Vaikka aina ei tietäisi, mistä kiikastaa, vauvalle on tärkeä osoittaa, että myötäelää hänen tunteensa. Kuva: iStockphoto
Vaikka aina ei tietäisi, mistä kiikastaa, vauvalle on tärkeä osoittaa, että myötäelää hänen tunteensa. Kuva: iStockphoto

Vauva oppii aikuisen avustuksella, että epämiellyttäväkin tunne laantuu ja menee ohi.

0 kk – Olenhan turvassa?

Kohdun rauhasta maailmaan tuleva vauva kohtaa ärsykkeiden tulvan. Hänen on yhtäkkiä sopeuduttava erilaisiin lämpötiloihin, valoihin ja ääniin sekä lisäksi omiin tuntemuksiinsa, kuten nälkään ja väsymykseen.

Vauva ei vielä pysty säätelemään tunteitaan, vaan ne kasvavat hyvinkin suuriksi ja raastaviksi, mistä esimerkiksi paniikinomainen nälkäitku kertoo.

Itku auttaa vauvaa tunteiden säätelyssä, sillä se saa vanhemman reagoimaan ja palauttamaan vauvan olon jälleen hyväksi. Vaikka aikuinen ei heti tunnistaisi itkun syytä, siihen on tärkeä vastata. Vauva tarvitsee ennen kaikkea tunteen siitä, että hän on turvassa ja häntä autetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vaikka aikuinen ei heti tunnistaisi itkun syytä, siihen on tärkeä vastata.

Kahden kuukauden iässä vauva on voittanut suurimmat fyysisen sopeutumisen haasteet. Hän ihastuu hoitajaansa, ja tässä iässä nähdään usein ensimmäinen hymy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

6 kk – Nimiä tunteille

Pienen vauvan tunnetilat näyttäytyvät kiihtymyksen ja rauhallisuuden vaihteluna sekä innostuksen ja raukeuden asteina.

Puolivuotiaana vauvan tunteissa näkyy jo muitakin asteita kuin ääripäät. Vauva voi olla välillä kiihtyneempi, välillä rauhallisempi, innostua esimerkiksi leikittämisestä paljonkin mutta jostain muusta asiasta laiskemmin.

Arkisissa tilanteissa vauva oppii aikuisen avustuksella, että epämiellyttäväkin tunne laantuu ja menee ohi. Esimerkiksi pukeminen ja riisuminen saattavat tuntua vauvasta kurjilta ja saada hänet itkemään. Kun aikuinen tekeekin pukemisesta hassuttelullaan leikin, se ei tunnu enää niin ikävältä.

”Olen tässä ja autan sinua. Ei tarvitse pelätä.”

Vanhemman kannattaa näyttää, että hän myötäelää vauvan tunteen: ”Jaahas, sinua harmittaa nyt.” ”Ymmärrän, että sinua pelottaa.” Tilanteeseen on hyvä tuoda myös ratkaisu: ”Olen tässä ja autan sinua. Ei tarvitse pelätä.”

Jo pienen vauvan tunteiden sanoittamisesta on hyötyä. Vaikka aina ei olisi ihan varma, mistä kiikastaa, vauvalle voi näyttää myös ilmeillään ja eleillään, että huomioi hänen tunteensa. Tämä on alkua tunteiden säätelyn kehitykselle.

9 kk – Temperamentti näkyy

Tässä iässä vauva alkaa ymmärtää, että hän on oma, erillinen ihminen. Hän tarjoaa leikissä vanhemmalle kahvia ja lohduttaa, jos näkee jonkun itkevän. Hän on ymmärtänyt, että tietty asia voi tuntua jostakusta toisesta erilaiselta kuin hänestä itsestään. Tähän perustuu empatiakyvyn kehittyminen.

Vauvan temperamentti alkaa näkyä entistä enemmän ulospäin ja vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti vauva reagoi erilaisiin tunteisiin. Kun vauvan ja vanhemman välillä on turvallinen kiintymyssuhde, vauva voi ilmaista kaikenlaisia tunteita ja saa apua vaikeiden tunteiden säätelyssä sekä positiivisten tunteiden vahvistamisessa.

Kun vauva tulee kannatelluksi tunteissaan, hän osaa myöhemminkin elämässään turvautua toisiin ihmisiin.

Jo ensimmäisenä ikävuonna aivoissa kehittyvät osat, jotka arvioivat tunteita ja säätelevät käyttäytymistä. Kun vauva tulee kannatelluksi tunteissaan, hän osaa myöhemminkin elämässään turvautua toisiin ihmisiin ja luottaa siihen, että elämä kantaa.

Asiantuntijana varhaislapsuuden vaativan erityistason vuorovaikutuspsykoterapeutti Sinikka Mäkelä

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla