Puhdasta tulee! Pieni lapsi tarvitsee pesuaineita vain harvoin. Kuva: iStockphoto
Puhdasta tulee! Pieni lapsi tarvitsee pesuaineita vain harvoin. Kuva: iStockphoto

Harkiten kosmetiikan kanssa. Pienet lapset saattavat olla herkempiä kaikille kemikaaleille.

1. Lorautanko vauvan kylpyveteen pesuainetta?

Vauva ei tarvitse pesuainetta. Kylpyveteen voi tiputtaa muutaman tipan öljyä, erityisesti jos iho on kuiva. Ihoa ei huuhdella kylvyn jälkeen. Vauvan voi pestä myös apteekin perusvoiteella.

Taaperon hiustenpesuun riittää tavallisesti vesi. Perusvoidettakin voi kokeilla, jos hiukset ovat likaiset.

Sampoot, saippuat ja kylpyvaahdot sisältävät muiden ainesosien, esimerkiksi juuri säilöntäaineiden ja hajusteiden lisäksi ihoa kuivattavia tensidejä. Lasten tuotteissa monesti käytetty ”mieto” on markkinointisana, lainsäädäntö ei määrittele sen käyttöä.

2. Saako pikkulapsi käyttää käsidesiä?

Lasten käsien pesuun riittävät mainiosti vesi ja saippua. Käsidesiä voi käyttää satunnaisesti ja aikuisen valvonnassa, esimerkiksi vatsataudin yhteydessä.

3. Entä vauvan peppupyyhkeet, voiko niitä käyttää huoletta?

Jos kosteuspyyhkeet sisältävät hajusteita ja säilöntäaineita, niitä ei pitäisi käyttää päivittäin tai kotioloissa. Pepun pesuun voi käyttää perusvoidetta, jos vesi ei tunnu riittävän.

Kosteuspyyhkeet ovat käteviä kahvila- ja kerhoreissuilla, mutta silloinkin kannattaa valita hajusteeton tuote.

4. Reagoivatko pienet lapset kosmetiikan kemikaaleihin herkemmin kuin aikuiset?

On mahdollista, että lapset ovat aikuisia herkempiä kaikille kemikaaleille, ei vain kosmetiikan ainesosille, koska elimistön kehittyminen on vielä kesken. Kolme ensimmäistä ikävuotta on kehityksen kannalta kriittisin ajanjakso.

Kosmetiikassa kannattaa huomioida, että lasten iho on ohuempi ja sen pinta-ala on painoon suhteutettuna isompi kuin aikuisten. Käyttömäärien tulisi siis olla minimaalisia ja tuotteiden turvallisia.

5. Pitäisikö parabeeneja varoa?

Parabeenit ovat yleisiä kosmetiikkatuotteissa käytettyjä säilöntäaineita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sallittujen parabeenien ei uskota aiheuttavan terveysriskiä, mutta tilanne on seurannassa. Vaikka parabeenien on arveltu aiheuttavan kosketusallergiaa ja lisäävän rintasyövän riskiä, ne ovat yksi turvallisimmista säilöntäaineryhmistä, koska niille allergisoituminen on todella harvinaista.

Ihovoiteiden parabeenit saattavat voimistaa UV-säteilyn haittavaikutuksia.

6. Onko luonnonkosmetiikka vauvalle ja äidille turvallisempi vaihtoehto kuin tavallinen?

Allergiaoireita voi tulla kaikista ainesosista, sekä luonnosta peräisin olevista että synteettisistä. Monissa luonnonkosmetiikkavalmisteissa on kasviperäisiä uutteita, jotka voivat sisältää useita kemikaaleja. Luonnonkasveista eristetyt ainesosat eivät välttämättä aina ole niin puhtaita kuin synteettisesti valmistetut.

Kosmetiikkalainsäädännön mukaisetkin tuotteet voivat aiheuttaa esimerkiksi ärsytysoireita tai allergisia reaktioita, koska herkistyminen on aina yksilöllistä. Asiaa voisi verrata ruoka-aineallergioihin: yksi saa terveyshyötyjä pähkinöistä, mutta toiselle ne voivat aiheuttaa vakavan allergisen reaktion.

Kaikkia EU:ssa myytäviä kosmeettisia valmisteita koskee sama lainsäädäntö. EU-alueella myytävä kosmetiikka on turvallista, kunhan sitä käytetään oikein. Kaikki kemikaalit, myös kosmetiikka, on hyvä säilyttää pienten lasten ulottumattomissa.

Jutun asiantuntijoina tarkastaja Anna Vuori Tukesista ja terveydenhoitaja Ellen Björkman Espoon kaupungilta.

 

Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos

Ristiäisiin osallistuu vain herttuaparin lähisuku sekä läheisimmät ystävät.

