Minkä vuoksi hedelmäsoseiden suositusikä on vaihdettu 3 kk:sta 4 kk:een? Voiko sitä nuoremmille antaa esim. vain ihan pieniä määriä maistiaisia?

Minkä vuoksi hedelmäsoseiden suositusikä on vaihdettu 3 kk:sta 4 kk:een? Voiko sitä nuoremmille antaa esim. vain ihan pieniä määriä maistiaisia?

Ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen: Lasten nykyisten ravitsemussuositusten mukaan lisäruoat aloitetaan aikaisintaan 4 kk iässä, mutta mielellään vasta lähempänä puolta vuotta. Suositus perustuu etenkin imetyksen jatkuvuuden turvaamiseen. Liian varhaiset lisäruoat häiritsevät imetystä viemällä tilaa ravitsemuksellisesti täysipainoiselta äidinmaidolta. Lisäruokaa saadessaan lapsi vähentää imemistään ja lisäruokien määrää joudutaan edelleen lisäämään. Tämä voi johtaa pulloruokinnan aloitukseen, jolloin imetyksen jatkuminen vaarantuu.

Toinen peruste lisäruokien aloitusaikasuosituksille on se, että lapsen suolisto ja immuunipuolustusjärjestelmä kehittyvät ensimmäisten elinkuukausien aikana. Varhainen lisäruokinta voi lisätä mm. ruoka-allergiariskiä. Näillä perusteilla lisäruokien aloitus siirrettiin jo 90-luvun alussa 3 kk iästä 4 kk:een ja nyt viimeisimmissä suosituksissa 6 kk ikään. Suomessa tavallista edelleenkin on, että lisäruokiin siirrytään "varaslähdöllä" eli etenkin hedelmä- ja kasvissoseisiin totutellaan jo 3 kk iässä.

Maistiaisannoksien haittoja on vaikea arvioida. Todennäköistä kuitenkin on se, että ne vaikuttavat lapsen suoliston bakteerikantaan ja suolen limakalvon läpäisevyyteen ja siten ravinnon imeytymiseen. Tältä osin tutkimustieto on vasta orastavaa ja suosituksia vähitellen täsmentävää. Pidän yleisesti hyvänä tavoitteena pyrkiä välttämään turhien makuannosten aloittamista suositusikää aikaisemmin.

Vauva 3/2008

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Oman tai kummilapsen lahja vielä hankkimatta? Nappaa tästä parhaat ideat!

1. Klassikkosäästölipas. Norsulipas tuli markkinoille jo vuonna 1975 mutta sopii edelleen lastenhuoneen sisustukseen. Palaset-lipas, 5 e (pieni) ja 21 e (iso), MK-Tresmer.

2. Taaperokeinu. Sisäkäyttöön tarkoitetussa taaperokeinussa pääsee kiikkumaan, kun ikää on vähintään kolme kuukautta ja korkeintaan kolme vuotta, 269 e, Lillagunga.

3. Pussilakanasetti. Hyvät unenlahjat pakettiin? Pussilakanasetti 27,90 e (vauvan koko) ja 36,90 e (lasten koko), Familon.

4. Soiva kuvakirja. Papu ja ystävät tekevät matkaa kuka mönkien, kuka kipitellen tai sujuvasti soutaen. Ääninappeja painelemalla selviää, millaista ääntä kukin pitää. Minne matka, pikku Papu? 15 e, Tammi (2017).

5. Suloinen tyynyliina. Lasketaan lamp… ei kun pupuja! Tyynynpäällinen, 29 e, Mini Rodini Rabbit.

6. Sukat. Niitä ei ole koskaan liikaa! Klassikkoraitaa ja kolme väriä, koot 25–33, 5,50 e/pari, Marimekko Verna.

7. Reppu. Tyylikkäässä pikkurepussa ilakoivat Peppi Pitkätossu ja Herra Tossavainen, 32,90 e, Ellos.

8. Pehmoista ylle. Suomalaismerkin collegehaalari on valmistettu luomupuuvillasta. Kuvan kuosi Smudge. Milan-jumpsuit, koot 50 –104 cm, 47 e, Blaa.

9. Luukkukirja. Hauska luukkukirja vastaa, kun kakka herättää kysymyksiä. Tutki! Kakkaa. Oppi & ilo, 10 e (2017)

10. Talviasuste. Merinovillapipon puuvillavuori ei kutita. Viisi väriä, kuvassa Burgundy. Koot 0–5-v., 36,90 e, Metsola.

11. Juomapullo. Korkki hohtaa pimeässä, joten aikuisen ei (ehkä) tarvitse herätä etsimään pulloa yöaikaan, 20 e Sigg Little Pirates. Kahva 8 e.

