Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kehu, kannusta ja ole kärsivällinen, näin potalle opettelu onnistuu.

Potalle opettelu kannattaa aloittaa pienin askelin. Vaikka näin:

1. Aloita taaperoiässä

Pottaan tutustuminen on hyvä aloittaa, kun lapsi on noin yksivuotias. Aluksi potalla voi käydä istuskelemassa vaikka vaippa päällä, jotta se tulee tutuksi. Jos lapsi ei suostu potalle, älä pakota. Anna lapselle aikaa totutella ajatukseen.

2. Rytmitä oikein

Otollisin aika viedä lapsi potalle on heti herättyä ja ruokailujen jälkeen. Pottailusta tulee pikkuhiljaa arkeen kuuluva rutiini. Alussa oleellista ei ole se, tuleeko pottaan jotakin vai ei.

3. Ole aktiivinen

Pottailun onnistuminen on pitkälti kiinni aikuisen aktiivisuudesta. Taapero osaa harvoin itse hakeutua vessaan. Aikuisen tehtävä on viedä lapsi riittävän usein potalle.

4. Jää viereen

Varsinkaan alkuvaiheessa lapsi ei todennäköisesti jää vessaan yksin. Lapselle voi esimerkiksi lukea lyhyen kirjan, jolloin harjoittelu tapahtuu ikään kuin huomaamatta.

5. Houkuttele

Pakko ei edistä siistiksi oppimista, kannustus toimii paremmin. Joku ei halua potalle, mutta voi innostua istumaan pytyllä reunan päälle laitettavan pienennysrenkaan päällä. Jos pottailu­harjoitukset aiheuttavat toistuvasti itkua ja pahaa mieltä, harjoittelussa voi pitää pienen tauon ja yrittää myöhemmin uudelleen.

6. Kehu

Kun pottaan tulee tavaraa, aikaansaannosta kannattaa ihailla yhdessä. Sille voi taputtaa, ja sen voi kaataa juhlamielellä pönttöön. Jos pottaan ei tule mitään, lasta ei pidä torua eikä istuttaa potalla väkisin. Pelkästä istumisestakin voi antaa kehut.

7. Kokeile kestovaippaa

Kestovaippavauvat oppivat kuiviksi usein kertakäyttövaippoja käyttäviä vauvoja nopeammin, koska kestovaippa ei ime märkyyttä niin tehokkaasti kuin kertakäyttövaippa. Mikäli vaipattomuuteen siirtyminen tuntuu hankalalta, voi siirtymävaiheessa käyttää kestovaippoja tai niin sanottua harjoitusvaippaa, joka
pitää yhden pissan, mutta jossa lapsi tuntee olonsa selkeästi märäksi.

8. Luovu vaipasta asteittain

Vaipattomuutta kannattaa kokeilla ensin päiväsaikaan kotona. Kesällä ulkona voi turvautua tarvittaessa puska­pissaan, mutta talvella lasta ei kannata ulos lähtiessä jättää vaipatta. Pieni lapsi ei yleensä pissaa housuihinsa tahallaan, vaan hänen pidätyskykynsä on lyhyt. Pottailun aloittaminen ja lopulta vaipasta luopuminen ovat lapselle isoja asioita.

9. Anna rauha oppia

Vaipattomuuteen siirtymistä helpottaa, jos muita isoja muutoksia ei ole samaan aikaan. Takapakkia voi tulla esimerkiksi uuden vauvan syntymisen tai päivähoidon aloituksen aikaan.

10. Ole kärsivällinen

Pottailun opettelu vie aikaa ja vaatii aikuiselta pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta. Vaikka lapsi aloittaisi pottailun 1-vuotiaana, päiväkuivaksi hän oppii yleensä vasta 2–3 vuoden iässä. Jännittävissä tilanteissa tai vaikka kylässä lapsi voi tarvita vaippaa tämän jälkeenkin. Neuvolassa alle 5-vuotiaan yövaipan käyttöön ei yleensä puututa. Kuivaksi oppiminen on ennen kaikkea kypsymiskysymys.

Vauva 3/2014

Lue lisää:

Vaipasta vapaaksi

Oletko saanut lapsellesi päivähoitopaikan, joka vastasi perheenne tarpeita? 

