Oikean kokoisen pyörän kanssa lapsen pitää pystyä seisomaan niin, että jalat ovat tukevasti maassa ja että haarojen ja rungon väliin jää turvaväli. Kuva: iStockphoto.
Oikean kokoisen pyörän kanssa lapsen pitää pystyä seisomaan niin, että jalat ovat tukevasti maassa ja että haarojen ja rungon väliin jää turvaväli. Kuva: iStockphoto.

Lapsen ensipyörän aika on yleensä noin parin kolmen vuoden iässä. Kun pyöränhankinta on ajankohtaista, muista nämä:

  • Hyvä ensipyörä on noin 12,5-tuumainen pyörä, jossa voi aluksi olla apupyörät. Apupyöriä saa kaikkiin pyöräkokoihin.
  • Tangossa ja satulassa on oltava riittävästi säätövaraa, jotta ajoasento saadaan ergonomiseksi. 
    Ketjujen pitäisi olla täysin suojatut, eikä teräviä särmiä saa olla.
  • Oikean kokoisen pyörän kanssa lapsen pitää pystyä seisomaan niin, että jalat ovat tukevasti maassa ja että haarojen ja rungon väliin jää turvaväli. Pyörän sopiva koko selviää parhaiten asiantuntevassa liikkeessä vierailemalla.
  • Kokosuosituksia on vaikea antaa, mutta 12,5-tuumainen pyörä menee noin 3,5-vuotiaaksi, ja nelivuotiaalle käy 16-tuumainen. 20 tuuman kokoon siirrytään kuudennen ikävuoden puolivälissä.
  • Myös potkupyörä on hyvä vaihtoehto ensipyöriksi. Nämä polkimettomat kaksipyöräiset kehittävät tasapainoa ja opettavat pyörän hallintaa turvallisesti. 
  • Pyöriin saa työntökahvoja, jotka säästävät vanhempien selkiä ja hillitsevät kiireisimpien taaperoiden menohaluja.
  • Hyvä ja oikein kiinnitetty kypärä on välttämätön varuste.
  • Kolmipyöräiselläkin pääsee pyörien päälle, mutta käytännössä se on lelu, jolla ei yleensä pihaa pidemmälle ajella. 

Kokotaulukko:

Lapsen pituus:

   Runko:

  80–100 cm        22 cm
  90–110 cm        26 cm
  100–115cm        32 cm
  110–125 cm        36 cm
  120–140 cm        40 cm
  135–150 cm        44 cm

Asiantuntijana Ilkka Kotamäki, Tunturi Oy
 

Vauva 5/2009

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.