Kuvat
iStock
Isän vuoro. Kun vauva syö pullosta, vauvantahtisuus on tärkeää. Pullolla imitoidaan rinnan toimintaa.
Isän vuoro. Kun vauva syö pullosta, vauvantahtisuus on tärkeää. Pullolla imitoidaan rinnan toimintaa.

Osittaisimetykseen voidaan päätyä, jos vauva ei kasva tarpeeksi rintamaidolla. Syynä voi myös olla äidin toive siitä, että joku muukin voi ruokkia vauvaa.

Imetys ja se, haluaako vauvalle antaa korviketta vai ei on äidin oma valinta, imetysohjaaja ja kätilö Meri Haahtela sanoo.

Keskusteluissa äidit nähdään usein mustavalkoisesti joko täysimettäjinä ja pulloäiteinä. Todellisuudessa välimaastoon mahtuu laaja kirjo imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistelmiä. Silloin puhutaan osittaisimetyksestä.

– Äidin jaksaminen, uusi raskaus tai erilaiset imetysongelmat voivat olla syitä sille, että korvike otetaan mukaan arkeen, Haahtela kertoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osittaisimetyksessä vauvaa ruokitaan rintamaidon lisäksi päivittäin tai viikoittain äidinmaidonkorvikkeella. Jos äiti on pumpannut rintamaitoa, jota vauva saa pullosta, se lasketaan täysimettämiseksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joissakin tilanteissa vauvalle annetaan lisämaitoa jo sairaalassa, esimerkiksi jos vauva on syntyessään hyvin pienikokoinen tai hänen painonsa laskee. Tällöin puhutaan lääketieteellisestä lisämaidosta. Sairaalassa lääketieteellisten syiden vuoksi annettu korvike ei estä täysimetyksen onnistumista. 

Osittaisimetykseen voidaan päätyä myöhemmin, jos vauva ei kasva tarpeeksi rintamaidolla. Syynä osittaisimetykselle voi myös olla äidin toive siitä, että joku muukin voi ruokkia vauvaa. 

Minkä ikäiselle vauvalle voi antaa korviketta?

Mitään tiettyä ikärajaa korvikkeen antamisen aloittamiselle ei ole. 

Jos vauvaa on tarkoitus myös imettää, on hyvä odottaa että äidin maito on noussut, ennen kuin korvikkeen ottaa mukaan ruokailuun. Tämä koskee tilannetta, jossa vauva ei tarvitse lisämaitoa esimerkiksi pienipainoisuuden takia. Maito nousee yleensä noin 2–4 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. 

Maidon tuotannon käynnistyminen vie kokonaisuudessaan kuusi vikkoa siitä, kun vauva on syntynyt. Näiden viikkojen aikana äidin maitomäärä tasaantuu vauvan tarvetta vastaavaksi. Riippuukin pitkälti osittaisimetyksen syystä, milloin korvike tulee mukaan arkeen.

Minkä verran korviketta annetaan? 

Tässäkin ratkaisee syy: jos korvike on otettu osaksi vauvan ruokailua siksi, että paino ei nouse, sitä annetaan tarvittava määrä, jotta saavutetaan vauvan normaali painonnousu. Vauvan painon kehitystä seurataan neuvolassa.

Jos taas syy osittaisimetykselle on äidin toive siitä, että joku muukin voisi syöttää vauvaa, ohjenuorana voisi pitää seuraavaa: 30 ml tunnissa tai enintään 90 ml kerrallaan. Jos korviketta annetaan ennen tai jälkeen imetyshetken, määrä on yleensä muutamia kymmeniä millejä. Jos taas vauva saa yhdellä syötöllä pelkkää korviketta, maksimiannos on 90 ml. 

Moni ajattelee, että vauvan kasvaessa korviketta tarvitaan rutkasti enemmän. Näin ei kuitenkaan ole, vaan osittaisimetyksessä korvikkeen määrä pysyy aikalailla samana, oli vauva sitten kuukauden tai puolen vuoden ikäinen.

Vauvan painonkehitys on hyvä mittari sille, onko maitomäärä vauvalle sopiva. Sekin on hyvä muistaa, että tiheän imun kaudet tulevat myös osittaisimetetylle vauvalle, ja tällöin vauvalle olisi hyvä tarjota mahdollisimman usein rintaa, jotta äidin maitomäärä pysyy vauvan tarvitsemalla tasolla.  

Kun vauva alkaa maistella kiinteitä ruokia, korvikkeen määrää voi usein vähentää. 

Onko sillä merkitystä, millä ruokailukerroilla vauvaa ruokkii korvikkeella? 

Äidin maidontuotannon kannalta on pääsääntöisesti parasta ajoittaa korvikkeella syöttäminen päivään tai iltaan. Vauva syö rinnasta parhaiten yleensä yöaikaan, mikä puolestaan tehostaa maidontuotantoa.

Jos korvike otetaan käyttöön siitä syystä, että äiti saa nukuttua paremmin ja puoliso voi hoitaa vauvan syöttämisen yöllä, tilanne on tietysti eri: silloin korviketta annetaan silloin kun tarve on, eli yöllä. Kiveen hakattua sääntöä siis ei ole. 

Millainen tuttipullo on osittaisimetyksessä paras? 

Tuttipullossa olisi hyvä olla tutti, jonka virtausnopeus olisi pieni. Pulloa oleellisempaa on se, että pulloruokinta on vauvantahtista

Perusajatus on se, että pullolla imitoidaan rinnan toimintaa, jotta osittaisimetys onnistuu. Rinnalla vauvan on oltava kärsivällinen, sillä kestää hetki, että maito alkaa herumaan. Jotta imetyshetket eivät pulloruokinnan myötä pääty rintaraivareihin, vauvantahtisuus on tärkeä lisä pulloruokintaan.

Aluksi pulloa pidetään vauvan suussa niin, että hän imee pelkkää tuttipullon kärkeä. Sitten pulloa kallistetaan lisää ja annetaan maidon virrata vapaammin hetken, sitten taas pidetään taukoa.

Tämä tekniikka auttaa vauvaa myös tuntemaan kylläisyyden tunteen herkemmin jolloin vauva ei ylensyö.

Asiantuntijana imetyskouluttaja, kätilö, ensihoitaja ja IBCLC Meri Haahtela. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla