Taas johtoja kaivelemassa? Pieni ei vielä ymmärrä kieltoja. Siksi lempeä huomion nappaaminen toimii paremmin.

Ei sinne! Älä!

Aikuisen ei on konttaamaan oppineelle tutkimusmatkailijalle takaisku, ja parkuhan siitä tulee. Joka paikkaan ei voikaan mennä. Höh!

Kun taapero taas kerran tarttuu johtoihin sohvan alla, nappaa hänen huomionsa muualle. Lempeä toiseen suuntaan kääntäminen ja ”Hei katsopa, millaiset pyörät tässä autossa on", innostaa tutkimaan sallittuja juttuja.

Päättäväinen äänenpaino ja ilme kertovat enemmän kuin kiellot, joita lapsi ei vielä täysin ymmärrä.

Jos taas otteet ovat turhan railakkaat, näytä, miten rauhoittaa menoa. Pidetään mukia tällä tavalla kahvoista kiinni. Näin hellästi silitellään vauvaa.

Päättäväinen äänenpaino ja ilme kertovat enemmän kuin kiellot.

Rohkeus kokeilla uutta on oiva ominaisuus pienessä ihmisessä. Kodista kannattaa tehdä turvallinen uteliaalle – ja mennä itsekin välillä mukaan seikkailuun!

Lapsi oppii, että aina ei tarvitse olla epäluuloinen, vaan maailma on kiinnostava ja ihan luotettava paikka valloittaa.

Vierailija

Vauva oppii konttaamaan – näin ohjaat pientä maailmanvalloittajaa

Vauvat ovat älykkäitä kirjoitti: Eikö muka ole tärkeätä opettaa vauvalle, että oman turvallisuutensa vuoksi ei ihan kaikkea kannata tehdä? Se että jos kodissa pehmustetaan kaikki vaaralliset paikat, opettaa vääränlaista luottamusta, että kodin ulkopuolellakaan ei ole mitään varottavaa. Mäkään en ymmärrä miksei joitain asioita voisi suosiolla kieltää. Kyllä mä olen heti alusta asti napakasti kieltänyt menemästä digiboksille ja tietokoneen modeemille. Niitä kun emme saa muualle asennettua, vaan...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tilaajille
Kurssi vanhemmille – näin luot hyvän suhteen vauvaan alusta asti, osa 4
Kukkuu! Leikkisään yhdessäoloon kuuluu vauvalle turvallisia yllätyksiä. Kuva: Colourbox.com
Kukkuu! Leikkisään yhdessäoloon kuuluu vauvalle turvallisia yllätyksiä. Kuva: Colourbox.com

Yhteinen hassuttelu on vauvalle olennaisen tärkeä peruskokemus, jolle kannattaa antaa aikaa. Kokeile kolmea kivaa leikkiä!

Voimakkaiden myönteisten tunteiden jakaminen läheisten ja rakkaiden ihmisten kanssa lujittaa ihmissuhteita merkittävällä, perustavanlaatuisella tavalla. Elävimmät ja tärkeimmät elämän muistot ovat lähes aina sellaisia, joihin on liittynyt intensiivisiä tunteita.

Leikki ja...

Toisen lapsen tulisi olla ensisijaisesti toivottu lapsi vanhemmilleen, ei sisarukseksi sisarukselleen, lapsi- ja perhepsykologi Leea Mattila sanoo. 

Saimme ensimmäisen lapsen monien hankaluuksien jälkeen viime vuonna, ja ajatus toisesta lapsesta mietityttää päivittäin. Olemme jo 35-vuotiaita, ja lähipiirin kokemukset pelottavat. Riski saada kehityshäiriötä tai perinnöllistä sairautta poteva lapsi on iän myötä koko ajan suurempi.

Onko ok jäädä vain yhden lapsen perheeksi, vai jääkö lapsemme paitsi jostain merkityksellisestä? Harkitsemme jopa adoptiota, koska toinen raskaus pelottaa niin paljon.

Huolestunut äiti

Vaikeudet lapsen saamiseen liittyen voivat jäädä kaihertamaan mieltä ja aktivoitua siinä vaiheessa, kun perheeseen toivotaan toista lasta. Jos kokemukset ovat olleet suunnattoman negatiivisia, niitä voi mahdollisesti arvella traumoiksi. Tällöin ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämään pelkoina ja pahoinvointina, ja tilanteeseen on hyvä harkita keskusteluapua.

On hyvä muistaa, ettei lasten lukumäärä ole aina oma valinta.

Lapsiluku on aina henkilökohtainen päätös, jonka tekeminen suuntaan tai toiseen saattaa aiheuttaa vanhemmassa syyllisyyttä. On hyvä muistaa, ettei lasten lukumäärä aina ole oma valinta. Elämä on aina epävarmaa. ”Amerikkalainen unelma” eli ajatus siitä, että onneen johdattaa ydinperhe, jossa on lapsia ja omakotitalo, on illuusio.

Synnyttäjien keski-ikä on noussut, ja vaikeat raskaudet saavat miettimään muita vaihtoehtoja. Adoptio on niistä yksi. Se täyttää vuosittain ison kolon monen lasta toivovan sydämestä. Tärkeää olisi, että toinen lapsi, hankintatavasta riippumatta, olisi ensisijaisesti toivottu lapseksi vanhemmilleen eikä sisarukseksi sisarukselleen.

Sisarus tuo lapsen elämään mahdollisesti elämänmittaisen kontaktin, mutta mikään ei takaa, että näin käy.

Kumpuaako ahdistuksesi mielestäsi enemmän koetusta vaikeasta raskaudesta vai toisen lapsen valinnasta ylipäänsä? Kenen takia olet valitsemassa ja mitä? Kirkasta itsellesi nämä ajatukset. Esikoislapsen kannalta tilanteessa ei ole oikeaa tai väärää valintaa. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.

Sisarus tuo lapsen elämään mahdollisesti elämänmittaisen kontaktin, mikä on suuri rikkaus. Mikään ei kuitenkaan takaa, että näin käy. Monet sisarukset pysyvät toisilleen etäisinä. Sisarussuhteen ajatellaan olevan myös erityisen antoisa lasten sosiaalisten taitojen harjaannuttamisen kannalta, mutta sitä tapahtuu myös muissa ihmissuhteissa.

Ainoana lapsena eläminen ei jätä lasta paitsi merkityksellisistä asioista. Lapsen kehitykseen vaikuttaa sisarusten olemassaoloa tai puuttumista enemmän se, millainen suhde ja vuorovaikutus hänellä on vanhempiinsa. Se on asia, johon voit varmasti vaikuttaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.