Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
Jälkeenpäin vauva-ajasta kaipaa juuri näitä hetkiä: silmiin katselua, napa vasten napaa köllöttelyä. Pidä niistä kiinni! Kuva: iStockphoto
Jälkeenpäin vauva-ajasta kaipaa juuri näitä hetkiä: silmiin katselua, napa vasten napaa köllöttelyä. Pidä niistä kiinni! Kuva: iStockphoto

Miksi tästä puhutaan niin vähän: vauvavuosi voi olla ihanaa, rentoa ja palkitsevaa aikaa ja tervetullut tauko oravanpyörässä kiirehtimiseen. 

Pyysimme vanhempia kertomaan, mikä vauva-ajassa on kaikkein parasta.

1. Vauvan hymyn voima

Vauvan hymyssä on jotain, joka osuu suoraan sydämeen. Päivä ei voi olla kovin huono, jos vauva hymyilee, eihän?

Se ilo, jonka vauva sai aikaan! Ei paljon tullut oltua naama mutrussa kotona, edes yksin. Aina sitä löysi sen ilon pienestä ihmisestä.

Se miten onnelliseksi pienen ihmisen voi tehdä ihan pienillä asioilla. Jokaisesta hymystä ja suukosta sydän läikähtää onnesta. 

Aina sitä löysi sen ilon pienestä ihmisestä.

Kun lapsi oppii tunnistamaan isänsä ja ilmaisemaan jälleennäkemisen riemun hymyllä, käsiä vispaamalla ja jokeltamalla. On hankala keksiä, missä hetkessä elämällä olisi enemmän merkitystä.

Vauvan märät haukkauspusut, jotka syövät koko nenän tai posken.

Kun vauvan silmät alkavat loistaa ja tuikkia kuin tähdet, kun hän näkee tutut kasvot.

2. Se onnen määrä

Maailman ihanin vauva, ja tuli juuri meille! Oma lapsi hukuttaa ennen kokemattomaan onnen tunteeseen.

Maagiset yöhetket, kun on vain kaksin hereillä vauvan kanssa, katselee häntä rinnalla ja tuntee, että on niin onnellinen, että tekisi mieli huutaa.

Hetkittäin päälle vyörynyt ylitsepursuavan onnen ja rakkauden tunne, jonka oma vauva saa aikaan pelkällä läsnäolollaan.

Sängyllä pötköttelevä vauva, joka innostuspotkii ja -nyrkkeilee, kun hän villiintyy kattolampun olemassaolosta.

Ylitsepursuavan onnen ja rakkauden tunne, jonka oma vauva saa aikaan pelkällä läsnäolollaan.

Yöimetyksellä kainalossa pötköttävän vauvan silkkinen, lämmin pää. Mikään muu ei tunnu silittäessä samalta.

Onni, joka tuntuu niin paljon, että sattuu ja itkettää.

Kokemus siitä, että tuolle pikkuiselle olen maailman tärkein ja hän on minulle koko maailma. 

3. Päivien rentous – aurinko, linnunlaulu ja nukkuva vauva

Perhevapaa voi olla tilaisuus loikata hetkeksi oravanpyörästä. Vauva ei välitä aikatauluista, ja kerrankin vanhemmankaan ei tarvitse.

Rauha, harmonia ja sellainen kiireettömyys, kun mennään vaan vauvan aikataulussa.

Rentous, jonka saavuttaa itse muutaman ensikuukauden jälkeen, kun päivärutiinit alkavat naksahtaa kohdilleen.

Vauvan kanssa voi ja pitää istuskella, katsella, lässyttää, sylitellä, pötkötellä...

Vauvaloma voi olla todellista luksuslomaa parhaassa mahdollisessa seurassa: pitkiä aamukävelyitä, leppoisia kahvitteluhetkiä ja tapaamisia ystävien kanssa. 

Ihanimpia olivat vaunulenkit päivänvalon aikaan. Suosikkireittini kulki lähimetsän poluilla: aurinko, linnunlaulu, nukkuva vauva.

Vauva downshiftaa vanhempiensa elämänrytmiä. Vauvan kanssa voi ja pitää istuskella, katsella, lässyttää, sylitellä, pötkötellä...


Vauvan viisas katse, silkkisen pään silittäminen. Mikään muu ei tunnut samalta.
Vauvan viisas katse, silkkisen pään silittäminen. Mikään muu ei tunnut samalta.

