Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Vauva voi tunnistaa oman nimensä jo neljän kuukauden ikäisenä.

Vanhemmat kuulostelevat vauvan jokeltelua korva tarkkana. Sanoiko se nyt tarkoituksella anna? Lapsen ensimmäinen tunnistettava sana on vanhemmille iso juttu. Ennen ensimmäisiä sanoja pienen pään on täytynyt kuitenkin oppia monta muuta asiaa. Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo ennen syntymää.

Lapsen aistijärjestelmä kehittyy toisen raskauskolmanneksen aikana. Syntymätön vauva kuulee kohtuun äidin puheen ja muitakin ääniä ympäriltään.

Kaksikielisten perheiden vauvat erottavat nuo kielet toisistaan jo heti syntymänsä jälkeen.

Kielenkehityksen varhaisista vaiheista on saatu paljon uutta tietoa mittaamalla aivoissa näkyviä reaktioita sekä tarkkailemalla, miten vauvat suuntaavat huomiotaan erilaisia äänteitä kuullessaan. Aivan ensimmäiseksi vauva oppii tunnistamaan puheen äänteet ja kielen rytmin. Hän esimerkiksi alkaa erottaa, mitkä tavut ovat omalle äidinkielelle tyypillisiä.

– Kaksikielisten perheiden vauvat erottavat nuo kielet toisistaan jo heti syntymänsä jälkeen, kertoo varhaiskasvatuksen professori, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi Maarit Silvén Turun yliopistosta.

Yhdessäoloa, ei laitteita

Kun äiti tai isä kylvettää pientä vauvaa, hän juttelee lempeästi ja selostaa, mitä seuraavaksi tehdään. Samalla aikuinen vahvistaa viestiä ilmein ja elein sekä koskettaa vauvaa hellästi.

– Kaikki nämä arkiset tilanteet pitkin päivää ovat arvokkaita lapsen kielen kehitykselle, Silvén sanoo.

Esikoisen kielenkehitys on keskimäärin nopeampaa kuin nuorempien sisarusten.

Mikä tahansa puhevirta vaikkapa televisiosta ei auta lasta hahmottamaan puhetta ja sen merkityksiä. Olennaista on juuri aikuisen yhteisiin vuorovaikutustilanteisiin sovittama puhe.

Esikoisen kielenkehitys on keskimäärin nopeampaa kuin nuorempien sisarusten, todennäköisesti juuri siksi, että hän kuulee enemmän itselleen kohdistettua puhetta.

Koska kasvokkainen vuorovaikutus on vauvan kehitykselle niin tärkeää, pikkulasten lisääntyvä älylaitteiden käyttö on herättänyt huolta. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa runsas ruutuaika yhdistettiin ensimmäistä kertaa todistetusti kielenkehityksen hidastumiseen. Jokainen puolituntinen tabletin tai älypuhelimen äärellä lisäsi riskiä ymmärrettävän puheen viivästymiseen.

Leperrä ja kujerra

Au, au, vauva sanoo ja osoittaa perheen koiraa. Nii-in, siinä on KOIRA, vanhempi vastaa pehmeällä äänensävyllä, keskeisiä sanoja korostaen.

Aikuiset muuttavat puhettaan usein luonnostaan puhuessaan vauvalle. Lepertelyä ei tarvitse yhtään nolostella. Tutkimuksissa on todettu, että yksinkertaistettu, tunteita välittävä hoivapuhe tukee sanojen ja puheen virran tallentumista lapsen muistiin.

Samaa selkäytimestä tulevaa kielen yksinkertaistamista on myös kolmannen persoonan käyttö: Äiti tulee, äiti antaa, äiti auttaa. Alle kaksivuotiaalle minä ja sinä voivat olla vielä hämmentäviä.

Neljän kuukauden ikäinen vauva voi tunnistaa oman nimensä.

Kun aikuinen juttelee lapselle, tämä alkaa oivaltaa, että sanoilla on merkityksiä. Se tapahtuu paljon ennen kuin hän itse alkaa puhua tunnistettavia sanoja.

