Tarvitseeko vauva omaa huonetta? Kyllä, ehdottomasti, tai ei ollenkaan. Näin Vauva-lehden lukijat vastasivat.

Kaikki samassa tilassa

”Sisustimme sekä esikoiselle että kuopukselle omat tilat vanhempien makuuhuoneesta. Sinne mahtuivat sekä kehto että hoitopöytä. Sängyt ovat edelleen samassa huoneessa äidin mielenrauhan ja koko perheen nukkumisrauhan takaamiseksi.

Uskon, että oman huoneen aika koittaa paljon myöhemmin. Kouluikäisenä lapsi voi tarvita ja haluaa ehkä jo hieman yksityisyyttä rauhoittuakseen ja omiin juttuihinsa sekä myös kaverien kanssa leikkiessään.”

Mamma, 34

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhempien naapurissa

”Meillä vauva sai heti oman huoneen vanhempien makuuhuoneen vierestä. Ajattelimme, että kaikki nukkuvat näin paremmin. Vauvan ääni kuuluu hyvin myös viereisestä huoneesta, mutta emme kuitenkaan herää ihan jokaiseen liikahdukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meistä tuntui myös siltä, että parisuhde voi paremmin tällä järjestelyllä. Ja ilmeisesti näin on myös ollut, koska pikkusisarus on tulossa vähän reilun vuoden päästä edellisen syntymästä.”

Äiti, 30

Suvun perintösänkyyn

”Kunnostimme suvun vanhan, 1970-lukulaisen pinnasängyn, ja aluksi vauva nukkui äitiyspakkauksen laatikossa pinniksen sisällä. Pinnasängyn päällä meillä oli irrallinen hoitotaso. Lisäksi hankimme vauvan tarvikkeille nelilokeroisen hyllyn. Hieman myöhemmin oli leikkimaton vuoro, kun totesin kaverin luona, miten vauva siinä viihtyi.

Tilanpuutteen vuoksi alku oli hyvin minimalistinen. Omakotitalossa homma sitten laajeni, kun pääsi sisustamaan pojan omaa huonetta. Toki aluksi meillä ei ollut juuri rahaakaan: minä olin äitiyslomalla oleva opiskelija ja mies reissuhommissa.”

Maria, 29

Oma huone äidin kanssa

”Meillä vauva sai oman huoneen, jossa hän nukkuu äidin kanssa. Silloin molempien vanhempien ei tarvitse herätä vauvan tarpeisiin.

Olimme niin innoissamme vauvasta, että hankimme tavarat heti, kun tiesimme hänen saapuvan. Pinnasänky toi kotiin vauvafiilistä! Vauvan lakanatkin olivat sängyssä jo kuukausi ennen hänen syntymäänsä, vaikka vielä kahden kuukauden ikään mennessä hän ei ole nukkunut siellä yhtäkään yötä.

Nyt alamme pikkuhiljaa siirtää vauvaa pinnasänkyyn nukkumaan. Omaan huoneeseen hän on mielestämme valmis vasta huomattavasti vanhempana, ehkä noin vuoden ikäisenä.”

Susanna, 31

Ei meille perhepetiä

”Järjestimme vauvan huoneen valmiiksi jo monta kuukautta ennen syntymää. Kotona hän nukkui pinnasängyssään vanhempien makuuhuoneessa ensimmäiset kaksi viikkoa. Alun kotoutumisen jälkeen siirsimme sängyn takaisin omaan huoneeseen.

Oli alusta alkaen selvää, että me emme harrasta perhepetiä, vaan jokainen nukkuu omassa sängyssään. Herkkäunisena en olisi nukkunut silmäystäkään ilman tätä järjestelyä. Minusta lapsi tarvitsee oman huoneen, jos joku perheenjäsenistä häiriintyy samassa huoneessa nukkumisesta. Se on tarpeellista kaikkien mielenterveyden ja jaksamisen takia. Siirtäisin lapsen nukkumaan omaan huoneeseensa viimeistään ennen vuoden ikää.”

Kirppu, 29

Lelut yhteen paikkaan

”Minusta lapsi tarvitsee oman huoneen noin yksivuotiaana. On kiva, että lapsella on jo oma paikka, missä jokaiseen tavaraan saa koskea. Samalla lasten tavaroille saa säilytyspaikan, sillä ne vievät muualla asunnossa paljon tilaa. En tykkää, että koko kämppä on täynnä lapsen leluja.

Meillä vauva on nukkunut aina omassa sängyssään vanhempien huoneessa. Nyt hän on pian kaksivuotias. Seuraavaksi ajattelin vaihtaa pinnasängyn isojen lasten sänkyyn, ja noin kolmevuotiaana siirrän lapsen omaan huoneeseensa nukkumaan.”

Jansu, 26

Kerralla valmiiksi

”Päätin remontoida lapselle huoneen lattiasta kattoon jo ennen lapsen syntymää. Hankimme kalusteet, jotka kasvavat iän mukana: pinnasänky venyy juniorisängyksi ja hoitopöydästä saa lipaston. Muita hankintoja teimme pikkuhiljaa, ja rahallisesti panostimme turvakaukaloon ja yhdistelmävaunuihin.”

Äiti 94

Nannamiharu

Esikoisrn vauva-aikana ei ollu ees mahdollisuutta. Pieni asunto ni kaikki nukkui samassa huoneessa, lapsi omassa pinnasängyssä. Kakkosen vauva-aikana asuttiin jo isommassa talossa. Esikoisella oli oma huone, vauva nukkui meidän kanssa samassa huoneessa pääsääntöisesti vieressä. Esikoinen oli sillon jo eskarissa ja tää meidän kakkonen oli suuri iltatappelija joten varmemmin saimme esikoiselle unirauhan noin. Eskariin ku on aika ikävä lähteä esim 6h yöunilla. Nyt kolmannen synnyttyä esikoinen ja kakkonen nukkuu jo yhdessä samassa huoneessa, mies meidän makkarissa ja mä nukun koliikkivauvan kans alakerrassa vierekkäin samassa sängyssä (tilanpuutteen vuoksi eri sängyt ei ole mahdollista). Näin varmistetaan että mies saa edes 6h yössä unta ja lapset nukkuvat tarpeeksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla