xx Kuvateksti tag with dummy text.

Vauvalle lukeminen on yhdessäoloa, jakamista ja lämpöä. Sylissä lapsi saa tankata läheisyyttä ja kokea turvaa.

Isovanhemmat lahjoittivat vauvalle runokirjan. Suvussa Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuuta on luettu lapsille aina. Niin tehdään nytkin – mutta onkohan tästä vauvan kannalta vielä mitään järkeä?

On, moneltakin kantilta.

– Kielen kehitykselle on tärkeää, että vauvalle puhutaan ja luetaan, vaikkei lapsi itse tuota sanoja vielä pitkään aikaan, varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta vastaa. Laakso on erikoistunut varhaiseen kielen kehitykseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lukuhetki on myös yhdessäoloa, jakamista ja lämpöä. Se on hetki, jolloin lapsi saa tankata läheisyyttä ja kokea turvaa.

Muutaman kuukauden ikäiselle lapselle sylittely onkin tarinan sisältöä tärkeämpää.

– Yhteinen kirjanluku ei onnistu ilman fyysistä läheisyyttä, joten yhdessä lukeminen luo itsessään perheisiin tärkeää syliaikaa.

Lukuhetki on rauhallinen hetki, joka vaikuttaa vireystilaan. Se on pienen lapsen vanhemmille hyvä keino auttaa lasta laskemaan kierroksia ja kaikenikäisille turvallinen tapa siirtyä lepoon ja uneen.

Lukeminen kehittää kieltä

Vauvan tie oman äidinkielensä taitajaksi alkaa ensi hetkistä.

– Ääneen lukeminen tukee varhaisia esikielellisiä taitoja, joiden pohjalle myöhempi kielen kehitys rakentuu, Laakso sanoo.

Äidinkielen omaksuminen alkaa huomion kohteen jakamisesta ja tarkkaavuuden suuntaamisesta toisen osoittamaan kohteeseen. Kun nämä ovat hallussa, vauvan on helppo oppia uusia sanoja ja ilmaisuja. Kirjanlukutilanteessa nämä taidot harjaantuvat kuin itsestään.

– Kuvakirjassa tarkkaavuuden kohde on annettu, mikä helpottaa lapsen huomion kiinnittämistä. Kun lapselle luetaan samaa kirjaa uudelleen, muistijälki vahvistuu ja sanasto karttuu.

Varhain alkaneesta lukuharrastuksesta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen.

Lukeminen kerryttää alkuun passiivista, ymmärtävää sanavarastoa. Lauseiden tuottaminen edellyttää, että lapsella on jo iso määrä ymmärrettyjä sanoja. Vaikka yksivuotias lapsi voi puhua vain muutaman sanan, kuulemiensa lorujen ja tarinoiden ansiosta hän ymmärtää niitä satoja.

Varhain alkaneesta lukuharrastuksesta voi olla hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. On tutkimuksia, joiden mukaan pelkkä kirjojen määrä kotona tai kirjastossa käyntien yleisyys ovat yhteydessä lapsen parempaan koulumenestykseen.

– Lapselle ääneen lukeminen vaikuttaa hänen menestymiseensä elämässä vahvemmin kuin perheen sosioekonominen asema. Lukevissa perheissä on todennäköisesti voimavaroja panostaa yhteiseen aikaan lapsen kanssa ja hänen kehityksensä tukemiseen, Marja-Leena Laakso miettii.

Kuvakirja on vauvan tietokirja

Aikuisesta kuvakirjojen lukeminen voi tuntua välillä mekaaniselta ja vähän turhauttavaltakin: yhdessä katsellaan kuvia, joita aikuinen nimeää.

– Mutta lapselle kuvakirjat ovat ikään kuin tietokirjoja. Ne tekevät lapselle tutuksi ympäröivää maailmaa.

Lukeminen kartuttaa myös tunnetaitoja. Lastenkirjojen hahmoilla on tyypillisesti samoja itkun ja ilon aiheita kuin lapsella itsellään.

– Kirjojen tapahtumista ja niissä kerrotuista tunteista keskusteleminen lisää lapsen kykyä tunnistaa ja sanoittaa omia ja toisten tunteita.

Sanoja myös aikuiselle

Kirjan hahmot ja tapahtumat antavat sanoja myös aikuiselle: hoitotilanteessa voi tuntua hassulta kerrata pienelle päivän uutiset, mutta runot ja lorut sopivat hetkeen oivallisesti.

– Arkikielemme voi olla yksitoikkoista, mutta runoissa ja loruissa sävyjä riittää. Runon rytmi houkuttaa lasta kuuntelemaan kieltä. Ja vauva rakastaa vanhempiensa puheen ja äänen sävyjen kuuntelemista, vaikkei hän vielä tunne sanojen sisältöä.

Ennen pitkää lapsi alkaa osallistua lukemiseen ja kommentoida näkemäänsä ja kuulemaansa ääntelyillä ja ilmeillä sekä osoittelemalla ja nimeämällä asioita. Hän voi näyttää vaikka, miten uidessa polskitaan tai kuinka kuljettaja kääntää auton ohjauspyörää.

Vanhemman palaute, kuten hymy ja lapsen ääntelyn tai eleen toistaminen, viestii vauvalle, että hän on tullut kuulluksi ja hänen viestinsä on vanhemmalle tärkeä. Näin syntyy vastavuoroinen lukukokemus.

Kirja laskee kierroksia

Kun yhdessä lukemiselle järjestää aikaa jo vauvavaiheessa, tavasta muodostuu rutiini ja mahdollisesti alku elinikäiselle lukuharrastukselle. Lukuhetken ei tarvitse ajoittua aina myöhäiseen iltaan, jolloin perhe on päivän touhuista väsynyt.

– Lukeminen toimii siirtymävaiheena ja auttaa säätelemään vireystilaa paitsi nukkumaan mennessä, myös silloin, kun lapsi hiljentyy syömään tai valmistautuu lähtemään ulos.

Lapsena tutuiksi tulleisiin kirjoihin yhdistyy muutakin kuin tarina.

Hiukan myöhemmin pottakirja on kelpo kaveri, kun lapsen pitää malttaa odotella paikallaan ”tulosta” jonkin aikaa.

– Kun lapselle on luettu alusta asti, hän oppii itsekin hakemaan kirjan ja katselemaan sen kuvia rauhoittuakseen. Myöhemmin jo lukutaitoinen lapsi voi käyttää lukemista itse itsensä rauhoittamiseen.

Lapsi toivoo monesti, että samaa kirjaa luetaan uudelleen ja uudelleen. Jopa silloin, kun hän osaa jo itse lukea. Tällöin kirjassa voi olla jotain, mikä puhuttelee lasta erityisesti.

– Lapsena tutuiksi tulleisiin kirjoihin yhdistyy muutakin kuin tarina. Niihin kertyy paljon muistoja, jotka heräävät henkiin, kun ihminen myöhemmin saa käsiinsä tutun kirjan tai kuulee tutun tarinan.

Kun lapsi oppii ihan pienestä asti liittämään kirjoihin miellyttäviä asioita, kuten kiireettömyyden ja rauhallisuuden, lukeminen auttaa häntä myöhemmin tavoittamaan saman tunteen.

Kuvat
Julia Tavast