Mikä pisti? Hyönteisen pistos voi aiheuttaa voimakkaankin reaktion.

Kesän tavallisimpia hyönteisriesoja ovat hyttyset. Hyttysten syljen sisältämät valkuaisaineet aiheuttavat allergisia reaktioita varsinkin alkukesästä, jolloin pistoille ei vielä ole siedättynyt. Hyttysenpistot paranevat tavallisesti itsestään muutamassa päivässä, mutta laajoja, kovasti kutisevia ja pitkäaikaisia paukamia voi vauvoillakin lääkitä lääkärin määräämällä, iholle annosteltavalla antihistamiinilla tai kortisonivoiteella.

Paarman hampaanjäljet aiheuttavat harvoin allergisia reaktioita, seuraus on lähinnä iso paukama ja kovaa kutinaa pitkäksi aikaa. Hirvikärpäsen puremasta voi saada allergisen reaktion, ja purema saattaa kehittyä jopa kuukausia kestäväksi pieneksi kyhmyksi.

Varsinkin alku- ja keskikesällä kiusaavien mäkärät. Ne haukkaavat palan ihosta, mistä voi seurata huonovointisuutta ja ärsytysreaktiona pieni ihonalainen verenpurkauma. Sen ympärille muodostuu 1–2 sentin kokoinen punainen ja lievästi turvonnut alue. Valitettavasti mäkärät innostuvat varsinkin lapsista, joiden ohueen ihoon ne mielellään pureutuvat. Samasta syystä naiset ovat mäkäröiden todennäköisempiä uhreja kuin miehet. Mäkäräallergia on hyvin harvinaista, mutta inhat ötökät voivat levittää jänisruttoa.

Polttiaiset ovat noin millimetrin kokoisia lentäviä hyönteisiä, jotka purevat eläimiä ja ihmisiä. Ne eivät allergisoi, mutta ovat minikokoisina kiusallisia verenimijöitä. Nekin iskevät ihon ohuimpiin kohtiin kuten silmäkulmiin ja korviin. Puremakohtaa polttelee voimakkaasti.

Ampiaisten ja mehiläisten pistot aiheuttavat särkyä ja punoitusta kaikille, mutta pistiäismyrkylle herkistyneille ne voivat laukaista jopa anafylaksian eli äkillisen ja vaarallisen allergisen reaktion. Anafylaktinen sokki alkaa huulien kihelmöinnillä, joka leviää nopeasti ympäri kehon. Ihoon nousee nokkospaukamia, kurkkua kuristaa ja henki saattaa vinkua. Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee hengenvaarallisesti. Sokin saanut tulee toimittaa viipymättä sairaalaan. Jos pistiäismyrkky on aiemmin aiheuttanut allergisen yleisreaktion, pistoksen varalta mukana kannattaa kuljettaa adrenaliiniruiskua, jonka saa lääkärin reseptillä.

Jos ampiaisen tai mehiläisen pistos aiheuttaa voimakkaan reaktion, kyypakkausta voi käyttää ensiapuna. Jos kotona sattuu olemaan hydrokortisonitabletteja, niitäkin voi käyttää. Lapselle voi antaa esimerkiksi 150 mg:n tabletista puolikkaan. Pistoskohdan kipua lievittää kylmä ja kostea kääre. Älä mene kaivelemaan ihon sisään jäänyttä mehiläisenpiikkiä itse irti. Mitä pienempi vauva, sitä herkemmin hänet kannattaa viedä pureman jälkeen lääkäriin.

Suojaa pientä hyönteisten pistoilta vaatetuksella. Huomaa, että voimakkaat värit usein houkuttelevat ötököitä puoleensa ja ohuen vaatteen läpikin osa ötököistä voi pistää. Laita vauva nukkumaan hyönteisverkon alle. Hyönteiskarkotteita ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille ja isompienkin kanssa kannattaa valita karkote, jossa ei ole N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET). Apteekeissa neuvotaan sopivan valmisteen valitsemisessa.

Lähteet: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 13/2011, Duedecim Terveyskirjasto ja Astma&Allergia 3/2011

Lue myös:
Punkkirokote kannattaa ottaa keväällä
Kyykäärmeen pureman hoito

Yksi vauvan vilpittömimmistä ihailijoista saattaa olla hänen isosisaruksensa.

Yhtä vauvakuvaa en koskaan väsy katselemaan: Muutaman viikon ikäinen kuopuksemme pötköttää piirua vaille kolmevuotiaan esikoisemme sylissä. Vauva pitää isosiskoa tiukasti pikkusormesta kiinni. Siinä on hyvä.

Kun itse vielä ihmettelin, kuka tämä pieni ja uusi oikein on, esikoinen otti vauvan saman tien omakseen. Hänestä kuoriutui isosisko ennen kuin minusta kahden äiti. Hän kylvetti, hoivasi ja lohdutti, esitteli vauvaa polleana tutuille ja tuntemattomille.

Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Itsehän unohdin kirjoittaa vauvan nimen onnittelukorttiin, kun lähdimme koko perhe syntymäpäiväjuhliin. Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Sydämeeni oli ryöpsähtänyt kertaheitolla hurjasti lisää rakkautta, mutta samalla sydän hieman nyrjähti. Esikoisen puolesta kirpaisi, sillä syliin ei joka hetki mahtunut yhtä paljon kuin sydämeen.

Onneksi oli myös isän ja isovanhempien syli. Isompikin sai vielä olla pieni.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle. Ehkä niinkin. Kieltämättä toivoin, että lapsillani olisi kasvussaan kaveri. Se rakkain ja raivostuttavin, jonka kanssa otetaan yhteen mutta jonka edestä ei ikinä paiskaisi ovea kiinni iäksi.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle.

