Vastasyntynyt ei vielä kykene juurikaan painamaan asioita muistiinsa, mutta hän tunnistaa vanhempansa. Kuva: Shutterstock
Vastasyntynyt ei vielä kykene juurikaan painamaan asioita muistiinsa, mutta hän tunnistaa vanhempansa. Kuva: Shutterstock

Varsinaisia lapsuusmuistoja alkaa syntyä, kun lapsi ymmärtää olevansa oma, erillinen itsensä.

2 kk  –  tuttuus tuo turvaa

Vastasyntyneen kannalta on tärkeintä löytää hoivaa ja turvaa. Vauva ei vielä juurikaan kykene tallentamaan asioita muistiinsa, mutta hän tunnistaa vanhempansa ja tietää odottaa, että kotona hän saa saa ruokaa ja on turvassa.

Parin kuukauden ikäinen vauva muistaa asioita noin vuorokauden ajan. Muistamista helpottaa asioiden toistuminen samanlaisina. Jos mobilen pallo on vaihdettu toisen väriseksi, vauva ei välttämättä tunnista lelua vanhaksi tutuksi.

Mielen painamista helpottaa se, että vauva havaitsee tietyn asian samaan aikaan useilla aisteilla. Esimerkiksi jos häntä hyppyyttää musiikin tahtiin, kappale jää todennäköisemmin vauvan mieleen kuin ilman liikettä. Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva saattaa reagoida tuttuun kappaleeseen ja osoittaa muistavansa sen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1 v – muistin kesto kasvaa

1-vuotias muistaa enemmän asioita kuin osaa vielä ilmaista puheella. Kielen kehittyminen auttaa muodostamaan kategorioita, ja taapero pystyy painamaan asioita mieleen uudella tavalla. Hän esimerkiksi ymmärtää, että pallo on pallo, vaikka se olisi erikokoinen tai erivärinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi myös oppii, että esineet eivät katoa vaikka ne olisivat piilossa. Hän pitää leikeistä, joissa saa piiloutua tai testata muistiaan etsimällä liinan alle piilotettuja leluja.

Lapsi pystyy jo pitämään useampaa asiaa työmuistissaan ja toteuttamaan moniosaisia ohjeita. ”Ota kuppi ja laita se pöydälle” toteutuu todennäköisesti, kun taas pienemmän lapsen mielessä pysyy vain ohjeen ensimmäinen osa.

1-vuotias tarvitsee vielä vihjeitä, kuten kuvia ja ääniä, muistinsa tueksi. Kun lapsi kasvaa, sekä muistin kesto että kyky hakea tietoa muistista paranevat.

2 v – yksityiskohdat jäävät mieleen

Lapsi alkaa muistaa asioita jo vuoden verran ja ylikin. Siinä, missä iässä ensimmäiset pysyvät lapsuusmuistot syntyvät, on suuria yksilöllisiä ja kulttuurisia eroja. Muistoja voi syntyä, kun lapsi erottaa itsensä yksilöksi muusta maailmasta. Hänellä on oma minä ja käsitys siitä, että juuri hän kokee asiat ja niiden herättämät tunteet.

Haastattelututkimuksissa on todettu, että naisilla on varhaisempia lapsuusmuistoja kuin miehillä. Yksi selittävä tekijä on, että vanhemmat käyttävät tyttölapselle puhuessaan enemmän tunnesanoja ja kuvailevaa kieltä kuin pojalle puhuessaan. Tytöt oppivat varhemmin sanoja ja käsitteitä, joiden pohjalle muistoja elämän tapahtumista voi muodostua.

Lukuhetket lapset kanssa kehittävät niin muistia kuin puhetta: lapsi oppii eläytymään, kuvailemaan asioita ja painamaan niitä mieleensä.

Asiantuntijana psykologian tohtori, aivotutkija Eino Partanen Helsingin yliopistosta

Sisältö jatkuu mainoksen alla