Kannattaako vauvaa suojella siitepölyltä? Haittaako kevään katupöly vauvaa? Asiantuntija vastaa.

1. Voiko jo vauvalla olla siitepölyallergia?

Allergian puhkeaminen vaatii ensin herkistymisen siitepölylle. Yleensä allergia­oireet siis alkavat vasta noin kaksivuotiaana, kun vauva on elämänsä ensimmäisenä keväänä ensin herkistynyt, ja elimistö on alkanut reagoida siitepölyyn.

Ärsytysoireita vauvalla voi olla aiemminkin, vaikka varsinaista allergiaa ei vielä voi diagnosoida.

Ensimmäiset oireet aiheuttaa yleensä koivu, sillä sen siitepölypitoisuudet ovat isoimpia. Heinäallergia kehittyy hitaammin,­ ja sitä­ voi olla kolme­–neljävuotiailla.

Kouluiässä lapsista noin joka neljäs on herkistynyt koivulle tai heinille. On tavallista, että jos on jokin siitepölyallergia, herkistyy myös muille.

2. Mistä tiedän, että se on allergiaa eikä flunssaa?

Allergian oire on nuha, ja nenä vuotaa kirkasta limaa. Flunssassa räkä muuttuu sameaksi ja keltaiseksi.

Allergisen lapsen silmät punoittavat ja kutisevat, ja myös nenä kutisee. Lapsi hieroo silmiä, ja hankaus lisää punoitusta. Lapsi nukkuu huonosti, kun nenä on tukossa. Oireet voivat olla jaksottaisia: kun sade huuhtelee siitepölyn pois, oireet helpottavat hetkeksi.

Oireiden tulkintaa voi sotkea se, että­ pienillä lapsilla on myös paljon virus­infektioita.

Allergia voidaan todeta ihopistokokeella tai verikokeella, mutta testien tulokset eivät pienillä lapsilla ole luotettavia. Vie vuosia, että elimistön kehittämien vasta-aineiden pitoisuudet nousevat testissä näkyvälle tasolle. Vaikka oireet olisivat selvät, testi voi olla negatiivinen.

3. Minulla on allergiaa, onko siis lapsellanikin?

Taipumus periytyy vahvasti. Vanha muistisääntö on, että jos kumpikaan vanhemmista ei ole allerginen, lapsista noin 15 prosenttia on. Jos toinen vanhemmista on allerginen, lapsen todennäköisyys saada allergia on noin 30 prosenttia. Jos kumpikin vanhemmista on allerginen, todennäköisyys nousee yli puoleen.

4. Voiko vauvan allergiaa hoitaa?

Vauvaikäisenkin oireita voidaan helpottaa, vaikkei varsinaista allergiaa vielä voisi todeta.

Lääkäri voi määrätä sopivaa antihistamiinia jo noin puolivuotiaalle. Nenän tukkoisuutta voidaan lievittää sopivalla kortisonisumutteella taaperoiässä, ja silmien kutinaa voidaan helpottaa tipoilla. Lääkkeiden käyttö edellyttää lääkärin tarkkaa ohjetta.

Jos lapsella on oireita ja tukala olo, hänet kannattaa siis viedä lääkäriin ja hakea oireiden mukaista hoitoa – sitä on mahdollista saada.

5. Koivu kukkii, ja taapero saa ihottumaa porkkanasta. Miten se on mahdollista?

Lapsilla on tavallista ristiallergia. Koivun siitepöly sisältää proteiineja, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin monissa tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa.

Kun koivu ärsyttää, esimerkiksi omena tai porkkana voivat aiheuttaa iho-oireita tai kirvelyä suussa. Myös korvien kutina on tavallinen ristiallergian oire.

Kun elimistön allerginen reaktio koivun siitepölyyn vaimenee, omppu ja porkkana sopivat taas.

6. Tuleeko allergisesta nuhasta korvatulehdus?

Joskus niin käy: allerginen nuha edesauttaa välikorvantulehduksen syntymistä. Moni vanhempi on huomannut, että siitepölyallergisella lapsella on usein toukokuussa korvatulehdus.

Pitkä allerginen nuha ja flunssa luovat yhdessä helposti olosuhteet, jossa bakteereja nousee nielusta korvatorvea pitkin välikorvaan, ja korva tulehtuu.

7. Kannattaako vauvaa suojella siitepölyltä?

Jos lapsella on ärsytysoireita, voi hänet nukuttaa päiväunille sisälle. Harso rattaiden edessä ei suojaa kovin hyvin siitepölyltä. Pyykkiä ei kannata kuivattaa keväällä ulkona. Varmuuden vuoksi ei pidä välttää mitään.

Siitepölyn suhteen paras aika ulkoilla on aikainen aamu sekä ilta. Eniten siitepölyä on ilmassa keskipäivän aikaan.

8. Haittaako kevään katupöly vauvaa?

Sekin voi aiheuttaa ärsytysoireita. Maalis-huhtikuussa voi olla vaikea erottaa, tulevatko oireet katupölyn mekaanisesta ärsytyksestä vai lepästä tai koivusta. Katupöly hellittää yleensä huhtikuussa, kun kadut putsataan.

Vauvaa on vaikea suojella katupölyltä. Kotiin ei kannata linnoittautua, eikä harso rattaiden edessä estä hienojakoisen pölyn leijumista vaunuihin. Kaupunkilaisvauvan kannattaa nukkua keväällä päiväunia sisällä.

Asiantuntijat: Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professori Mika Mäkelä, lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela

Kalapuikoista tulee minulle vieläkin mieleen äitiysvapaa. Niiden äärellä käytiin monta tärkeää keskustelua.

Pian siellä. Tuon kalapuikkoja!

Ystävän viesti pelastaa päivän. Minä ja vauva saamme seuraa.

Äitiysvapaalla on päiviä, jolloin kaikki tuntuu kepeältä. Vaunukoppaan mahtuu tämä kaikki uusi ja ihana, ja päiväkahvi maistuu poikkeukselliselta vapaudelta. Sitten on niitä päiviä, jolloin väsymys harmauttaa mielen, ja koko maailma kutistuu kahvikuppiakin pienemmäksi.

Äitiystävälle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä.

On helppo sanoa, mikä äitiystävässä on kullan­arvoista: hän tietää tunteen. Hänelle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä. Hän selättää ihan samaa sekamelskaa ja valvottuja öitä.

Toisilla on hätäkahvit, minulla ja ystävälläni oli kalapuikot. Hänen pakastimestaan niitä löytyi aina, minä puolestani taioin lautasille lisukkeet. Keittiönpöydässä jaoimme vauvojen vaiheet, puimme parisuhteen senhetkistä tolaa ja pohdimme, mitä töihin paluu toisi tullessaan.

Näinä iltapäivinä kello ei pysähtynyt kuten niin usein kaksin vauvan kanssa.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan.

Kotona ollessa moni asia tuntuu arkisemmalta kuin onkaan. Jälkeenpäin kaipaan montaa asiaa, kuten sitä, että oli aikaa pitää yhteyttä ystäviin. Tiesin tarkalleen, mitä heille kuului.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan. Käyttöä olisi jopa niille hitaasti kuluville tunneille.

Kirjoitus on Vauva-lehden 8/2018 pääkirjoitus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.