Helsinkiläinen äiti kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla omasta kokemuksestaan päivähoidon toteutumisesta. Maunulalaiselle äidille oli päiväkodin johtajan toimesta ehdotettu osa-aika töitä kokopäiväisten sijaan, sillä ilmeisesti kokopäiväinen hoito olisi täyttänyt päiväkotiryhmää liikaa. Kirjoittajan mukaan monet hänen tuntemansa vanhemmat ovat kokeneet samanlaista kohtelua.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin laissa vuosi sitten puolipäiväiseksi, mikäli lapsen vanhempi ei opiskele tai työskentele kokopäiväisesti, eikä hoidolle ole muuta erityistä tarvetta. Helsinki päätti olla rajaamatta päivähoito-oikeutta – mutta silti kokopäivätyötä tekevää äitiä kehotettiin keventämään työtunteja. 

Nyt me kysymme teiltä! Kertokaa omat kokemuksenne päivähoidon aloituksesta: Onnistuiko hoidon aloittaminen silloin, kun sille oli tarve? Saitteko juuri sen hoitopaikan, jota haitte? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nina päätti, ettei jää vauvan kanssa vain kotiin istumaan. Lue myös puolison kuvaus tilanteesta.

”Kun Seppo alkoi puhua perheen perustamisesta, suostuin sillä ehdolla, ettei vauvahoito jää yksin minun harteilleni. Halusin olla varma, että hän hoitaa oman osuutensa, jotta minun ei tarvitse luopua kaikista harrastuksistani. Tiesin, että tuskastuisin nopeasti vain kotona olemiseen.

Ennen harrastin paljon liikuntaa ja ulkoilua. Opiskelu yliopistolla oli minulle tärkeää, ja viihdyin joka ilta erilaisissa työryhmissä. Opintojen keskeyttäminen oli vaikeinta. Mietin surullisena, kuinka kaverit etenevät ja minä hoidan kotona vauvaa enkä pääse enää mihinkään.

Seppo rauhoitteli minua sanomalla, että vauva-aika kuluu nopeasti. Hän vakuutti, että pystymme tekemään vauvan kanssa samoja asioita kuin ennen raskauttakin. Kaikesta ei tarvitsisi luopua – ainakaan lopullisesti.

Eeli syntyi viime syksynä. Ensimmäiset viikot olivat dramaattisia, sillä vauva ehti kakkaamaan lapsiveteen ja hengittämään sitä. Infektion takia hänelle annettiin voimakkaita antibiootteja, jotka aiheuttivat mahavaivoja. Eeli oli itkuinen ja nukkui huonosti.

Ensimmäisillä kerroilla oli aika kova kiire kuntosalilta takaisin vauvan luo.

Kun Eeli oli noin kahden viikon ikäinen, sanoin Sepolle, että minun on päästävä hetkeksi kuntosalille. Seppo oli todella kannustava ja osti minulle kuntosalikortin. Oli ihanaa päästä pois kotoa, vaikka ensimmäisillä kerroilla minulla oli aika kova kiire takaisin Eelin luo.

Seppo piti isyyslomaa muutaman viikon ja palasi sitten töihin. Yhtäkkiä olin Eelin kanssa kahdestaan. Olin niin tottunut viilettämään tukka putkella kokouksesta toiseen, etten tiennyt, mitä olisin kaikella ajalla tehnyt.

Päätin, etten jää vauvan kanssa kotiin istumaan. Ensimmäinen bussimatkamme ystävän luo jännitti hirveästi. Matka meni kuitenkin hyvin, ja sen jälkeen tunsin valtavaa helpotusta. Kyllä tämä onnistuu!

Jos nyt annan Sepolle siimaa, saan sitä itsekin sitten kun en enää imetä.

Sopimus kotitöiden ja vapaa-ajan tasapuolisesta jakamisesta on toiminut hyvin. Kun Seppo tulee illalla kotiin, olemme hetken kolmistaan ja sitten on jomman kumman vuoro lähteä omiin menoihin. En odota, että Seppo heti töistä tultuaan alkaisi tehdä kotitöitä. Yritän olla reilu ja muistaa, että Seppo on töistä väsynyt ja hänkin ansaitsee lepoa.

Annan Sepon nauttia harrastuksistaan, koska tiedän kuinka tärkeitä ne hänelle ovat. Jos nyt annan Sepolle siimaa, saan sitä itsekin sitten kun en enää imetä Eeliä. Minulle on tärkeää, etten tunne olevani pelkkä äiti. Nyt olen Eelin kanssa kotona, mutta suunnittelen tulevaisuutta ja odotan sitä, kun pääsen takaisin yliopistolle.”