”Saatko olla joskus vain itseksesi ilman, että joudut joustamaan lasten tai puolison tarpeiden edessä”, Janna Rantala kysyy. Kuva: Heli Blåfield
”Saatko olla joskus vain itseksesi ilman, että joudut joustamaan lasten tai puolison tarpeiden edessä”, Janna Rantala kysyy. Kuva: Heli Blåfield

Lapsi kaipaa hellyyttä ja haluaa leikkiä imetysleikkiä. Äitiä se vähän ahdistaa, mutta tuntuu pahalta torjua lapsi. Mikä neuvoksi?

”Minulla on viisivuotias tyttö ja vuoden ikäinen poika. Temperamenttinen tyttömme on vauvan synnyttyä välillä itsekin taantunut vauvaksi. Kysymykseeni koskee siihen liittyvää imetysleikkiä. Tällaiset hellyyshetket, joissa hän haluaa leikkiä vauvaa, päättyvät usein siihen, että hän on kiinni rinnoissani suu auki. Koen tämän epämiellyttäväksi, ja olen sanonut monta kertaa, että en tykkää, rinnat ovat oma paikkani ja että toisen kehoon saa koskea vain niin kuin koskettava haluaa.

”Pelkään, että kieltämällä hänelle tärkeän imetysleikin pilaan välimme.”

Tuntuu kurjalta, että torjun hänet. Hän kaipaa hellyyttäni ja pelkään, että aiheutan tylsiä muistoja, kun vaihtelevasti sanon lempeästi tai joskus hermostun, kun tissejäni lääpitään kielloista huolimatta ja se tuntuu minusta ahdistavalta.

Asumme ulkomailla ja olen olosuhteiden pakosta kotirumbaa pyörittämässä, vaikka mieluummin olisin töissä. Tyttöni vaatii minulta tunnetasolla paljon, koska äiti on se, jolle näytetään kaikki kiukut. Pelkään, että ärtymällä ja kieltämällä hänelle tärkeän imetysleikin pilaan välimme enkä osaa olla itsenäistyvän viisivuotiaan kanssa. Eikä minusta riitä kahdelle lapselle ja vielä puolisolle.”

Äiti ulkomailla

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa:

Kuulostaa siltä, että osaat vallan mainiosti olla itsenäistyvän viisivuotiaan kanssa! Ymmärrät teidän molempien näkökulmia, pidät suhdettanne tärkeänä ja toivot sen pysyvän hyvänä. Näillä eväillä pärjäätte jatkossakin.

Jokaisella pitäisi olla oikeus määrätä kehostaan, mutta lasten kanssa me äidit joudumme joustamaan siitä monin tavoin. Raskaus, synnytys, imetys tai ihan vain läheisyys – kaikki vaativat oman vartalon antamista toisen käyttöön tavalla, joka tuntuu joskus kohtuuttomalta.

Viisivuotiaan kyky erotella leikki ja todellisuus on vielä kehittymässä. Hän saattaa leikin pyörteissä oikeasti tuntea olevansa kuin vauva. Silloin kieltäminen täytyy tehdä lapsen tarve huomioiden, kuten jo teetkin: ”Huomaan, että sinun tekisi mieli laittaa suu tissille. Ymmärrän kyllä, mutta muistatko mitä on puhuttu, että se on minun omaa aluettani.”

Tämän jälkeen tarjotaan sellaista läheisyyttä, joka sopii aikuisen rajoille, kuten syliä. Jos asia ei muuten ratkea, voisi leikissä käyttää jonkin aikaa tuttipulloa tai nokkamukia, josta antaa ”vauvalle” hörpyt.

Minkä verran puolisosi ehtii huomioida lapsia? Pääsetkö olemaan kahden tyttäresi kanssa?

Voin olla hakoteillä, mutta saatatte olosuhteiden pakosta elää niin tiiviisti, että suhteessanne korostuvat hankalat käyttäytymispiirteet. Näin käy yleensä, kun vanhempi jää liian yksin lapsen kanssa. Tuolloin avuksi olisi lapsen lähipiiri, teillä ensisijaisesti ehkä puolisosi. Mitä hän tästä tuumaa? Viisivuotias kun saisi jo ruveta näyttämään harmejaan muillekin kuin äidille. Minkä verran puolisosi ehtii huomioida lapsia? Pääsetkö sinä olemaan kahden tyttäresi kanssa siten, että kotirumba jää taakse?

Entä sinä: saatko olla vain itseksesi tai pitää yhteyttä ihmisiin, jotka ymmärtävät tarpeitasi sen sijaan, että joudut joustamaan lapsen tai puolison tarpeiden edessä? Olet perhetilanteenne vuoksi luopunut jo työelämästä. Se on iso asia, joka ei saisi tulla sinun ja tyttärenne väliin.

Meidän Perhe 3/2018

Kysy Jannalta

Mietityttääkö lapsen kasvatus? Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin Meidän Perhe -lehden joka numerossa. Lähetä kysymys lomakkeella tai sähköpostitse meidanperhe@sanoma.com Laita viestin otsikoksi "Janna vastaa".

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen

Bloggari Tiina Arponen vinkkaa maistuvat herkut leppoisiin kesäpäiviin. 

Pidät käsitöihin keskittyvää Muita ihania -blogia. Millainen ruuanlaittaja olet?

”Teen melko tavallisia arkiruokia. Suurin toiveeni on, että tekemäni ruoka maistuisi kaikille kolmelle lapselleni. Joskus innostun kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Silloin leivon sämpylöitä ja valmistan pihvit sekä salaatit itse alusta alkaen. Sanoisin, että olen hyvä ruuanlaittaja, mutta en aina erityisen innostunut, joten kalapuikot ovat välillä ihan ok.”

Grillikausi on alkanut. Mitkä ovat teidän perheenne kesäsuosikkeja?

”Makkara ja maissi tietysti ovat lasten lemppareita. Itse tykkään valmistaa siihen seuraksi jotain hyvää lihaa, ananasta, sieniä sekä muhkean salaatin. Kun pöydässä on paljon kaikkea, ollaan täydellisen grilliaterian ytimessä.”

Asutte kerrostalossa, jonka sisäpihalta löytyy asukkaiden yhteinen grillipaikka. Mitä siellä yleensä valmistuu? 

”Kesäisin grillaamme pihallamme harva se ilta. Useimmiten paistamme makkaraa, hodareita ja erilaisia vartaita, mutta viime kesänä innostuimme myös pyöräyttämään pizzoja naapureiden kanssa.”

Grillatut maissit

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Maissi on kesäpöydän klassikko. Kokeile maustaa maissi majoneesilla, ja saat siihen uutta twistiä. Ohjeen löydät täältä.

Tortillaveneet

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Tortillaveneistä saat helposti varioitua kasvis- ja lihaversion. Tästä löydät ohjeen hauskoihin kesäherkkuihin.

Jäätelö ja paahdetut mansikat

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Helppo herkku syntyy ilman jäätelökonetta. Voit tarjoilla jäätelön lisukkeena mansikoita, mutta myös muut marjat käyvät. Kurkkaa resepti täältä!

Juttu on julkaistu kesäkuun Meidän Perheessä.

Mökkiolosuhteet tekevät immuunipuolustusjärjestelmälle hyvää.

Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo kahden viikon altistus erilaisille maaperästä löytyville mikrobeille voi parantaa ihmisen vastustuskykyä. Kun keho saa torjuttavakseen monipuolisesti luonnon tavallisia ja vaarattomia bakteereja, se pysyy ikään kuin hereillä ja osaa erottaa ihmiselle oikeasti haitalliset bakteerit. 

– Jos elimistö ei saa riittävästi mikrobialtistusta, immuunipuolustusjärjestelmän kyky kontrolloida ylilyöntejä heikkenee, Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty kertoo. 

Esimerkiksi kaupungissa asuva lapsi ei välttämättä altistu arjessa riittävästi luonnon omille bakteereille, jolloin seurauksena voi olla erilaisia allergioita tai  suolistosairauksia.

Tutkimuksessa koehenkilöiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineksia.

Tutkimuksessa oli mukana kaupungissa asuvia koehenkilöitä, joiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineita. Sen jälkeen kädet pestiin vain vedellä. Tutkimuksessa selvisi, että kahden viikon jakson jälkeen koehenkilöiden mikrobisto oli monipuolisempi kuin ennen testiä.

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla lapsilla on vähemmän atooppista ihottumaa kuin kaupunkilaislapsilla. Hyviä bakteereja ja mikrobeja löytyy erityisesti metsästä.

Joten kesän mökkireissulla voi relata rauhassa: jos lapsi möyrii mullassa eikä pese heti perään käsiään, se on ihan okei. Hän kasvattaa huomaamattaan vastustuskykyään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.