Toimitus kokosi parhaat vinkit, joilla selviät vauvavuoden univajeesta.

1. Ymmärrä univajeen vaikutus

Puhelin löytyy jääkaapista. Lompakko unohtuu auton katolle ja jälkeläinen ostoskärryihin.

Äidit ovat tehneet kaikenlaista vauvavuosien sumussa. Sekoilulle on selitys. Kasautuva univaje heikentää tutkitusti työmuistia. Väsyneenä unohtelee asioita. Joustava ajattelu ja ongelmanratkaisu vaikeutuvat ja mieliala heittelee.
Jatkuva heräily käy elimistölle raskaaksi, koska unisykli keskeytyy eikä virkistävää unta kerry riittävästi.

Toisilla hormonivaihtelut sekoittavat mieltä, eikä uni tule, kun voisi nukkua. Toisia taas hormonit rauhoittavat ja auttavat jaksamaan, ja väsymys yllättää vasta imetyksen päätyttyä.

Aina alavireisyys ei johdu vain unenpuutteesta. Myös vauvan tarvitsevuus uuvuttaa. Lapsi on riippuvainen hoivasta ympäri vuorokauden, ja suuri vastuu laukaisee joskus vaikeitakin tunteita.

2. Anna itsellesi armoa

Väsyneen voi olla vaikea ymmärtää tilaansa. Asiat vain eivät luista, kaikki kaatuu päälle ja oma jaksamattomuus ahdistaa. Kun tiedostaa, että tahmeus johtuu univajeesta, on helpompi olla itselleen armollinen.

Et ole huono äiti, etkä ole muuttunut pysyvästi tyhmemmäksi, hitaammaksi tai itkuherkäksi raivopääksi. Saatat vain tarvita nokoset tai hetken hiljaisuutta toisessa huoneessa. Anna kotitöiden odottaa.

Varsinkin jos on aiemmin ollut tekemisestä nauttiva, aikaansaava tehopakkaus, omaa epätäydellisyyttä voi olla vaikea sietää. Tässä elämäntilanteessa on kuitenkin oikeasti tärkeämpää nukkua aina, kun vauva antaa.

Vaikka se tarkoittaisi, että päivä käynnistyy hitaasti, hillut yöpuvussa puoliltapäivin ja illalla huomaat, ettet saanut tiskejä koneeseen tai lehteä luettua.

Unenpuute tuo lisäpainetta myös parisuhteeseen, jonka iso murros muutenkin pistää koville. Jos toinen käy hermoille, siinäkin on usein enemmän kyse väsymyksestä kuin siitä, että puoliso olisi huono tai väärä.

3. Kerro kaverille

Keskustelu läheisten kanssa on parasta lääkettä väsymyksen ja oman epätäydellisyyden kestämiseen. Tuoreen äidin suurin aarre onkin luotettu ihminen, jonka kanssa voi tuulettaa tunteita tarvitsematta esittää yhtään sen jaksavampaa kuin on.

Pidä yllä ystävyyssuhteita ja hakeudu sellaisen ihmisen luokse, joka osaa kuunnella empaattisesti ja ottaa sinut vakavasti, mutta ei toisaalta ala pyytämättä neuvoa ja ratkaista ongelmia puolestasi. Sopiva juttukaveri voi olla toinen samassa tilanteessa oleva äiti, kumppani, oma äiti tai vaikka sisko tai käly.

Äitiys voi tuntua lohduttoman väsyttävältä ja yksinäiseltä, jos ei ole ketään, jolle voi ja uskaltaa näyttää itsensä sellaisena kuin on. Jos omassa lähipiirissä ei ole muita äideiksi tulleita, joille puhua, löytyisikö vertaistukea neuvolan tai perhekahvilan kautta? Myös ammatti-ihmiselle voi jutella, jos olo on jatkuvasti apea ja uupunut.

4. Muistele, kuka olet

Pienen lapsen äiti tarvitsee omaa aikaa päästäkseen vaikka jumppaan tai leffaan kaverin kanssa. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin olla joskus ihan vain itsekseen kotona, tekemättä mitään.

Moni äiti ymmärtää tarkkaan lapsensa tarpeet pienestäkin inahduksesta, mutta on oman itsensä kanssa hukassa: kuka minä olen, mitä minä tarvitsen? Jokainen tarvitsisi välillä mahdollisuuden hiljentyä ja kääntyä sisäänpäin, jotta saa kosketuksen itseensä, toiveisiinsa ja tarpeisiinsa.

Välillä kannattaakin tietoisesti pysähtyä hetkeksi asian äärelle. Kuka olet naisena, omana itsenäsi, sinä ihmisenä, joka olit ennen vauvaa?

Tauoton tekeminen pitää aivot ja kehon ylikierroksilla – ja se taas uuvuttaa ennen pitkää. Jos arki on jatkuvaa toisten käytettävissä olemista, muistettavaa, hoidettavaa ja velvollisuuksia, kaaoksen keskellä pienikin hetki täydellistä hiljaisuutta ja rentoutumista voi tehdä ihmeitä.

5. Päästä irti kontrollista

Vauvat ovat erilaisia, ja vanhempien on mahdoton tietää, miten kauan risaisia öitä jatkuu. Jokainen yö on mahdollinen uusi koettelemus.

Hallitsemattomuuden tunne voikin pahentaa univajeen ahdistavuutta. Olemme tottuneet suunnittelemaan elämäämme. Siksi monen on vaikea sopeutua vauvavaiheen epävarmuuteen ja kaaokseen.

Vauvat heräilevät. Se, ettei saa lasta nukkumaan toivotusti, ei ole merkki epäonnistumisesta äitinä. Vanhemmalla on väistämättä edessä asioita, joita ei voi kontrolloida. Erilaiset vaiheet seuraavat toisiaan, eikä kaikki mene kuten opaskirjoissa.

Ystävien tuki auttaa sietämään epävarmuutta. Yhdessä jaksaa pitää yllä toivoa. Tilanne helpottaa, vaikka et tiedäkään, milloin. Sen tajuaa jälkeenpäin: nämä yöthän ovat menneet hyvin jo jonkin aikaa! Arki rullaa, olo on erilainen. Menneet kuukaudet tuntuvat sumuisilta. Oliko se tosiaan niin raskasta?

Juttua varten on haastateltu perheneuvonnan koordinaattoria Minna Oulasmaata Väestöliitosta.

Vauva 3/2015

Lue lisää

Esikoisen syntymä vei äidin yöunet: "Valvoin vuosia vauvan jälkeen"

Pelkäätkö olla vauvasi kanssa kaksin? 4 rauhoittavaa neuvoa

Vauvan äiti: nauti näistä 5 asiasta nyt – kohta on liian myöhäistä

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on epäselvää, missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Katja Harilo välttyi raskausaikana selkäkivuilta Alexander-tekniikan ansiosta. Kuva: Riina Peuhu

Katja Harilo opettaa ihmisiä huomaamaan, miten he käyttävät kehoaan ja mieltään jännittävissä tilanteissa. 

Kaikkeen ei tarvitse reagoida sillä sekunnilla. Ei lahkeeseen liimautuvaan taaperoon, ei tiuskahtavaan puolisoon tai omaan tunnetilaansa. Jos Katja Harilo, 42, saisi opettaa tuoreelle äidille yhden taidon, se olisi tämä.

– Kun osaa antaa itsensä olla rauhassa, aikaa tuntuu olevan enemmän. Voi valita, miten reagoi.

Kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään.

Laulajana, laulunopettajana ja kuoronjohtajana työskentelevä Katja oivalsi tämän Alexander-tekniikan avulla, jota myös opettaa nykyään. Alexanderin tärkein oppi on tulla tietoiseksi siitä, miten kehoaan ja mieltään käyttää erilaisissa tilanteissa – miten esimerkiksi reagoi jännitykseen tai kipuun. Usein asiat tuntuvat kehossa: kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään. Tarpeeton lihasjännitys jää helposti tavaksi ja tuo tullessaan kolotuksia ja virheasentoja.

Alexander-työkalujen avulla haastavissakin tilanteissa voi pysytellä toimintakykyisenä. Katjan ääni esimerkiksi alkoi kulkea vapaammin, kun hän oppi rentouttamaan kaulansa laulaessaan.

– Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin. Kehoaan voi ohjata mielen avulla niin esiintymistilanteissa kuin synnytyksessä.

Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin.

Katja kiittää Alexander-tekniikkaa siitä, että säästyi selkävaivoilta odottaessaan nyt kaksivuotiasta poikaansa.

– Osasin kannatella vauvavatsaa koko kehollani enkä esimerkiksi työntänyt sitä edelläni lantio virheellisessä asennossa ja pää liian takana. Raskaus ei aiheuttanut minulle ylimääräistä lihasjännitystä.

”Oma hetkeni ja oma tilani lähtee itsestäni eikä vaadi mitään ulkoista erityistä juttua. Olen yrittäjä, ja uusperheessämme on viisi lasta ja kaksi kissaa. Otan omia hetkiä koko ajan – muuten en pysyisi pystyssä. Olen opetellut ottamaan tilaa ärsykkeen ja reaktioni väliin. Onnellisuus on sitä, että tunteet virtaavat, ei sitä, että olisin koko ajan onnellinen.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.