”Yleisin luulo on, että vitsit, miten työlästä. Ehkä he ajattelevat, että kökimme vessassa tuntikausia odottamassa Oivan kakkaa”, Jonna ja Panu kertovat. Kuva: Milka Alanen
”Yleisin luulo on, että vitsit, miten työlästä. Ehkä he ajattelevat, että kökimme vessassa tuntikausia odottamassa Oivan kakkaa”, Jonna ja Panu kertovat. Kuva: Milka Alanen

Vessahätäviestintä on ollut Oiva-vauvan perheessä käytössä siitä saakka, kun hän oli kuusiviikkoinen. Se tuntui heti luontevalta.

Oiva-vauva oli kuusiviikkoinen, kun vanhempien ystävä kävi kylässä. Tuli puheeksi, että jos vauvalla olisi mahavaivoja, kannattelu jalat koukussa ja peppu alhaalla saisi takuuvarmasti kakan tulemaan.

Samana iltana vanhemmat Panu ja Jonna kokeilivat asiaa, ja kas: Oiva turautti lähes välittömästi kakat lavuaariin.

Kokeilu ei jäänyt ainoaksi. Hiljalleen vanhemmat alkoivat huomata, millaisilla viesteillä Oiva kertoo kakkahädästään.

– Olimme kyllä kuulleet vessahätäviestinnästä, mutta emme heti yhdistäneet sitä kakatukseen, Panu muistelee.

Vauvojen vessahätäviestinnän eli vvv:n perusajatus on, että lapsella on jo syntyessään valmius tunnistaa vessatarpeensa. Vanhemmat voivat tukea sen kehittymistä vessattamalla.

Vain yksi lisäpalikka

Monissa yhteiskunnissa vessaviestien kuuntelu on normaalia vauva-arkea ja vaipat luksustuote. Panusta ja Jonnasta vvv tuntui hyvin luontevalta tavalta olla vuorovaikutuksessa vauvaan.

– Tiesimme jo, milloin Oivalla on nälkä tai häntä väsyttää. Vessahelpotus oli vain yksi lisäpalikka kommunikaatioon.

”Kakkavaippoja tulee oikeastaan enää silloin, jos emme esimerkiksi kaupungilla pääse jostain syystä vessaan.”

Oivalla on myös vaipat, tilanteen mukaan kestot tai kertakäyttöiset. Niitä vain likaantuu koko ajan vähemmän. Tällä hetkellä tulee noin viisi pissavaippaa päivässä, kakkavaippoja tuskin yhtään. Vielä täysimetyksellä oleva Oiva kakkaa nyt noin neljästi päivässä, lähes aina lavuaariin.

– Kakkavaippoja tulee oikeastaan enää silloin, jos ei esimerkiksi kaupungilla jostain syystä päästä vessaan. Silloin pitää vain selitellä Oivalle, että sori, nyt joudut kakkaamaan vaippaan, Panu kertoo.

– Ihan lunkisti hän sen ottaa.

Viestit muuttuvat

Nyt itkuhälyttimestä kuuluu ähinää, kun Oiva heräilee parvekeuniltaan. Sisällä hän alkaa tehdä hauskoja kurkkuääniä ja tunkea peukaloa suuhun. Panu riisuu Oivalta kuivan vaipan ja vie hänet vessaan. Parin minuutin kuluttua lavuaariin tulee kakka.

Vessaviestit ovat kaikilla vauvoilla omanlaisiaan. Oivan viestit muuttuvat koko ajan.

– Ensimmäisinä viikkoina ihmettelimme, miksi poika välillä kiemurteli rinnalla. Otimme videonkin. Kun nyt katsoo, se on selkeä kakkasignaali, Jonna kertoo.

Silti pissaviestejä on edelleen hankalampi huomata kuin kakkasignaaleja.

Alussa Jonna ja Panu pitivät Oivaa pyyhkeen päällä ilman vaippaa ja opettelivat tämän vessaviestejä. Juuri ennen pissaa pojan keskittyminen ikään kuin herpaantui hetkeksi. Myöhemmin vaipan kastuminen sai pojan maukumaan kissamaisesti.

Pissaan voi alkaa yhdistää suhinaääntä, jonka avulla vauvan voi pissattaa sopivalla hetkellä. Rytmikin on tärkeä: usein Oiva pissaa heti herättyään.

Panu ja Jonna ovat kuulleet perheistä, joissa sisaruksetkin ovat oppineet lukemaan vauvan vessaviestejä.

Isän projekti

Oiva käy vessassa myös öisin. Perhepedissä Jonnan on helppo herätä vessasignaaleihin.

– En voi olla huomaamatta vauvan viestejä yölläkään. Jos Oiva sanoo, että hänen pitää päästä vessaan, hän pääsee. Vartin päästä olemme molemmat taas unessa.

Perheessä vessatus on 90-prosenttisesti isän projekti, öitä lukuun ottamatta. Jonnalla oli jo imetys, ja näin Panukin saattoi ottaa jonkin osa-alueen haltuun.

– Me ollaan ravintoketjun eri päissä. Äiti hoitaa ruoan sisään ja isä ulos, Panu toteaa.