Vauvahieronta on hellää sivelyä ja kevyttä hierontaa. Näin teet sen oikein.

Koulutettu hieroja ja vauvahieroja Minna Hyypiä Porvoon lääkärikeskuksesta kertoo, miksi vauvahieronta kannattaa ja miten se tehdään oikein.

1. Mitä hyötyä vauvahieronnasta on?

”Vauvalla voi olla lihasjännityksiä tai vatsakipua, joita kevyt hieronta laukaisee. Itkuisesta vauvasta myös kasvojen sively voi tuntua hyvältä – jännityksessä olevat lihakset kipeytyvät samalla tavalla kuin aikuisillakin. Lihasjännityksiä voi jäädä myös synnytyksestä.

Hieronta vapauttaa hyvän olon hormonia, oksitosiinia, sekä vauvassa että hierojassa. Oksitosiini lisää imettävän äidin maidontuotantoa.

Hieronta on vauvalle kosketusta ja hellyyttä. Ja onhan se ihanaa myös vanhemmalle.”

2. Selvä, hierontaa! Mitä oikein teen?

”Ensinnäkin: vauvahieronta on hellää sivelyä ja kevyttä hierontaa. Ei siis ollenkaan samanlaista lihasten vanutusta kuin aikuisten hieronta!

Asetu vauvan kanssa rauhalliseen ja lämpimään paikkaan ja himmennä valoja. Vauvaa ei tarvitse riisua kokonaan, riittää että riisut vaatteita hierottavalta alueelta. Katso vauvaa silmiin ja aloita hieronta sivelemällä hellästi vauvan kasvoja. Mieti, että kosketuksesi on hellä mutta varma. Voit hieroa esimerkiksi vauvan mahaa, selkää ja jalkoja. Juttele vauvalle, hyräile tai sepitä vaikka oma hierontaloru.

Sopiva aika on kymmenen–viisitoista minuuttia.

Jos vauva ei malta rauhoittua, jaa hieronta pienempiin hetkiin päivän mittaan. Esimerkiksi vaipanvaihdon yhteydessä voi hieroa masua tai imettäessä helliä vauvaa hyväilemällä korvanlehteä.

Jos hieronta itkettää vauvaa, lopeta ja lohduta. Aina hieronta ei tunnu mukavalta, joku toinen kerta sitten.

Vauvahierontaa voi opetella myös kurssilla.”

3. Vauvalla on vatsakipuja. Miten hieron mahaa?

”Vauvahieronta on hyvä ja turvallinen tapa helpottaa vauvan vatsavaivoja – ja jopa koliikkia. Keskity erityisesti vatsaan ja jalkapohjiin.

Hiero vauvan vatsaa suoliston suuntaisesti, koko kämmentä käyttäen. Sivele ensin ylhäältä alas itsestä katsottuna vauvan masun oikeaa puolta. Sitten sivele vasemmalta oikealle, ja käänny oikealta alaspäin. Jatka puoliympyrän muotoista hierontaa vasemmalta oikealle, navan yli kiertäen. Toista kuusi kertaa.

Jos vauvalla on ummetusta tai ilmavaivoja, hieronta voi helpottaa vatsan toimintaa. Ummetuksen hoitaminen auttaa myös refluksista kärsivää lasta.

Keskity jalkapohjissa pehmeään kohtaan – vyöhyketerapiassakin uskotaan, että tämän kohdan sively helpottaa vatsakipuja.

Kosketus ja hellyys myös tuntuvat mukavalta, jos vauvalla on vatsakipujen takia epämukava olo.”

4. Kannattaako vauvan jalkapohjia hieroa?

”Kyllä, kokeile vain! Moni vauva tykkää jalkapohjien hieronnasta. Jalkapohjat ovat tuntoherkät, joten hiero niitä hellästi. Tee sormenpäillä pyörteitä kantapäästä varpaisiin päin, ja pyörittele varpaat omien sormien välissä. Jalkapohjien hyväily rauhoittaa ja rentouttaa. Monia vauvoja se myös nukuttaa eli kannattaa kokeilla hierontaa iltaisin.”

5. Sopiiko hieronta ihan pienelle vauvalle?

”Vauvahieronta sopii yleensä kaikille täysaikaisena syntyneille vauvoille. Vastasyntyneen hieronta on ihan kevyttä silittelyä. Vauvan niskaa, selkärankaa ja pään aukileita ei saa hieroa.”

6. Laitanko käsiin öljyä?

”Öljy tekee hierontaotteista miellyttäviä ja saa kämmenet lämpenemään. Kylmät kädet eivät tunnu vauvasta mukavalta. Luonnonöljyt ovat hyvä valinta, sillä ei haittaa vaikka öljyä eksyisi vähän vauvan suuhun – jos öljyä voi syödä, ei se ihollakaan ole vahingoksi.

Esimerkiksi jojobaöljy imeytyy hyvin ihoon, ja sillä on hoitava vaikutus.”

7. Miten vilkas taapero rauhoittuisi hierottavaksi?

”Vikkeläkin menijä rauhoittuu yleensä hierottavaksi iltasadun aikana. Siivoa pois lelut ja muut virikkeet. Myös rutiini rauhoittaa: kun lapsi oppii, että hieronta kuuluu iltaan, hän alkaa odottaa sitä.