– Jopa neljän kuukauden ikäinen vauva voi tunnistaa oman nimensä. 7–9 kuukauden iässä lapsi oppii tunnistamaan, että se, mitä vanhempi sanoo, liittyy johonkin ympäristössä olevaan. Kun ymmärtävää sanavarastoa on kertynyt riittävästi, lapsi alkaa yrittää myös ilmaista itseään sanoin, Silvén kertoo.

Lukeminen lisää pienestä saakka lapsen sanavarastoa. Silvén ei silti nostaisi sitä sen tärkeämmäksi kuin perheen muitakaan yhteisiä puuhia. Olennaista on yhteisen huomion suuntaaminen. Kun lapsi osoittaa jotain, oli se sitten kuvakirjan kuva, lintu pihalla tai palovaroitin katossa, aikuisen kannattaa lähteä mukaan lapsen kiinnostukseen.

Jokeltelu on kovaa treeniä

Äiti työntää lasta rattaissa, kun pallero intoutuu pitämään varsinaisen esitelmän. Sävy on painokas, vaikka yhtään ymmärrettävää sanaa ei vielä muodostukaan. Äiti vastaa ystävällisesti: Joo, sinulla oli semmoinen asia!

Jokeltelemalla vauva testaa äänteitä, tavuja ja puheen virtaa. Jotkut vauvat nappaavat taitavasti kiinni nuotista ja rytmistä, vaikka sanat eivät olisikaan hallussa. Se, että aikuinen vastaa lapsen aloitteisiin ja iloitsee hänen yrityksestään, kannustaa oppimaan.

Puheen tuottamiseen osallistuu jopa sata pientä suun ja kasvojen lihasta.

Harjoittelu on tarpeen, sillä puhe on haastava motorinen suoritus. Yksinkertaisen lauseen tuottamiseen osallistuu jopa sata pientä suun ja kasvojen lihasta.

Ensimmäiset tunnistettavat sanansa lapsi sanoo yleensä yhden ikävuoden tienoilla. Siinä on kuitenkin paljon yksilöllistä vaihtelua – ja tulkinnanvaraa.

– Ensimmäiset sanat eivät välttämättä ole vielä täydellisiä, mutta vanhempi voi silti jo saada kiinni siitä, mitä lapsi tarkoittaa, Silvén sanoo.

Ensimmäinen sana on yleensä jotain helppoa ja tuttua: äiti, tutti, lamppu. Tutkimuksessa, jossa seurattiin vauvojen havaintoja päähän kiinnitetyllä kameralla, huomattiin ensisanan olevan lähes aina jokin niistä asioista, joita vauva eniten arjessaan näki.

Yksivuotias on kokeilunhaluinen kielenkäyttäjä. Muua, hän sanoo, kun maassa möngertää muurahainen. Muua, hän ilmoittaa myös nähdessään kärpäsen. Samalla hän ikään kuin testaa oletuksiaan: tuokin on pieni ja liikkuu, onko se sama kuin tuo toinen? Aikuisen tehtävä on tukea ja auttaa ystävällisesti oikeaan suuntaan: Niin, sepä onkin kärpänen.

Suuria eroja oppimisessa

Jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan. Joku saattaa tapailla sanoja jo kahdeksankuisena. Toinen alkaa jutella vasta lähempänä kaksivuotispäiväänsä.

Jos lapsi ei kaksivuotiaana puhu yhtään ymmärrettävää sanaa, neuvolasta usein ohjataan jatkoselvityksiin. On hyvä tarkistaa, että lapsi kuulee normaalisti. Jos kuulo on kunnossa, puheterapeutti voi arvioida tilanteen. Välttämättä syytä huoleen ei ole. Olennaista on, ymmärtääkö lapsi muiden puhetta ja osoittaako hän vastavuoroisuutta.

Sira Määtän väitöstutkimuksen mukaan avainroolissa ovat esikielelliset taidot: tunteiden ilmaisu, eleet, katsekontakti, huomion jakaminen , jokeltelu ja puheen ymmärtäminen. Ne näkyvät esimerkiksi, kun lapsi viittilöi vanhempaa katsomaan lintua ulkona, osoittaa kirjan kuvaa odottaen selitystä, tarkastelee yhdessä jännää lamppua, jakaa vanhemman kanssa hymyjä tai nauraa isosiskon hassuttelulle.

Niillä lapsilla, joilla esitaidot kehittyivät hitaammin kuin ikätovereilla, oli heikommat kielelliset taidot aina kahdeksanvuotiaaksi saakka. Mahdollisiin pulmiin on hyvä puuttua ajoissa, sillä myöhemmin ne voivat vaikuttaa koulussa pärjäämiseen ja sosiaalisiin taitoihin.

Heiluta, töni ja tutki. Tukesin ylitarkastaja neuvoo, mihin vaunuostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota.

Vaunuostoksilla on helppo hurahtaa: ihana kuosi, vau miten ketterät, onpa kepeät kääntää! Käyttömukavuuden ja tyylin lisäksi on fiksua tarkistaa tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät ominaisuudet.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi valvoo työssään sitä, että Suomessa myytävät lastentarvikkeet ja -lelut täyttävät niille asetetut turvallisuusvaatimukset. EU-säädöksiä tuntemattakin voi kuitenkin tehdä hyviä valintoja.

Hinta ei suoraan takaa laatua. Myös kalliimmista merkeistä on löytynyt testeissä häikkää.

Kovin halpa on harvoin paras, ja se pätee myös vaunuihin ja rattaisiin. Silti korkea hinta ei aina suoraan takaa laatua.

– Jos kokonaisuudessa on vaikkapa vaunukoppa, rattaat ja turvakaukalo sekä valtavasti lisäosia ja hyvin matala hinta, niin kyllä se vähän epäilyttää, mistä on valmistuskustannuksissa säästetty, Merenkivi sanoo.

– Toisaalta myös kalliimmista merkeistä on löytynyt testeissä jotakin häikkää.

Suomessa myytävistä malleista pitäisi löytyä eurooppalaisen standardin numero EN 1888. Merenkivi neuvoo lisäksi 7 asiaa, jotka kannattaa vaunuja tai rattaita hankkiessa tarkistaa.

Video on kuvattu A-T Lastenturvan osastolla Lapsimessuilla. Kuvatuissa tuotteissa ei tiedetä olevan puutteita. Nämä tuotteet eivät ole mukana Tukesin virallisessa testissä.
  1. Heijaa vaunuja sivuttain. Jos sivuttaisliike on kovin suuri, rattaat eivät ehkä ole tukevat esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä.
  2. Tarkista vaunukopan laidan korkeus. Joskus vaunukoppa on niin siro, että laita jää matalaksi. Alle 80 senttimetriä pitkässä kopassa laidan tulee olla keskikohdasta vähintään 15 senttimetriä korkea ja muualla 10 senttimetriä. Pidemmässä kopassa vastaavat luvut ovat 18 senttimetriä keskellä ja muualla 13 senttimetriä. Katso kopan kokoa myös sillä silmällä, mahtuuko vauva pötköttämään siinä toppavaatteissa. Kopasta siirrytään rattaisiin viimeistään silloin, kun lapsi osaa istua. Huomaa myös, että kopassa ei saa olla valjaita, mutta istuvalle lapselle tarkoitetussa ratasosassa valjaat pitää olla.
  3. Kokeile jarrun toimivuus, miltä sen käyttö tuntuu? Lukitse renkaat aina, kun vauva on paikallaan olevissa vaunuissa.
  4. Onko pieniä koloja? Kokeile sormin, jääkö rungon rakenteiden väliin koloja, joihin pienen lapsen sormi voisi jäädä puristuksiin.
  5. Irtoaako osia tai onko pitkiä nauhoja? Nauhoissa on kuristumisriski. Vaunuista ei myöskään saa irrota neppareita, vetimiä tai koristeita, jotka vauva voisi saada suuhunsa ja tukehtua.
  6. Kuinka helposti kippaa? Paina työntöaisaa alemmas ja kokeile, kuinka helposti vaunut lähtevät kaatumaan. Huomaa, että painopiste on erilainen silloin, kun vaunuissa on lapsi makuuasennossa. Myös työntöaisassa roikkuva hoitolaukku vaikuttaa – älä kasaa aisalle painoa!
  7. Riittääkö painoraja? Lapsen painolle asetettu raja on todellinen: sen yli ei saisi mennä, edes talvivarusteissa.

Testit näyttävät, että parantamisen varaa on

Lastenvaunujen turvallisuutta on testattu Tukesin omana projektina viimeksi vuonna 2011, jolloin kuudesta vaunusta vain yksi selvisi ilman huomautuksia. Vuonna 2014 Suomesta lähetettiin eurooppalaiseen ProSafe-projektiin neljät vaunut, joista kaikissa oli vähintään vähäisiä puutteita.

Testien perusteella myynnistä on poistettu malleja. Joitakin vaunuja on myös vedetty pois kuluttajilta turvallisuuspuutteiden takia. Tuoreimmassa yhteiseurooppalaisessa testissä huomattiin muun muassa huonosti toimivia jarruja, kiikkeryyttä, huonoa kestävyyttä, liian pitkiä nyörejä ja irtovia pikkuosia, koloja rakenteissa sekä puutteellisia merkintöjä.

Testeissä kokeillaan esimerkiksi, miten vaunut kestävät törmäyksen katukiveyksen reunaan, kun ne tuupataan alamäkeen ilman ohjausta.

Ihan näin huono tilanne ei kokonaisuutena ole, koska testeihin valittiin tuotteita, joissa ounasteltiin olevan pulmia. Myös vaatimukset ovat korkeat: testeissä kokeillaan esimerkiksi, miten vaunut kestävät törmäyksen katukiveyksen reunaan, kun ne tuupataan alamäkeen ilman ohjausta.

Parhaillaan Tukes on valmistelemassa lastenvaunuista uutta testausprojektia. Viralliset testit tehdään laboratoriossa Britanniassa.

Uuteen testiin on valittu seitsemät rattaat tai vaunut. Normaalista Tukesin käytännöstä poiketen kuluttajat ovat osallistuneet tuotteiden valintaan: Merenkivi on pyytänyt vinkkejä testattavista malleista Facebookin lastenvaunuryhmistä, jotta testiin päätyisi malleja, joita ostetaan paljon tai joissa on havaittu käytössä ongelmia.

– Tuotteita on tälläkin kerralla valittu myös riskiperusteisesti eli esimerkiksi merkin historian perusteella. Katsomme valmistajia, joiden tuotteissa olevista puutteista on tullut aiemmin ilmoituksia, Merenkivi kertoo.

Mukana on sekä hinnakkaampia että edullisempia merkkejä ja malleja. Tuloksia on luvassa loppuvuodesta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uudessa lastensairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhemmilla on tilaa viettää aikaa lastensa luona ja jäädä yöksikin.

Vastikään valmistuneet uuden lastensairaalan tilat Helsingin Meilahdessa luovutettiin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Pääsimme ensimmäisten joukossa tutustumaan uuteen sairaalaan. Tässä kiinnostavimmat yksityiskohdat!

1. Vihdoin tilaa vanhemmille

Tässä sairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhempien yöpymiselle lastensa luona on varattu tarkoituksella tilaa. Vuodeosaston huoneisiin tulee vuodesohva ja teho-osastonkin huoneisiin lepotuoli, jossa vanhempi voi halutessaan viettää yön. Teho-osastolla on myös vanhemmille tarkoitettu olohuone. 

Kolmannes uuden lastensairaalan potilaista tulee HUS:n sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Esimerkiksi elinsiirtopotilaat ja heidän vanhempansa viettävät sairaalassa pitkiäkin aikoja. Siksi vanhemmille on osastolla jopa pyykinpesumahdollisuus.

Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.
Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.

Uudessa lastensairaalassa toimii Suomen suurin lasten päivystys, jossa käy noin 40 000 potilasta vuodessa. Päivystysosastolla on 12 seurantahuonetta, joissa vanhempi voi niin ikään olla lapsen kanssa yön yli.

Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.
Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.

2. Ajatukset pois sairastamisesta

Kun sairaalaan tuleva lapsi odottaa vuoroaan, hän saa valita kuudesta Avatar-hahmosta mieleisensä eläimen, ja saa hahmon mukaisen rannekkeen. Hahmo kutsuu lasta odotustilan näytöllä, kun on hänen vuoronsa. 

Pienet, lapsenomaiset asiat hälventävät epäilemättä jännitystä ja saavat ajatukset sairaalan tulon syystä hetkeksi muualle.

Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.
Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.

Jokaisessa sairaalan kerroksessa on lapsille leikkihuone ja laboratorion odotustilassa lisäksi sisarushuone, jossa testeihin tulleen sisarukset voivat odotellessaan leikkiä tai katsella meriakvaarion kaloja.

Lastensairaala on saanut lahjoituksina runsaasti leluja ja kirjoja sekä taidetta.

Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.
Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.

Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.
Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.

3. Muumien viisaudet

"Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat tarttuneet toisiinsa." Tämä Pikku Myyn ajatelma koristaa uuden lastensairaalan kahvilan seinää. 

Vastaavia Muumi-kirjoista tuttuja viisauksia voi lukea seiniltä suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. 

Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.
Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.

Uusi lastensairaala sai käyttöoikeuden Muumi-kuvituksiin ja -kertomuksiin lahjoituksena Moomin Charactersilta. Yrityksen taiteellinen johtaja Sophia Jansson totesi lastensairaalan luovutustilaisuudessa, että toivoo kuvien ja tekstien ruokkivan lasten mielikuvitusta ja muistuttavan leikistä sekä sairaalan ulkopuolisesta elämästä. 

Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.
Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.

Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.
Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.

4. Voimaa väreistä

Uuden lastensairaalan tilat ovat hillityn värikkäitä, valoisia ja selkeitä. Auloista ja odotustiloista tulee mieleen ennemmin tyylikäs lääkäriasema kuin perinteinen sairaala.

Sisustuksen teemat ovat meri ja saaristo. Jokaisella kerroksella on oma nimensä, ja kunkin kerroksen aulalla ja hoitaja-asemalla on oma tunnusvärinsä.

Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.
Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.

Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.
Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.

Uusi lastensairaala otetaan käyttöön syyskuussa. Sen rakennuskustannukset olivat 168 miljoonaa euroa, joista reilut 38 miljoonaa katettiin lahjoituksin. 

Kuuden jalkapallokentän kokoinen sairaala

  • Lastensairaalassa on 8 maanpäällistä kerrosta, 1 kellarikerros ja konehuonekerros.
  • Sairaalassa on yhteensä 2 069 huonetilaa, joista 12 on leikkaussaleja ja 16 tehohoitoyksikköjä. Potilashuoneita on 118 ja vastaanotto- tai kuntoutustiloja 220.
  • Kokonaispinta-ala on on 48 000 neliötä, mikä vastaa kuutta jalkapallokenttää. Tilavuus on 230 000 kuutiota, eli sairaala on yli kahden Eduskuntatalon kokoinen.
  • Lastensairaalan päivystyksessä käy vuosittain arviolta 40 000 potilasta, ja vuodeosastolla yöpyy joka yö vähintään sata lasta.
  • Sairaalan budjetti oli 160 miljoonaa euroa, jonka päälle tuli 15 miljoonaa euroa Husin toivomia lisätöitä. Budjetista noin 38 miljoonaa euroa tuli lahjoituksina.
  • Rakentaminen alkoi elokuussa 2014, ja sairaala luovutettiin Husille huhtikuussa 2018. Pääurakoitsijana toimi rakennusyhtiö SRV. 
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.