Pikku hiljaa kädet alkavat riittää kahdenkin äitinä. Sitä huomaa kasvavansa lahjomattomaksi erotuomariksi, muistaa tuoda reissusta kaksi täsmälleen samanlaista tuliaista. Mittaa automaattisesti jälkkärit grammalleen yhtä suuriksi. Sylissäkin pysyy kaksi yhtä aikaa.

Kun siskokset kikattavat omille jutuilleen ja pusuttelevat toisilleen hyvän yön halit, sydämessä ei voisi enempää lämpöä tunteakaan.

Vauva-lehden pääkirjoitus 12/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Saako lisää? Maitovaihe on lopulta lyhyt aika lapsen elämässä. Nyt  Nuutille maistuu moni muukin ruoka. Kuva: Satu Kemppainen
Saako lisää? Maitovaihe on lopulta lyhyt aika lapsen elämässä. Nyt Nuutille maistuu moni muukin ruoka. Kuva: Satu Kemppainen

Sannan molemmat pojat ovat kasvaneet pääosin äidinmaidonkorvikkeella. Pulloruokinnassa harmittaa vain ympäristön asenne.

Kahdeksankuinen Nuutti imaisee viimeiset hörpyt maitopullosta ja jaksaa taistella vielä hetken nukkumattia vastaan. Äiti Sanna laskee hänet hellästi pinnasänkyyn.

Pullolle nukahtava vauva on tässä keittiössä tuttu näky. Myös Nuutin isoveli Hermanni, 3, kasvoi aikanaan pääosin äidinmaidonkorvikkeella.

– Hermanni painoi syntyessään vain 2190 grammaa. Hän ei jaksanut imeä rintaa kuin kymmenen minuuttia kerrallaan ja oli senkin jälkeen ihan hikinen, Sanna muistelee esikoisensa ensimmäisiä viikkoja.

Imetys-lisämaito-pumppausrumbassa kului tunti kerrallaan, kolmen tunnin välein, vuorokauden ympäri. Kaksi kuukautta Sanna jaksoi sitä pahimmillaan puolentoista tunnin yöunilla. Sitten voimat loppuivat, ja Hermanni siirtyi korvikkeelle.

Kun Nuutti syntyi, kaikki oli toisin. Poika oli alusta saakka rinnalla kuin ammattilainen.

– Olin ihan fiiliksissä, että jes, nyt tämä sujuu. Opetimme silti vauvan myös pullolle, jotta isäkin voisi osallistua hoitoon.

”Ehkä imetys olisi voinut jatkua, mutta olin siihen liian loppu.”

Nuutin kanssa imetys meni loistavasti kaksi kuukautta. Sitten koko perhe sairastui rajuun enterorokkoon.

– Rintani ja Nuutin kitalaki olivat täynnä kipeitä rakkuloita. Imetys oli tuskaa molemmille. Lopulta Nuutti ei huolinut rintamaitoa edes pullosta, korviketta kyllä. Ehkä hän yhdisti äidinmaidon maun kipuun.

Kun tauti oli selätetty, Sanna yritti käynnistää imetystä uudestaan, mutta maito oli ehtinyt vähentyä. Perhe oli vasta toipumassa, kaikki nukkuivat huonosti, ja kolmivuotias Hermannikin tarvitsi äidin huomiota.

– Ehkä imetys olisi voinut jatkua, jos olisin pystynyt istumaan sohvalla ja imettämään Nuuttia tuntikausia putkeen, mutta olin siihen liian loppu.


Ruoka-aika. Samuli-isän sylissä Nuutin on niin hyvä syödä, että siihen voi vaikka nukahtaa. Usein niin käykin.

Sannalle oli lopulta valtava helpotus, kun neuvolan terveydenhoitaja antoi ikään kuin luvan lopettaa.

– Menin poikien kanssa neuvolaan naama harmaana ja väsymystäni itkien. Ihana terveydenhoitajamme totesi myötätuntoisesti, että jos imetys ei tuntunut minulle ihan äärettömän tärkeältä, hänestä voisin kyllä lopettaa yrittämisen. Nuutti oli jo saanut maidostani paljon hyötyjä, ja oli tärkeää turvata minun jaksamiseni.

Niin Nuutistakin tuli pullopoika. Sannasta se ei lopulta tuntunut kovin pahalta. Hän oli jo nähnyt, kuinka täydellinen lapsi Hermannistakin oli korvikkeella kasvanut.

– Olen sellainen, etten jaksa jäädä vellomaan vaikeuksissa. Mieluummin yritän löytää ratkaisun ja mennä eteenpäin.

Pulloruokinnassa harmittaa oikeastaan vain ympäristön asenne. Jotkut kokevat oikeudekseen neuvoa asiassa, joka ei kuulu kellekään muulle kuin äidille itselleen.

”Tuntui ärsyttävältä selitellä asiaa vieraalle.”

– Kun vielä imetin Nuuttia, eräs tuttava näki vaunukopassa maitopullon ja ihmetteli suureen ääneen, miksen imetä poikaa kaikkialla. Minusta paikallisjunassa imettäminen oli turhan hankalaa. Tuntui ärsyttävältä selitellä asiaa vieraalle.

Oli Sannalle silti pettymys, kun Nuutin hyvin sujunut imetys päättyi niin yllättäen. Kerran hän purki asiaa ystävälleen, joka oli täysimettänyt vauvaansa. Tämä lohdutti, että ekaluokan opettaja ei näe, ketä lapsista on imetetty ja kuinka kauan.

– Kun lakkasin ahdistumasta imetyksestä ja väsyttämästä itseäni, saatoin käyttää energiani siihen, että olin ihan eri tavalla läsnä lapsilleni.