Kuva: Satu Kemppainen
Kuva: Satu Kemppainen

Päivän nimellä ei ole merkitystä, kunhan paikalla on joku lapselle läheinen ihminen. 

Joissakin helsinkiläisissä päiväkodeissa on päätetty, että isänpäivän sijaan vietetään läheisenpäivää. Tarkoituksena on olla traumatisoimatta niitä lapsia, joilla ei ole isähahmoa elämässään.

Olen elänyt lapsuuteni 90-luvulla, jolloin päiväkodeissa ja kouluissa isänpäiväkorttikulttuuri eli vahvana. Minulla ei ollut isää kenelle askarrella korttia. Sen sijaan askartelin kortin joka vuosi ukilleni. Olenko sitten traumatisoitunut asiasta?

Minulla ei ollut isää kenelle askarrella korttia.

En, mutta kyllä se ehkä vähän nolotti.

Miksi, kysyvät nykylapset?

Tänä päivänä on tavallista, että perheessä on kaksi äitiä tai kaksi isää, tai vaikka vain yksi vanhempi. On uusisiä, etä-vanhempia ja äitipuolia. Joskus saattaa olla niinkin, että perhe tarkoittaa paljon muitakin kuin niitä, jotka asuvat saman katon alla. Jokainen perhe on omanlaisensa ja hyvä sellaisenaan.

Oma lapseni askartelee isänpäiväkortin omalle isälleen, joka ei asu kanssamme. Kun lapseni oli vielä päiväkodissa ja siellä kahviteltiin isänpäivän kunniaksi, meni paikalle pienestä uusperheestämme se aikuinen, joka töidensä puolesta ehti. Se saattoi olla lapseni isä, isäpuoli tai minä. Olen aina ajatellut, että isänpäivänä päiväkotiin saa mennä kuka tahansa lapselle läheinen ihminen. Äitienpäivänäkin kahvilla kävi mummeja ja isomummeja.

Olen aina ajatellut, että isänpäivänä päiväkotiin saa mennä kuka tahansa lapselle läheinen ihminen.

Meidän päiväkodissamme läheisenpäivä toteutui aina, ja jokaisessa isänpäivää juhlistavassa kahvikutsussa pyydettiin paikalle “isä tai muu läheinen aikuinen”. Tarvitsemmeko todella uuden nimityksen tutulle päivälle, jotta päiväkotiin voi viedä muunkin, kuin biologisen vanhemman?

Ei tehdä tästä niin hankalaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Iso päiväkotiryhmä on suurin riskitekijä lasten sairastelussa. Kun päivähoito alkaa, anna tutti kaveriksi vain päiväunille ja opeta jo pikkutaapero pesemään kädet saippualla.

1. Miksi päivähoidon aloitus aiheuttaa usein pitkän tautikierteen?

Kun pienessä tilassa on paljon lapsia, virukset leviävät helposti. Hengitystieinfektiot leviävät pisaratartuntana, mutta vielä tehokkaammin pintojen välityksellä esimerkiksi niin, että lapsella on kädessä räkää, joka kulkeutuu toisen lapsen käsien kautta tämän nenän limakalvoille.

2. Onko vastustuskyvyn kannalta eroa, laittaako lapsen päivähoitoon yksi- vai kaksivuotiaana?

Vastustuskyky kehittyy koko ajan: mitä nuorempana lapsi altistuu viruksille, sitä aikaisemmin hänen vastustuskykynsä kehittyy. Siksi lapsi, jolla on isompia sisaruksia päivähoidossa tai koulussa, saattaa päivähoidon alkaessa sairastaa vähemmän kuin ne ikätoverinsa, jotka ovat perheensä esikoisia. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, joten yksi- tai kaksivuotiaan vastustuskyvyssä ei väistämättä ole merkittävää eroa.

Paljon sairastavan taaperon vanhemmat voivat lohduttautua sillä, että päivähoidossa olleet lapset sairastavat koulun alettua vähemmän kuin kotihoidossa olleet ikätoverinsa.

3. Miten lasten sairastelua voisi vähentää?

Tutkimusten valossa näyttää siltä, että päivähoitoryhmien koko on suurin tekijä lasten sairastelussa. Infektiot kuitenkin lisääntyvät jo melko pienissäkin ryhmissä, mutta perhepäivähoidossa olevat lapset näyttävät sairastavan hiukan päiväkodissa olevia lapsia vähemmän.

Infektioiden ehkäisemisessä tärkeintä on hyvä käsihygienia. Jo ihan pieniä päiväkotilaisia voi opettaa pesemään käteensä päiväkotiin tullessa ja taas kotiin palatessa, ennen ruokaa ja vessassa käynnin jälkeen.

Käsidesi ei ole kovin tehokas virustautien torjumisessa, ja se tappaa suotta myös hyviä bakteereita. Kunnon saippuapesu on paras, mutta jos vettä ei ole saatavilla, käsidesiä tai esimerkiksi kosteuspyyhkeitä voi käyttää.