Cambridgen herttuaparin prinssi Williamin, 36, ja hänen vaimonsa Catherinen, 36, kolmas lapsi kastetaan tänään iltapäivällä. Huhtikuussa syntynyt pikku prinssi saa nimekseen Louis Arthur Charles

Louisin ristiäiset pidetään St. Jamesin palatsin kappelissa Lontoossa. Englannin kuningasperheen virallisessa tiedotteessa kerrotaan, että kastetilaisuuteen on tulossa vain herttuaparin lähisuku sekä Louisin kummit ja näiden puolisot. 

William ja Catherine ovat valinneet Louisille kuusi kummia. Kummeina on herttuaparille läheisiä henkilöitä, muun muassa Catherinen serkku Lucy Middleton.

Louisin kastemekko on Elizabetin pukuompelijan Angela Kellyn käsin ompelema. Kastemekko on suora jäljennös historiallisesta mekosta, jota on käytetty kuningasperheen ristiäisissä vuodesta 1841.

Louis on kruununperimisjärjestyksessä viides. Louisin isoveli, neljävuotias prinssi George, on järjestyksessä kolmantena ja Louisin isosisko, kolmevuotias prinsessa Charlotte on kruununperimisjärjestyksessä neljäs. 

Brittihovi esitteli suloisen pikku prinssin Instagram-tilillään jo samana päivänä, kun tämä syntyi. Uusimmat kuvat Louisista ovat toukokuun alusta. Catherine on ottanut kuvat perheen kotona Kensingtonin palatsissa. 

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Huitominen, kurkottelu ja lelujen paukuttelu tuo tullessaan tärkeitä kädentaitoja.

3 kk – kädet tutuiksi

Vastasyntynyt ei osaa vielä liikutella käsiään tahdonalaisesti. Kädet ovat nyrkissä, ja kun vauvan kämmentä koskettaa, hänen sormensa sulkeutuvat refleksinomaisesti. Kun tämä tarttumisheijaste häviää, käsien hienomotoriikan kehitys voi alkaa.

Jos kolmikuiselle vauvalle antaa lelun, hän ojentaa yleensä molemmat kätensä samaan aikaan ja vie ne yhteen tarttuakseen leluun. Käsivarsien liikkeet eivät ole vielä tarkkoja. Vauva saattaa tavoitella esineitä yhdellä kädellä mutta ei välttämättä osu niihin. Vauva katselee käsiään mielellään ja vie ne suuhunsa.

Vastasyntynyt ei vielä ymmärrä, että kädet ovat osa häntä.

Ensimmäisenä vauva huitoo koko käsivarsiaan, sitten hän oppii kääntelemään ranteitaan ja lopulta liikuttelemaan sormiaan yhdessä ja yksitellen.

6 kk – omassa otteessa

Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva koskettelee ja kurottelee esineitä käsillään. Kun lelut alkavat pysyä hänen käsissään, hän työntää ne suuhunsa tai hakkaa niitä jotain vasten.

Puolen vuoden ikä on otollinen ajankohta kokeilla sormiruokailua, jos vauva osaa istua pystyasennossa ja jaksaa kannatella ylävartaloaan ruokailuhetken ajan. Hän saa tarttua ruoan palasiin itse ja viedä ne suuhunsa.

Käsien yhteistyötä kehittää esimerkiksi paperin repiminen.

Puolivuotias käyttää "kinnasotetta", eli tarttuu esineisiin ylhäältä päin, peukalo kiinni etusormessa. Hän poimii esimerkiksi lelun käteensä ja osaa siirtää sen kädestä toiseen. Irrottaessaan otteensa hän antaa lelun vierähtää kädestään. Pian hän oppiikin kivan leikin pudotella tavaroita esimerkiksi ruokapöydän ääressä.

Pinsettiote löytyy noin yhdeksän kuukauden tienoilla. Ensin vauva käyttää sormiaan pihteinä ja oppii sitten myös taivuttamaan niitä sekä käyttämään sormenpäitään.

1 v – palikka- ja palloleikkejä

Taapero on siirtynyt lelujen ja muiden tavaroiden paukuttelusta niiden tutkimiseen, koska hallitsee jo käsiään. Palikoiden ja muiden esineiden pinoaminen alkaa kiinnostaa ja myös pikku hiljaa onnistuakin. Puolitoistavuotiaana syntyy jo muutaman palikan torni.

Taaperosta on hauskaa availla laatikoita ja laittaa niihin esineitä. Hän osaa irrottaa otteensa hallitusti.

Nuppipalapeli kannustaa taaperoa kääntelemään kättään eri asentoihin.

Useimmat lapset oppivat heittämään palloa vuoden, puolentoista ikäisenä. Tässä tarvitaan yllättävän monia kädentaitoja: ranteen kääntö- ja kiertoliikettä, heittämistä ja otteen irrottamista. Pehmeä vaahtomuovipallo tai hernepussi on kiva väline uuden taidon kokeilemiseen.

Kiinniottaminen on vielä tässä vaiheessa vaikeaa, mutta sitä sitä voi innostuksen herätessä harjoitella isolla rantapallolla, aluksi lähes ojentaen pallon lapselle.

Lähteinä: Lapsen hoito ja kehitys (Otava), terveyskirjasto.fi