12. Tossut. Erittäin pehmeät tossut ovat konepestävät, ja niissä on pitävä ja ilmastoitu kumipohja. Koot 18–25, 27 e, Collegien.

13. Lorukirja. Lapsi pääsee leikittelemään sanoilla ja oivaltamaan uutta eläimistä. Jännät hännät, 16 e, Lasten Keskus (2017).

14. Kylpypyyhe. Luomupuuvillaisessa huppupyyhkeessä kelpaa kuivatella, 40 e, Augusta Towel Rabbit Dumbo Grey.

15. Klassikkoreppu. Miniversio on tilaihme, joka palvelee myös hoitolaukkuna. Kuvan uutuusväri on Royal Blue & Pinstripe Pattern, 79 e, Fjällräven Kånken Mini.

16. Kuvakirja. Opettavainen tarina kertoo yllätystä valmistelevasta Herra Pandasta ja hänen kärsivällisestä ystävästään pingviinistä. Kirjassa on hurmaavat, isot kuvat. Herra Panda leipoo, 15 e, Otava (2017)

Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 11/17.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Paljon ja raivokkaasti itkevä vauva saa joskus vanhemmatkin pelästymään. Mistä raju itku kertoo – ja mikä vauvan hätään auttaa?

Vauva hermostuu vaatteiden vaihdosta ja kiihdyttää itsensä raivokkaaseen, sitkeään huutoon. Jo ihan pienen vauvan tunteenpurkaukset voivat hämmentää kestollaan ja voimakkuudellaan. Vanhempi ei tiedä mitä tehdä, kun raivoitku ei tunnu tyyntyvän millään.


Vauvat itkevät, kun heillä on epämukava olo. Alkuun aikuinen voi vain arvailla, ovatko itkun syynä vatsanpurut, jokin ohimenevä kehitysvaihe vai kenties keskivertoa tulisempi temperamentti. Ainoa keino on tutustua vauvaansa ja tämän tapaan ilmaista olotilaansa.

Kun itkevä vauva saa vanhemmaltaan lohtua ja tyynnyttelyä, hän oppii, että itkun aiheuttanut paha olo menee ohi, oli sen syy mikä hyvänsä.

Vauva aistii vanhemman tunnetilan eikä pysty tyyntymään, jos vanhempi on poissa tolaltaan.

– Ota vauva syliin, heijaa, hyräile, puhu ja ole läsnä. Isojen ihopintojen koskettaminen ja silittäminen lempein ottein rauhoittavat, sanoo kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi.

Tärkeintä on, ettei aikuinen hätäänny tai hermostu, vaikka vauva olisi rajussakin tunnekuohussa. Vauva aistii vanhemman tunnetilan eikä pysty tyyntymään, jos vanhempi on poissa tolaltaan. Tyynnyttely voi viedä aikaa, mutta lopulta lapsi rauhoittuu aikuisen turvasignaalien avulla.

Ei kai vauvaan satu?

Jos vauva muuttuu äkisti tavallista itkuisemmaksi, syynä voi olla kipu. Itkuisuuden fyysiset syyt, kuten korvatulehdus, on hyvä selvittää lääkärillä.

Oksentelu tai oksennuksen haju hengityksessä voivat viitata refluksiin.

Myös allergiat ja vatsavaivat voivat aiheuttaa vauvalle tuskaista oloa.

Vauva ei kiusaa tai tahallaan uhmaa vanhempiaan.

Uteliaan ja sinnikkään vauvan kiukunpuuskat saattavat joskus vaikuttaa uhmaiältä. Napero konttaa yhä uudestaan kauhomaan ruukkukasvin mullat lattialle ja kurottuu painamaan pesukoneen nappeja, vaikka vanhemmat miten harhauttaisivat häntä muihin puuhiin. Kun lasta lopulta kielletään ja hänet nostetaan pois kielletyn asian ääreltä, vauva suuttuu ja saa hillittömän raivokohtauksen. Voiko uhma alkaa jo vauvavuotena?

– Ei voi, Sajaniemi sanoo.

– Vauva ei kiusaa tai tahallaan uhmaa vanhempiaan, vaan on utelias ja tutkii ympäristöään. Hänestä on kiinnostavaa huomata, että pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan ympäristöönsä.

