti Hus:n Huuli-suulakihalkiokeskuksessa Husukessa, joka toimii Töölön sairaalassa Helsingissä. Ensikäynti Husukeen tehdään synnytyssairaalan lähetteellä lapsen ollessa 2–4 viikon ikäinen.

* Husukessa lapsen hoidosta vastaa työryhmä, johon kuuluu plastiikkakirurgi, korvalääkäri, oikojahammaslääkäri, perinnöllisyyslääkäri ja puheterapeutti yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa.

* Hyvä hoito antaa lapselle mahdollisuuden normaaliin elämään.

Vauva-lehdessä 2/11 kerrotaan Otso-vauvasta, jonka täydellistä toispuoleista huuli-ien-suulakihalkiota hoidetaan vaihe vaiheelta. Kuvat (kaksi kuvaa vasemmalta) ovat perheen kotialbumista, ja ne on otettu ennen ensimmäistä leikkausta ja heti leikkauksen jälkeen. Kolmas kuva on Vauva-lehden jutusta, kuvaaja Jouni Harala.

Vauva 2/2011

Lisätietoja: Huuli-suulakihalkiokeskus Husuke.
Suomen huuli-suulakihalkiopotilaat ry:n eli Suhupon kotisivut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla