Imettäjä, iltatankkaus kuuluu asiaan – eikä ole merkki siitä, että vauva on liian nälkäinen.

Eikö se lapsi koskaan irrota? Äiti alkaa väsyä, mutta vauva vain pysyy rinnalla: nautiskelee, jos on hyvä ilta, tai tankkaa ja tankkaa mutta silti kitisee, jos huonompi. Kauanko tässä on jo mennyt, kohta kaksi tuntia?

Imettävän äidin iltoihin mahtuu usein tasan yksi ohjelmanumero: imetysmaraton. Siinä tilanteessa moni äiti alkaa epäillä rintamaidon riittävyyttä.

Imeväisen iltatankkaus ei kuitenkaan ole merkki siitä, että maito alkaa ehtyä tai lapsi ei saa riittävästi ravintoa, kertoo koulutuskoordinaattori ja kätilö Niina Mäkinen Imetyksen tuki ry:stä.

– Iltatankkaus on normaali ilmiö, johon on kannattaa suhtautua ohimenevänä vaiheena. Joillakin vaihe kestää pidempään, joillakin se menee ohi nopeammin. Monella vauvalla iltakärttyisyys vähenee 3–4 kuukauden kohdalla.

Tässä syyt, joiden takia vauva roikkuu rinnassa iltaisin:

1. Vauvantahtinen imetys säätelee maidon määrää

Vauvan vuorokauteen kuuluu luonnostaan jaksoja, jolloin hän syö tiheästi. Useimmilla tällainen maratonimetysaika osuu iltaan. Rintaa vaativa vauva pitää osaltaan huolta siitä, että äidin maitomäärä pysyy sopivana.

– Kun vauvaa jaksaa imettää silloin kun hän haluaa, maitomäärä sopeutuu vastaamaan vauvan tarvetta. Jos illan imetysmaratonin sijaan antaa vauvalle korviketta, oma maitomäärä voi vähentyä kysynnän heikentyessä, Mäkinen kertoo.

Iltaimetysten pituus voi korostua erityisesti tiheän imun kausina, jolloin vauva viihtyy muutenkin rinnalla paljon.

2. Vauva tankkaa myös syliä

Imetyksestä vauva hakee myös turvaa ja syliä. Iltamaratoneissa ei usein niinkään ole kyse nälästä, vaan väsyneen vauvan tarpeesta olla vanhemman lähellä.

– Jos tuntuu, että kyseessä on läheisyyden tarve eikä nälkä, voi hyvin kokeilla, jäisikö vauva välillä tyytyväisenä vaikka isän paljaalle vatsalle ihokontaktiin. Jos vauva taas on tyytymätön, isäkin voi kanniskella vauvaa. Sillä aikaa äiti voi levätä ja käydä rauhassa suihkussa, Mäkinen ehdottaa.

3. Imetys auttaa rauhoittumaan yöunille

Iltoihin ajoittuva maidontankkaus rauhoittaa vauvaa. Lisäksi imetystilanteessa erittyvät hormonit nukuttavat myös äitiä – melkoinen yömyssy molemmille, siis.

– Iltaimeminen on luonnon keino totuttaa ihmisen lasta ihmisten rytmiin. Se opettaa vastasyntynyttä siihen, että rauhoittuminen kuuluu iltarutiineihin.

Tyypillisesti vauva nukkuu iltatankkailun päätteeksi vuorokauden pisimmän unipätkänsä.

– Se, että vauva saa ruokailla pitkin iltaa omaan tahtiinsa siis todellakin kannattaa. Vanhempienkin kannattaa hyödyntää vauvan pisin unipätkä nukkumiseen, etenkin jos uni tuntuu jäävän muuten vähälle, Mäkinen kertoo.

Myös jo isommalle vauvalle iltaimetys on rauhoittumiseen liittyvä rutiini. Erityisesti jo yli puolivuotias tutkii maailmaa päivisin niin innoissaan, että malttaa olla rinnalla vasta, kun jo väsyttää.

Se saattaa turhauttaa vanhempia, jotka ovat jo ehkä tottuneet siihen, että iltoihin saa myös kahdenkeskistä aikaa.

– Lohdullista on, että kyseessä on taas vain vaihe, joka ei kestä ikuisuuksia. Äiti voi yrittää ottaa tilanteesta ilon irti ja katsella vaikka rauhassa ohjelmia tai lueskella imetyksen aikana, Mäkinen ehdottaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Oletko saanut lapsellesi päivähoitopaikan, joka vastasi perheenne tarpeita? 

Helsinkiläinen äiti kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla omasta kokemuksestaan päivähoidon toteutumisesta. Maunulalaiselle äidille oli päiväkodin johtajan toimesta ehdotettu osa-aika töitä kokopäiväisten sijaan, sillä ilmeisesti kokopäiväinen hoito olisi täyttänyt päiväkotiryhmää liikaa. Kirjoittajan mukaan monet hänen tuntemansa vanhemmat ovat kokeneet samanlaista kohtelua.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin laissa vuosi sitten puolipäiväiseksi, mikäli lapsen vanhempi ei opiskele tai työskentele kokopäiväisesti, eikä hoidolle ole muuta erityistä tarvetta. Helsinki päätti olla rajaamatta päivähoito-oikeutta – mutta silti kokopäivätyötä tekevää äitiä kehotettiin keventämään työtunteja. 

Nyt me kysymme teiltä! Kertokaa omat kokemuksenne päivähoidon aloituksesta: Onnistuiko hoidon aloittaminen silloin, kun sille oli tarve? Saitteko juuri sen hoitopaikan, jota haitte? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nina päätti, ettei jää vauvan kanssa vain kotiin istumaan. Lue myös puolison kuvaus tilanteesta.

”Kun Seppo alkoi puhua perheen perustamisesta, suostuin sillä ehdolla, ettei vauvahoito jää yksin minun harteilleni. Halusin olla varma, että hän hoitaa oman osuutensa, jotta minun ei tarvitse luopua kaikista harrastuksistani. Tiesin, että tuskastuisin nopeasti vain kotona olemiseen.

Ennen harrastin paljon liikuntaa ja ulkoilua. Opiskelu yliopistolla oli minulle tärkeää, ja viihdyin joka ilta erilaisissa työryhmissä. Opintojen keskeyttäminen oli vaikeinta. Mietin surullisena, kuinka kaverit etenevät ja minä hoidan kotona vauvaa enkä pääse enää mihinkään.

Seppo rauhoitteli minua sanomalla, että vauva-aika kuluu nopeasti. Hän vakuutti, että pystymme tekemään vauvan kanssa samoja asioita kuin ennen raskauttakin. Kaikesta ei tarvitsisi luopua – ainakaan lopullisesti.

Eeli syntyi viime syksynä. Ensimmäiset viikot olivat dramaattisia, sillä vauva ehti kakkaamaan lapsiveteen ja hengittämään sitä. Infektion takia hänelle annettiin voimakkaita antibiootteja, jotka aiheuttivat mahavaivoja. Eeli oli itkuinen ja nukkui huonosti.

Ensimmäisillä kerroilla oli aika kova kiire kuntosalilta takaisin vauvan luo.

Kun Eeli oli noin kahden viikon ikäinen, sanoin Sepolle, että minun on päästävä hetkeksi kuntosalille. Seppo oli todella kannustava ja osti minulle kuntosalikortin. Oli ihanaa päästä pois kotoa, vaikka ensimmäisillä kerroilla minulla oli aika kova kiire takaisin Eelin luo.

Seppo piti isyyslomaa muutaman viikon ja palasi sitten töihin. Yhtäkkiä olin Eelin kanssa kahdestaan. Olin niin tottunut viilettämään tukka putkella kokouksesta toiseen, etten tiennyt, mitä olisin kaikella ajalla tehnyt.

Päätin, etten jää vauvan kanssa kotiin istumaan. Ensimmäinen bussimatkamme ystävän luo jännitti hirveästi. Matka meni kuitenkin hyvin, ja sen jälkeen tunsin valtavaa helpotusta. Kyllä tämä onnistuu!

Jos nyt annan Sepolle siimaa, saan sitä itsekin sitten kun en enää imetä.

Sopimus kotitöiden ja vapaa-ajan tasapuolisesta jakamisesta on toiminut hyvin. Kun Seppo tulee illalla kotiin, olemme hetken kolmistaan ja sitten on jomman kumman vuoro lähteä omiin menoihin. En odota, että Seppo heti töistä tultuaan alkaisi tehdä kotitöitä. Yritän olla reilu ja muistaa, että Seppo on töistä väsynyt ja hänkin ansaitsee lepoa.

Annan Sepon nauttia harrastuksistaan, koska tiedän kuinka tärkeitä ne hänelle ovat. Jos nyt annan Sepolle siimaa, saan sitä itsekin sitten kun en enää imetä Eeliä. Minulle on tärkeää, etten tunne olevani pelkkä äiti. Nyt olen Eelin kanssa kotona, mutta suunnittelen tulevaisuutta ja odotan sitä, kun pääsen takaisin yliopistolle.”