4. Onko probiooteista tai vitamiineista apua tautien ehkäisyssä?

Uusimpien tutkimusten valossa valitettavasti ei. Vatsatautien kestoa voi hieman lyhentää ja niitä voi jopa hiukan ehkäistä tietyillä probiooteilla. Hyviä probiootteja vatsatautien lyhentämiseen ovat saccharomyces boulardii -hiivaa sisältävä Precosa ja lactobacillus rhamnosus -maitohappobakteeria sisältävä Gefilus.

On jotakin näyttöä siitä, että D-vitamiinin puute voi altistaa infektioille, mutta D-vitamiinilisää suositellaan lapsille joka tapauksessa. Muita lisävitamiineja ei tarvitse ottaa. Tärkeintä on monipuolinen ruokavalio ja muuten hyvät elämäntavat. Esimerkiksi vanhempien tupakointi lisää lapsen sairastelua.

5. Miten usein hoitopaikan unilelu pitäisi tuoda kotiin pesulle?

Sitä tuskin on tutkittu, mutta esimerkiksi pahimman räkätautisesongin aikaan syystalvella sen voi hyvin tuoda kotiin pesulle vaikka joka viikko.

6. Kannattaako tutti desinfioida säännöllisesti?

Vesipesu riittää. Tutin käyttö ylipäätään lisää infektioita, sillä tutit kulkevat päiväkodissa helposti suusta suuhun, putoavat lattialle ja levittävät siten viruksia. Jos tuttia haluaa päiväkodissa käyttää, se kannattaisi antaa vain päiväunille ja pestä kotona joka päivä.

7. Miten pitkään flunssan jälkeen pitäisi olla pois hoidosta, ettei tartuta muita?

Tartuttamisen kannalta pahimmat hetket ovat pari ensimmäistä sairauspäivää ja niitä edeltävä päivä. Kun oireet alkavat, lapsi on siis jo ehtinyt levittää tartuttavia viruksia. Parin kolmen sairastuspäivän jälkeen virusten määrä on kuitenkin jo pienentynyt niin, että tartuttavuus vähenee merkittävästi. Silloin lapsi voi palata päiväkotiin, jos hänellä ei ole kuumetta.

Jos perheessä muut ovat kipeinä, ei tarvitse jäädä kotiin. Toki voi kiinnittää erityistä huomiota siihen, alkaako lapsikin oireilla. Kun tiedetään, että sairastumispäivä on pahin tartuttaja, voi lapsen pitää kotona heti, jos alkaa näyttää siltä, että hän sairastuu.

8. Onko silmätulehdus syy pitää lapsi kotihoidossa?

Moniin virustauteihin liittyy lieviä silmätulehdusoireita, kuten silmien punoitusta ja pientä rähmimistä. Esimerkiksi päiväunten jälkeen ripset saattavat olla liimautuneet yhteen. Se ei kuitenkaan vaadi erityistä hoitoa eikä välttämättä kotipäivää. Sen sijaan bakteerin aiheuttama silmätulehdus, joka aiheuttaa runsasta rähmimistä, vaatii useimmiten antibioottitippoja parantuakseen. Lapsi voi palata hoitoon vuorokausi tippakuurin aloittamisen jälkeen, jos tulehdus alkaa helpottaa.

9. Milloin vatsataudin sairastanut lapsi voi palata päivähoitoon?

Vatsatautivirukset leviävät ripulin ja oksennuksen välityksellä, joten kun ripulointi ja oksentaminen ovat loppuneet, lapsi ei enää tartuta. Hän voi palata päiväkotiin, jos yleisvointi sen sallii.

Jos lapsi ripuloi tai oksentaa, hänet pitäisi hakea välittömästi kotiin. Ihannetilanteessa hän voisi odottaa vanhempiaan erillään muista lapsista. Esimerkiksi oksennusta on vaikea siivota niin, ettei virusta jäisi pinnoille, ja jos hoitajat joutuvat vaihtamaan ripulikakkavaippoja monta kertaa päivässä, taudin leviämisen riski kasvaa.

Asiantuntijoina lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Nieminen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta ja lastenlääkäri Samuli Rautava Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tärkeintä on yhteys itseen ja yhteys toisiin, Petra sanoo. Kuvat: Amanda Aho
Tärkeintä on yhteys itseen ja yhteys toisiin, Petra sanoo. Kuvat: Amanda Aho

– Maailmani pyörähti ympäri, kun tutustuin kiintymysvanhemmuuteen, sanoo Petra Masko.

Mitä me syödään illalla? kahdeksanvuotias Joa kysyy.

Katsotaanpa, Joan äiti Petra vastaa.

Jääkaapin oveen kiinnitetystä taulukosta se selviää: pizzaa ja jäätelöä.

Ennakointitaulukko on auttanut...