Vauvahieronta on hellää sivelyä ja kevyttä hierontaa. Näin teet sen oikein.

Koulutettu hieroja ja vauvahieroja Minna Hyypiä Porvoon lääkärikeskuksesta kertoo, miksi vauvahieronta kannattaa ja miten se tehdään oikein.

1. Mitä hyötyä vauvahieronnasta on?

”Vauvalla voi olla lihasjännityksiä tai vatsakipua, joita kevyt hieronta laukaisee. Itkuisesta vauvasta myös kasvojen sively voi tuntua hyvältä – jännityksessä olevat lihakset kipeytyvät samalla tavalla kuin aikuisillakin. Lihasjännityksiä voi jäädä myös synnytyksestä.

Hieronta vapauttaa hyvän olon hormonia, oksitosiinia, sekä vauvassa että hierojassa. Oksitosiini lisää imettävän äidin maidontuotantoa.

Hieronta on vauvalle kosketusta ja hellyyttä. Ja onhan se ihanaa myös vanhemmalle.”

2. Selvä, hierontaa! Mitä oikein teen?

”Ensinnäkin: vauvahieronta on hellää sivelyä ja kevyttä hierontaa. Ei siis ollenkaan samanlaista lihasten vanutusta kuin aikuisten hieronta!

Asetu vauvan kanssa rauhalliseen ja lämpimään paikkaan ja himmennä valoja. Vauvaa ei tarvitse riisua kokonaan, riittää että riisut vaatteita hierottavalta alueelta. Katso vauvaa silmiin ja aloita hieronta sivelemällä hellästi vauvan kasvoja. Mieti, että kosketuksesi on hellä mutta varma. Voit hieroa esimerkiksi vauvan mahaa, selkää ja jalkoja. Juttele vauvalle, hyräile tai sepitä vaikka oma hierontaloru.

Sopiva aika on kymmenen–viisitoista minuuttia.

Jos vauva ei malta rauhoittua, jaa hieronta pienempiin hetkiin päivän mittaan. Esimerkiksi vaipanvaihdon yhteydessä voi hieroa masua tai imettäessä helliä vauvaa hyväilemällä korvanlehteä.

Jos hieronta itkettää vauvaa, lopeta ja lohduta. Aina hieronta ei tunnu mukavalta, joku toinen kerta sitten.

Vauvahierontaa voi opetella myös kurssilla.”

3. Vauvalla on vatsakipuja. Miten hieron mahaa?

”Vauvahieronta on hyvä ja turvallinen tapa helpottaa vauvan vatsavaivoja – ja jopa koliikkia. Keskity erityisesti vatsaan ja jalkapohjiin.

Hiero vauvan vatsaa suoliston suuntaisesti, koko kämmentä käyttäen. Sivele ensin ylhäältä alas itsestä katsottuna vauvan masun oikeaa puolta. Sitten sivele vasemmalta oikealle, ja käänny oikealta alaspäin. Jatka puoliympyrän muotoista hierontaa vasemmalta oikealle, navan yli kiertäen. Toista kuusi kertaa.

Jos vauvalla on ummetusta tai ilmavaivoja, hieronta voi helpottaa vatsan toimintaa. Ummetuksen hoitaminen auttaa myös refluksista kärsivää lasta.

Keskity jalkapohjissa pehmeään kohtaan – vyöhyketerapiassakin uskotaan, että tämän kohdan sively helpottaa vatsakipuja.

Kosketus ja hellyys myös tuntuvat mukavalta, jos vauvalla on vatsakipujen takia epämukava olo.”

4. Kannattaako vauvan jalkapohjia hieroa?

”Kyllä, kokeile vain! Moni vauva tykkää jalkapohjien hieronnasta. Jalkapohjat ovat tuntoherkät, joten hiero niitä hellästi. Tee sormenpäillä pyörteitä kantapäästä varpaisiin päin, ja pyörittele varpaat omien sormien välissä. Jalkapohjien hyväily rauhoittaa ja rentouttaa. Monia vauvoja se myös nukuttaa eli kannattaa kokeilla hierontaa iltaisin.”

5. Sopiiko hieronta ihan pienelle vauvalle?

”Vauvahieronta sopii yleensä kaikille täysaikaisena syntyneille vauvoille. Vastasyntyneen hieronta on ihan kevyttä silittelyä. Vauvan niskaa, selkärankaa ja pään aukileita ei saa hieroa.”

6. Laitanko käsiin öljyä?

”Öljy tekee hierontaotteista miellyttäviä ja saa kämmenet lämpenemään. Kylmät kädet eivät tunnu vauvasta mukavalta. Luonnonöljyt ovat hyvä valinta, sillä ei haittaa vaikka öljyä eksyisi vähän vauvan suuhun – jos öljyä voi syödä, ei se ihollakaan ole vahingoksi.

Esimerkiksi jojobaöljy imeytyy hyvin ihoon, ja sillä on hoitava vaikutus.”

7. Miten vilkas taapero rauhoittuisi hierottavaksi?

”Vikkeläkin menijä rauhoittuu yleensä hierottavaksi iltasadun aikana. Siivoa pois lelut ja muut virikkeet. Myös rutiini rauhoittaa: kun lapsi oppii, että hieronta kuuluu iltaan, hän alkaa odottaa sitä.

Isompikin lapsi, joka ei välttämättä enää halua halailla tai tulla syliin, voi pitää hieronnasta. Se on ihana tilaisuus saada vielä vähän paijata.”

Lue lisää

Miten leikkiä vauvan kanssa?

3 suurinta ongelmaa vauvan nukkumisessa – näin ratkaiset ne

”Kylvetä päivittäin, syötä aikataulussa” – nämä vauvan hoito-ohjeet voit unohtaa

Kalapuikoista tulee minulle vieläkin mieleen äitiysvapaa. Niiden äärellä käytiin monta tärkeää keskustelua.

Pian siellä. Tuon kalapuikkoja!

Ystävän viesti pelastaa päivän. Minä ja vauva saamme seuraa.

Äitiysvapaalla on päiviä, jolloin kaikki tuntuu kepeältä. Vaunukoppaan mahtuu tämä kaikki uusi ja ihana, ja päiväkahvi maistuu poikkeukselliselta vapaudelta. Sitten on niitä päiviä, jolloin väsymys harmauttaa mielen, ja koko maailma kutistuu kahvikuppiakin pienemmäksi.

Äitiystävälle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä.

On helppo sanoa, mikä äitiystävässä on kullan­arvoista: hän tietää tunteen. Hänelle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä. Hän selättää ihan samaa sekamelskaa ja valvottuja öitä.

Toisilla on hätäkahvit, minulla ja ystävälläni oli kalapuikot. Hänen pakastimestaan niitä löytyi aina, minä puolestani taioin lautasille lisukkeet. Keittiönpöydässä jaoimme vauvojen vaiheet, puimme parisuhteen senhetkistä tolaa ja pohdimme, mitä töihin paluu toisi tullessaan.

Näinä iltapäivinä kello ei pysähtynyt kuten niin usein kaksin vauvan kanssa.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan.

Kotona ollessa moni asia tuntuu arkisemmalta kuin onkaan. Jälkeenpäin kaipaan montaa asiaa, kuten sitä, että oli aikaa pitää yhteyttä ystäviin. Tiesin tarkalleen, mitä heille kuului.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan. Käyttöä olisi jopa niille hitaasti kuluville tunneille.

Kirjoitus on Vauva-lehden 8/2018 pääkirjoitus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.