Isompikin lapsi, joka ei välttämättä enää halua halailla tai tulla syliin, voi pitää hieronnasta. Se on ihana tilaisuus saada vielä vähän paijata.”

Lue lisää

Miten leikkiä vauvan kanssa?

3 suurinta ongelmaa vauvan nukkumisessa – näin ratkaiset ne

”Kylvetä päivittäin, syötä aikataulussa” – nämä vauvan hoito-ohjeet voit unohtaa

Oletko saanut lapsellesi päivähoitopaikan, joka vastasi perheenne tarpeita? 

Helsinkiläinen äiti kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla omasta kokemuksestaan päivähoidon toteutumisesta. Maunulalaiselle äidille oli päiväkodin johtajan toimesta ehdotettu osa-aika töitä kokopäiväisten sijaan, sillä ilmeisesti kokopäiväinen hoito olisi täyttänyt päiväkotiryhmää liikaa. Kirjoittajan mukaan monet hänen tuntemansa vanhemmat ovat kokeneet samanlaista kohtelua.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin laissa vuosi sitten puolipäiväiseksi, mikäli lapsen vanhempi ei opiskele tai työskentele kokopäiväisesti, eikä hoidolle ole muuta erityistä tarvetta. Helsinki päätti olla rajaamatta päivähoito-oikeutta – mutta silti kokopäivätyötä tekevää äitiä kehotettiin keventämään työtunteja. 

Nyt me kysymme teiltä! Kertokaa omat kokemuksenne päivähoidon aloituksesta: Onnistuiko hoidon aloittaminen silloin, kun sille oli tarve? Saitteko juuri sen hoitopaikan, jota haitte? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nina päätti, ettei jää vauvan kanssa vain kotiin istumaan. Lue myös puolison kuvaus tilanteesta.

”Kun Seppo alkoi puhua perheen perustamisesta, suostuin sillä ehdolla, ettei vauvahoito jää yksin minun harteilleni. Halusin olla varma, että hän hoitaa oman osuutensa, jotta minun ei tarvitse luopua kaikista harrastuksistani. Tiesin, että tuskastuisin nopeasti vain kotona olemiseen.

Ennen harrastin paljon liikuntaa ja ulkoilua. Opiskelu yliopistolla oli minulle tärkeää, ja viihdyin joka ilta erilaisissa työryhmissä. Opintojen keskeyttäminen oli vaikeinta. Mietin surullisena, kuinka kaverit etenevät ja minä hoidan kotona vauvaa enkä pääse enää mihinkään.

Seppo rauhoitteli minua sanomalla, että vauva-aika kuluu nopeasti. Hän vakuutti, että pystymme tekemään vauvan kanssa samoja asioita kuin ennen raskauttakin. Kaikesta ei tarvitsisi luopua – ainakaan lopullisesti.

Eeli syntyi viime syksynä. Ensimmäiset viikot olivat dramaattisia, sillä vauva ehti kakkaamaan lapsiveteen ja hengittämään sitä. Infektion takia hänelle annettiin voimakkaita antibiootteja, jotka aiheuttivat mahavaivoja. Eeli oli itkuinen ja nukkui huonosti.

Ensimmäisillä kerroilla oli aika kova kiire kuntosalilta takaisin vauvan luo.

Kun Eeli oli noin kahden viikon ikäinen, sanoin Sepolle, että minun on päästävä hetkeksi kuntosalille. Seppo oli todella kannustava ja osti minulle kuntosalikortin. Oli ihanaa päästä pois kotoa, vaikka ensimmäisillä kerroilla minulla oli aika kova kiire takaisin Eelin luo.

Seppo piti isyyslomaa muutaman viikon ja palasi sitten töihin. Yhtäkkiä olin Eelin kanssa kahdestaan. Olin niin tottunut viilettämään tukka putkella kokouksesta toiseen, etten tiennyt, mitä olisin kaikella ajalla tehnyt.

Päätin, etten jää vauvan kanssa kotiin istumaan. Ensimmäinen bussimatkamme ystävän luo jännitti hirveästi. Matka meni kuitenkin hyvin, ja sen jälkeen tunsin valtavaa helpotusta. Kyllä tämä onnistuu!

Jos nyt annan Sepolle siimaa, saan sitä itsekin sitten kun en enää imetä.

Sopimus kotitöiden ja vapaa-ajan tasapuolisesta jakamisesta on toiminut hyvin. Kun Seppo tulee illalla kotiin, olemme hetken kolmistaan ja sitten on jomman kumman vuoro lähteä omiin menoihin. En odota, että Seppo heti töistä tultuaan alkaisi tehdä kotitöitä. Yritän olla reilu ja muistaa, että Seppo on töistä väsynyt ja hänkin ansaitsee lepoa.

Annan Sepon nauttia harrastuksistaan, koska tiedän kuinka tärkeitä ne hänelle ovat. Jos nyt annan Sepolle siimaa, saan sitä itsekin sitten kun en enää imetä Eeliä. Minulle on tärkeää, etten tunne olevani pelkkä äiti. Nyt olen Eelin kanssa kotona, mutta suunnittelen tulevaisuutta ja odotan sitä, kun pääsen takaisin yliopistolle.”