Tulinen tyyppi

Jokaisella vauvalla on erilainen temperamentti. Se, miten vauva reagoi sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin ja näyttää olotilansa vaihtelun, liittyy synnynnäisiin taipumuksiin. Osa vauvoista tyyntyy nopeasti, kun heidän tarpeisiinsa vastataan. Toiset taas hermostuvat herkästi ja itkevät pitkään ja intensiivisesti.

– Jotkut ovat syntymästään asti hyvin voimakkaasti itseään ilmaisevia, Sajaniemi sanoo.

Herkästi reagoiva vauva kuormittuu helpommin myös uusissa tilanteissa. Vaikka vauva nauttisi virikkeistä ja vilkkaista tapahtumista, ilo voi myöhemmin vaihtua itkuksi.

– Jos vauvan päivä on ollut liian täynnä erilaisia ärsykkeitä, hänen aivonsa ovat väsyneet ja lapsi tuntee olonsa epämukavaksi.

Vanhemman on hyvä oppia säätelemään ympäristöä ja tapahtumia, ettei vauva kohtaa jatkuvasti liikaa kiihdyttäviä ja kuormittavia asioita.

Affektikramppi näyttää pelottavalta, mutta ei ole vaarallinen.

Toisinaan vauvalla voi jäädä itkuvaihe päälle. Levottomuus voi edetä täysin säätelemättömään tilaan, jossa mitkään tyynnyttely-yritykset eivät tavoita lasta. Lapsi kirkuu, kunnes ei näytä saavan henkeä ja pyörtyy hätääntyneen vanhemman silmien edessä. Tällöin kyseessä on affektikramppi.

– Se näyttää pelottavalta, mutta ei ole vaarallinen, Sajaniemi lohduttaa.

Tajuttomuus kestää vain lyhyen aikaa. Palatessaan tajuihinsa lapsi voi olla hetken aikaa väsynyt mutta virkistyy pian. Affektikohtauksesta toipuvaa lasta lohdutetaan tutuilla keinoilla: sylissä pitämällä ja juttelemalla rauhoittavasti. Affektikohtaukset jäävät itsestään leikki-iässä pois.

Pura kielteiset tunteet

Kolmikuinen vauva karjuu yöllä toista tuntia. Äiti puree hammasta ja hytkyttää vauvaa kantoliinassa, vaikka oikeasti tekisi mieli jättää vauva huutamaan ja juosta pakoon. Jälkikäteen hän potee ajatuksistaan syyllisyyttä.

– Omille kiukuntunteille täytyy olla tilaa ja mahdollisuus käsitellä ne. On hyvä pystyä tunnistamaan ne, neuvolapsykologi Anna-Mari Laitinen lohduttaa.

Jos hankalia tunteita ei käsittele, ne voivat jäädä piileväksi aggressiivisuudeksi, joka näkyy vanhemman ilmeissä ja eleissä ja pahimmillaan jopa lapsen kovakouraisena kohteluna. Jos vuorovaikutus lapsen kanssa menee pahasti solmuun, asia on hyvä ottaa puheeksi neuvolassa ja lähteä purkamaan tilannetta ulkopuolisen kanssa.

Toistuvat raivokohtaukset ovat lapsellekin kuormittavia.

Kymmenkuinen vauva on viimein oivaltanut, että vihattu päällysvaatteiden pukeminen tarkoittaa kivaa ulkoilua. Pukeminen ärsyttää edelleen, mutta enää hän ei ilmaise sitä yhtä raivokkaasti kuin pienempänä. Viimeistään ulkona harmitus unohtuu.

– Vauva oppii toistosta ja rutiineista. Vaikka vauva elää hetkessä, hän oppii vähitellen muistamaan ja luottamaan, että ikävän toimen jälkeen seuraa mukavampi juttu, Laitinen sanoo.

Kun vanhempi oppii tuntemaan vauvaa, hän voi ennakoida suututtavat tilanteet ja yrittää ehkäistä hermostuksen. Se kannattaa, sillä toistuvat raivokohtaukset ovat lapselle kuormittavia.

Ystävälliset eleet, ilmeet ja tilanteiden ja tunteiden sanoittaminen toimivat pienellekin. Lapsen mieltä kuljetetaan puheen mukana, vaikkei tämä vielä ymmärtäisi sanojen sisältöä. Pieni lapsi ei osaa säädellä yksin tunteitaan. Hän tarvitsee aikuisen apua tunteiden säätelyssä vielä pitkään.

Vauva-lehti 11/2017

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.