Kuvat
SHUTTERSTOCK
Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että ihokontakti vanhemman kanssa lisää keskosen selviytymisen mahdollisuuksia. Kuva: Shutterstock
Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että ihokontakti vanhemman kanssa lisää keskosen selviytymisen mahdollisuuksia. Kuva: Shutterstock

Pikkukeskosen aivoista näkyy, saako hän rintamaitoa vai korviketta.

Rintamaito kehittää kaikkein pienimpinä syntyneiden keskosten aivoja tavalla, joka näkyy myös magneettikuvissa. Tämä selvisi yhdysvaltalaisen Children's National -sairaalan tutkimuksessa.

Tutkimusryhmä selvitti aivojen kehitystä keskosilla, jotka olivat syntyneet alle 1,5 kilon painoisina tai ennen raskausviikkoa 32. Ryhmä tutki erityisesti alueita, jotka vastaavat esimerkiksi tasapainosta, lihaskoordinaatiosta ja kognitiivisista taidoista.

Niillä keskosilla, joiden ravinto koostui enimmäkseen rintamaidosta, aivoissa näkyi enemmän sellaisia rakenteita, jotka viittaavat aivojen kasvuun ja kehitykseen. Esimerkiksi inositolin, kreatiinin ja koliinin tasot olivat aivoissa korkeammat rintamaitoa saaneilla kuin vauvoilla, joiden pääasiallinen ravinto oli korviketta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomessa noin joka kahdeskymmenes lapsi syntyy keskosena eli ennen 37. raskausviikkoa tai alle 2,5 kilon painoisina. Alle 1,5 kilon painoisia pikkukeskosia syntyy Suomessa vuosittain noin 500.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tehokkaan hoidon ansiosta pienetkin keskoset voivat selviytyä: Suomessa 24. raskausviikolla elävänä syntyneistä keskosista selviytyy elossa yli 70 prosettia ja raskausviikon 27 alettua jo yli 95 prosenttia.

Pieni keskonen ei jaksa vielä imeä itse rintaa, mutta hän voi saada ravinnoksi lypsettyä maitoa. Ennenaikaisesti syntyneet vauvat pystyvät hamuilemaan, ottamaan imemisotteen rinnasta ja imemään noin 27-viikkoisesta alkaen.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla