Nyt 2-vuotias poikamme on saanut noin vuoden ajan lyhyitä tajuttomuuskohtauksia, joita neuvolalääkäri nimitti affektikohtauksiksi. Itkiessään kovasti poika valahtaa täysin veltoksi.

Nyt 2-vuotias poikamme on saanut noin vuoden ajan lyhyitä tajuttomuuskohtauksia, joita neuvolalääkäri nimitti affektikohtauksiksi. Itkiessään kovasti poika valahtaa täysin veltoksi noin kymmeneksi sekunniksi.Tämän jälkeen hän vetää henkeä ja virkoaa hiljalleen, mutta on väsynyt ja hämmentynyt eikä näytä muistavan aiempia tapahtumia. Ovatko nämä kohtaukset pysyvä ominaisuus, vai kuuluvatko ne vain ohimenevästi tiettyyn lapsuusikään? Voivatko kohtaukset enteillä epilepsiaa vai onko kyse aivan eri asiasta?

Lastenlääkäri Marjo Renko: Affektikohtauksissa ei ole kyse epilepsiasta eivätkä ne lisää epilepsian riskiä. Affektikohtauksia esiintyy leikki-ikäisillä, useimmiten 1/2–5-vuotiailla lapsilla voimakkaan kivun tai itkun jälkeen. Lapsi ikään kuin pyörtyy, kalpenee ja joko valahtaa veltoksi tai muuttuu jäykäksi, myös nykäyksiä raajoissa voi esiintyä. Kohtauksen aikana lapseen ei saa kontaktia. Kohtaus menee ohi muutamassa minuutissa ja lapsi voi olla väsynyt, mutta on kuitenkin normaalisti kontaktissa ja virkistyy vähitellen normaaliksi.

Lapset, joilla on voimakas temperamentti, saavat affektikohtauksia herkemmin kuin rauhalliset lapset. Lapsi ei aiheuta kohtausta tahallaan, eikä voi sille mitään. Mitään varmaa keinoa estää näitä kohtauksia ei ole, eikä lasta kannata mitenkään suojella tilanteilta, joissa itku voisi tulla. Kohtaukset jäävät vähitellen leikki-iän jälkeen pois. Lääkärissä käynti on tarpeen, jos tällainen kohtaus tuleekin ilman itkua tai jos kohtaus ei mene ohi nopeasti.

Vauva 9/2007

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

Kysy Mialta!

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä märempää, sen parempi – jos taaperolta kysytään! Näissä varusteissa leikkijä pysyy kuivana.

Sadehaalarissa on pehmeä ja lämmin fleecevuori, hihan ja lahkeensuissa kuminauhat. Koot 80–140 cm. 64,95 e, Ellos Kids.

Sadesäällä voi leikkiä seepraleikkejä! Lasten sademuoti vilisee eläinkuoseja. Sadetakin koot 74–140 cm. 29,99 e, KappAhl. Sateenvarjo 7,99 e, KappAhl.

Sadehatun saa napakasti kiinni, sillä nauhat joustavat. Teipatut saumat. Koot 48–54. 12,95, Ellos Kids.

Sadetakissa ja sadehousuissa on vesitiiviiksi hitsatut saumat. Vesipilariarvo yli 10 000 mm. Koot 74–92 cm. Takki 44,90 e, housut 39,90 e, Polarn O. Pyret.

Kumisaappaissa on lämmin vuori ja kiristettävä yläosa, joka pitää veden loitolla. Koot 22–37. 44,95 e, Reima.

Töppösten pehmeä ja liukumaton pohja sopii erinomaisesti kävelyä harjoittelevalle lapselle. Nylonkangas hylkii vettä, ja vuori on fleeceä. Koot S (0–9 kk) ja M–XL (9 kk–3 v). 39,90 e ja 48,90 e, Stonz.

Vuorin ansiosta varpaat pysyvät lämpiminä kumisaappaissa. Koot 21–36. 39,50 e, Nokian.

Saderukkasissa on heijastavat nauhat. Koot 80–128 cm. 16,95 e, Reima.

Softshell-haalari riittää kostealla kelillä, sillä se hylkii vettä ja pitää tuulta. Kokopitkä vetoketju.Koot 74–98 cm. 74,95 e, Mjosa Reima.

Ethän pese sadevaatteita liikaa

  • Sadevaatteille riittää usein pelkkä pyyhkiminen tai suihkutus. Pesu liian usein kuluttaa kangasta.
  • Pese sadevaatteet nurinpäin matalassa lämpötilassa.
  • Kuivata ne nurinpäin henkarissa.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.