Otin itselleni silikonirinnat ensimmäisen lapseni jälkeen. Nyt on alkanut askarruttaa, kuinka imettäminen tulee seuraavan lapsen kanssa onnistumaan. Voiko silikonirinnoilla imettää normaalisti?

Otin itselleni silikonirinnat ensimmäisen lapseni jälkeen, koska imetyksen jälkeen rintani katosivat kokonaan. Nyt on alkanut askarruttaa, kuinka imettäminen tulee seuraavan lapsen kanssa onnistumaan. Voiko silikonirinnoilla imettää normaalisti? Voiko implanteista koitua vauvalle vaaraa?

Gynekologi Anna-Paula Sariola vastaa: Silikoni-implanttien asettamisessa pyritään nykyään siihen, että rinnan rauhaskudos säilyy koskemattomana. Implantit asetetaan joko rauhaskudoksen tai rintalihaksen alle. Imetyksen ei  siis pitäisi häiriytyä. Käytössä olevissa implanteissa silikoni on geelimuotoisena, minkä ansiosta se ei valu ympäröivään kudokseen, vaikka implantin kapseli rikkoutuisikin. Näin ollen imettäminen on turvallista.

Leikkauksen tehneestä yksiköstä saat tietoa leikkausmenetelmästä sekä implanteista. Synnytyssairaalassa voit saada tarvittaessa asiantuntijoiden imetysohjausta. Raskaus ja imetys saattavat muuttaa leikkauksen lopputulosta, mistä varmaan leikkaukseen mennessä saitkin tietoa.

Vauva 6/2011

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on epäselvää, missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Katja Harilo välttyi raskausaikana selkäkivuilta Alexander-tekniikan ansiosta. Kuva: Riina Peuhu

Katja Harilo opettaa ihmisiä huomaamaan, miten he käyttävät kehoaan ja mieltään jännittävissä tilanteissa. 

Kaikkeen ei tarvitse reagoida sillä sekunnilla. Ei lahkeeseen liimautuvaan taaperoon, ei tiuskahtavaan puolisoon tai omaan tunnetilaansa. Jos Katja Harilo, 42, saisi opettaa tuoreelle äidille yhden taidon, se olisi tämä.

– Kun osaa antaa itsensä olla rauhassa, aikaa tuntuu olevan enemmän. Voi valita, miten reagoi.

Kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään.

Laulajana, laulunopettajana ja kuoronjohtajana työskentelevä Katja oivalsi tämän Alexander-tekniikan avulla, jota myös opettaa nykyään. Alexanderin tärkein oppi on tulla tietoiseksi siitä, miten kehoaan ja mieltään käyttää erilaisissa tilanteissa – miten esimerkiksi reagoi jännitykseen tai kipuun. Usein asiat tuntuvat kehossa: kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään. Tarpeeton lihasjännitys jää helposti tavaksi ja tuo tullessaan kolotuksia ja virheasentoja.

Alexander-työkalujen avulla haastavissakin tilanteissa voi pysytellä toimintakykyisenä. Katjan ääni esimerkiksi alkoi kulkea vapaammin, kun hän oppi rentouttamaan kaulansa laulaessaan.

– Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin. Kehoaan voi ohjata mielen avulla niin esiintymistilanteissa kuin synnytyksessä.

Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin.

Katja kiittää Alexander-tekniikkaa siitä, että säästyi selkävaivoilta odottaessaan nyt kaksivuotiasta poikaansa.

– Osasin kannatella vauvavatsaa koko kehollani enkä esimerkiksi työntänyt sitä edelläni lantio virheellisessä asennossa ja pää liian takana. Raskaus ei aiheuttanut minulle ylimääräistä lihasjännitystä.

”Oma hetkeni ja oma tilani lähtee itsestäni eikä vaadi mitään ulkoista erityistä juttua. Olen yrittäjä, ja uusperheessämme on viisi lasta ja kaksi kissaa. Otan omia hetkiä koko ajan – muuten en pysyisi pystyssä. Olen opetellut ottamaan tilaa ärsykkeen ja reaktioni väliin. Onnellisuus on sitä, että tunteet virtaavat, ei sitä, että olisin koko ajan onnellinen.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.