4. Uusi, upea merkitys elämälle

Vauvanhoito sitoo mutta myös palkitsee: kun pieni pitää sormesta kiinni, tietää, ettei kukaan ole hänelle tärkeämpi.

Ikinä muulloin kuin ihan pientä vauvaa hoitaessa ei ole niin selvää tunnetta siitä, että minäkin olen tärkeä. Että juuri nyt minulla on elämässä tehtävä, jota ei voi tehdä ihan samalla tavalla kukaan muu.

Minulla on elämässä tehtävä, jota ei voi tehdä ihan samalla tavalla kukaan muu.

Se tunne kun vauva ottaa pikkukädellään kiinni sormesta katsoo silmiin, huokaa tyytyväisenä ja nukahtaa.

Lapsi/lapset tekevät pariskunnasta perheen.

5. Ylpeys vauvan uusista taidoista

Äsken hän vasta syntyi, nyt hän osaa jo vaikka mitä. Vauva ihmettelee maailmaa, vanhempi sitä, miten voi olla noin pikkuruinen mutta noin täydellinen.

Oman vauvan (ja taaperon) kielen ja ajattelun kehittymistä on aivan käsittämättömän hienoa seurata. Se on parasta maailmassa! 

Hienoja hetkiä ovat kaikki oivaltamisen ja oppimisen ilot. Esimerkiksi liikkeelle lähtö, konttaus, taputtaminen tai tutun hahmon löytyminen kirjasta.

Oman vauvan kehittymistä on aivan käsittämättömän hienoa seurata. Se on parasta maailmassa!

No onhan se nyt ihastuttavaa, kun on elämässä ihminen, jolle maailma on kerrallaan yhden huoneen kokoinen, mutta siitäkin riittää ihmettelemistä vaikka koko illaksi. 

6. Napa napaa vasten köllöttely

Ei kai ole mitään ihanampaa kuin pienen ihmisen lämpö ja luottamus vieressä, ihan lähellä.

Napa napaa vasten köllöttely, ihanien pienten varpaiden nuuskuttelu.

Ne pienet silmät, jotka tuntuvat katsovan sieluun saakka.

Yhteiset imetys- ja kantoliinahetket. Ne pienet silmät, jotka tuntuvat katsovan sieluun saakka. 

Vastaheränneen vauvan lämmin pötkylävartalo.

Kun vauva nukahtaa minua vasten ja tuhisee.

Vierailija

Voiko näin onnellinen ollakaan? 6 ihaninta asiaa, joita kukaan ei kertonut sinulle vauva-ajasta

Ei voi kyllä enää kauempana olla meidän vauvatodellisuudesta😂😂😂 Vuosi huutoa, itkua, kitinää, vaipanvaihto- ja ruokataistelua, kiemurtelua, kiukuttelua ja lisää huutoa. Oikein ihanaa, rentoa ja palkitsevaa aikaa my ass😂🙈 Kiva jos jollakin on! Lapsi on suloinen ja rakas mutta onhan tämä vauvaelämä ollut suurimmilta osin aika kamalaa.
Lue kommentti
Vierailija

Voiko näin onnellinen ollakaan? 6 ihaninta asiaa, joita kukaan ei kertonut sinulle vauva-ajasta

Minä ainakin olen nauttinut vauvan/vauvojen kanssa. Jos joku ei ole, ei se minun kokemustani mitätöi. Totta kai yöllä joutui heräilemään, mutta ei se minua haitannut. Miksei myös posititiivisesti asiasta voi kertoa? Kauhea valitus, uupumus ja kuoleman kieliessä vaikerrus on jotenkin trendikkäämpää?
Lue kommentti
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos

Ristiäisiin osallistuu vain herttuaparin lähisuku sekä läheisimmät ystävät.

Cambridgen herttuaparin prinssi Williamin, 36, ja hänen vaimonsa Catherinen, 36, kolmas lapsi kastetaan tänään iltapäivällä. Huhtikuussa syntynyt pikku prinssi saa nimekseen Louis Arthur Charles

Louisin ristiäiset pidetään St. Jamesin palatsin kappelissa Lontoossa. Englannin kuningasperheen virallisessa tiedotteessa kerrotaan, että kastetilaisuuteen on tulossa vain herttuaparin lähisuku sekä Louisin kummit ja näiden puolisot. 

William ja Catherine ovat valinneet Louisille kuusi kummia. Kummeina on herttuaparille läheisiä henkilöitä, muun muassa Catherinen serkku Lucy Middleton.

Louisin kastemekko on Elizabetin pukuompelijan Angela Kellyn käsin ompelema. Kastemekko on suora jäljennös historiallisesta mekosta, jota on käytetty kuningasperheen ristiäisissä vuodesta 1841.

Louis on kruununperimisjärjestyksessä viides. Louisin isoveli, neljävuotias prinssi George, on järjestyksessä kolmantena ja Louisin isosisko, kolmevuotias prinsessa Charlotte on kruununperimisjärjestyksessä neljäs. 

Brittihovi esitteli suloisen pikku prinssin Instagram-tilillään jo samana päivänä, kun tämä syntyi. Uusimmat kuvat Louisista ovat toukokuun alusta. Catherine on ottanut kuvat perheen kotona Kensingtonin palatsissa. 

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Huitominen, kurkottelu ja lelujen paukuttelu tuo tullessaan tärkeitä kädentaitoja.

3 kk – kädet tutuiksi

Vastasyntynyt ei osaa vielä liikutella käsiään tahdonalaisesti. Kädet ovat nyrkissä, ja kun vauvan kämmentä koskettaa, hänen sormensa sulkeutuvat refleksinomaisesti. Kun tämä tarttumisheijaste häviää, käsien hienomotoriikan kehitys voi alkaa.

Jos kolmikuiselle vauvalle antaa lelun, hän ojentaa yleensä molemmat kätensä samaan aikaan ja vie ne yhteen tarttuakseen leluun. Käsivarsien liikkeet eivät ole vielä tarkkoja. Vauva saattaa tavoitella esineitä yhdellä kädellä mutta ei välttämättä osu niihin. Vauva katselee käsiään mielellään ja vie ne suuhunsa.

Vastasyntynyt ei vielä ymmärrä, että kädet ovat osa häntä.

Ensimmäisenä vauva huitoo koko käsivarsiaan, sitten hän oppii kääntelemään ranteitaan ja lopulta liikuttelemaan sormiaan yhdessä ja yksitellen.

6 kk – omassa otteessa

Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva koskettelee ja kurottelee esineitä käsillään. Kun lelut alkavat pysyä hänen käsissään, hän työntää ne suuhunsa tai hakkaa niitä jotain vasten.

Puolen vuoden ikä on otollinen ajankohta kokeilla sormiruokailua, jos vauva osaa istua pystyasennossa ja jaksaa kannatella ylävartaloaan ruokailuhetken ajan. Hän saa tarttua ruoan palasiin itse ja viedä ne suuhunsa.

Käsien yhteistyötä kehittää esimerkiksi paperin repiminen.

Puolivuotias käyttää "kinnasotetta", eli tarttuu esineisiin ylhäältä päin, peukalo kiinni etusormessa. Hän poimii esimerkiksi lelun käteensä ja osaa siirtää sen kädestä toiseen. Irrottaessaan otteensa hän antaa lelun vierähtää kädestään. Pian hän oppiikin kivan leikin pudotella tavaroita esimerkiksi ruokapöydän ääressä.

Pinsettiote löytyy noin yhdeksän kuukauden tienoilla. Ensin vauva käyttää sormiaan pihteinä ja oppii sitten myös taivuttamaan niitä sekä käyttämään sormenpäitään.

1 v – palikka- ja palloleikkejä

Taapero on siirtynyt lelujen ja muiden tavaroiden paukuttelusta niiden tutkimiseen, koska hallitsee jo käsiään. Palikoiden ja muiden esineiden pinoaminen alkaa kiinnostaa ja myös pikku hiljaa onnistuakin. Puolitoistavuotiaana syntyy jo muutaman palikan torni.

Taaperosta on hauskaa availla laatikoita ja laittaa niihin esineitä. Hän osaa irrottaa otteensa hallitusti.

Nuppipalapeli kannustaa taaperoa kääntelemään kättään eri asentoihin.

Useimmat lapset oppivat heittämään palloa vuoden, puolentoista ikäisenä. Tässä tarvitaan yllättävän monia kädentaitoja: ranteen kääntö- ja kiertoliikettä, heittämistä ja otteen irrottamista. Pehmeä vaahtomuovipallo tai hernepussi on kiva väline uuden taidon kokeilemiseen.

Kiinniottaminen on vielä tässä vaiheessa vaikeaa, mutta sitä sitä voi innostuksen herätessä harjoitella isolla rantapallolla, aluksi lähes ojentaen pallon lapselle.

Lähteinä: Lapsen hoito ja kehitys (Otava), terveyskirjasto.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.