Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Leikkivä vauva oppii uutta joka päivä. Leikki kehittää ajattelua, kieltä, ongelmanratkaisua ja sosiaalisia taitoja.

Ensin vauvan hupsut puksut, sitten vauvan höpsöt pöksyt!

Leikki ja huumori tulevat kuin luonnostaan päivittäisiin hoitotilanteisiin vauvan kanssa. Vanhempi loruttelee, kutittelee ja laskee lapsen varpaita vaippaa vaihtaessaan. Kylvyn jälkeen leikitään pyyhkeen takaa piiloleikkiä. Aikuinen tekee hassuja ilmeitä ja pöräyttelee suutaan, vauva nauraa ja yrittää samaa perässä.

Usein varsinaiseksi leikiksi määritellään vasta kuvittelu- ja roolileikit. Leikin aineksia on kuitenkin nähtävissä jo vanhemman ja pienen vauvan vastavuoroisessa yhdessäolossa, hupsuttelussa ja hassuttelussa.

– Leikillisyys on mukana aivan alusta saakka, sanoo leikin tutkija, toimintaterapeutti Tiina Lautamo.

Eleet, ilmeet ja jaetut tunteet kertovat vauvalle, mistä leikissä on oikeasti kysymys: hauskuudesta ja ilosta.

Leikkivä lapsi oppii uutta joka päivä.

Utelias tutkija

Ihminen kehittyy ja oppii toiminnan kautta, ja lapsen kaikkein tärkeintä toimintaa on leikki. Leikkivä lapsi oppii uutta joka päivä, kun ympäristö on turvallinen mutta kehitysvaiheeseen nähden sopivan haastava.

– Ensimmäinen turvallinen ympäristö vauvalle on syli. Tutkivan leikin vaihe alkaa kuitenkin pian, kun lapsi lähtee liikkeelle ja tutustuu entistä aktiivisemmin maailmaan, Lautamo sanoo.

Pienen lapsen leikkiä ohjaa uteliaisuus. Vauva pyrkii kiinnostavia esineitä kohti ensin vanhemman sylistä hapuillen, sitten ryömien ja kontaten. Hän tarttuu esineisiin, kokeilee erilaisia muotoja ja materiaaleja. Taapero siirtelee tavaroita, järjestelee leluja ja pakkaa niitä laukkuihin. Usein kiinnostavimmat tavarat ovat arkisia kippoja ja kauhoja.

Leluja ja muita esineitä käsitellessään lapsi huomaa, että hänen teoillaan on seurauksia. Hän huomaa eroja ja yhtäläisyyksiä ympärillään. Symbolinen ajattelu herää: nukke on kuin vauva, ja pehmohauva on kuin ulkona haukkuva naapurin koira. Samoin kuvakirjan piirrokset yhdistyvät oikean elämän eläimiin, taloihin ja autoihin. Se on leikin kannalta olennainen oivallus.

Kieli ja mieli kehittyvät

Yksivuotias tarttuu tyhjään mukiin ja esittää juovansa siitä. Hänestä on hauskaa, kun mukissa ei olekaan mitään.

– Leikin kehittyminen kytkeytyy ajattelun kehitykseen, Lautamo sanoo.

Puhe ja leikki kehittyvät rinta rinnan.

Symbolinen ajattelu tekee mahdolliseksi niin kielen oppimisen kuin mielikuvien rakentamisen. Puhe ja leikki kehittyvät rinta rinnan: lapsi käyttää osaamiaan sanoja kuvatakseen, mitä on tekemässä. Kohta hän jo kertoo, mitä aikoo tehdä. Ajattelun kehittyessä lapsi pystyy mielessään siirtymään tilanteesta toiseen tai kokonaan kuvitteelliseen tilanteeseen.

– Puolitoistavuotias lapsi voi olla jo varsin taitava leikkimään. Lapsi oppii vähitellen liittämään useita kuvitteellisia leikkitekoja ikään kuin ketjuksi. Näin syntyy pieniä tarinoita, Lautamo kuvailee.

Esimerkiksi maidon kaataminen leikisti mukiin on yksi teko, mukista leikisti juominen toinen. Kolmanneksi lapsi tarjoaa mukista vielä äidillekin.

Minäkin haluan osata

Lapsi seuraa tarkkaan muiden toimintaa ja jäljittelee sitä leikeissään. Hän näkee ympärillään kaikenlaista uutta ja ihmeellistä. Hänkin haluaa tehdä noita kiinnostavia asioita – mutta monesti se on hänelle mahdotonta.

Siinä onkin kuvitteluleikin perimmäinen motivaatio, toteavat Aili Helenius ja Leena Lummelahti kirjassaan Leikin käsikirja. Oikeasti ovenkahva on liian korkealla, vaikka nousisi varpailleen, mutta leikissä ovi avautuu, kun vain sanoo ”tiks auki”.

Tästä tekemisen vimmasta kumpuavat myös roolileikit. Roolien avulla lapsi saa kasvaa ikään kuin päätään pidemmäksi. Lapsi haluaa olla prinsessa, supersankari tai lakaisukoneenkuljettaja. Kun hän pukee isän suuret saappaat jalkaansa, hän on isä – iso ja vahva.

Tue taaperon aloitteita

Kato äiti! Kato isi! Taapero tulee tämän tästä aikuisen luo näyttämään jotain tai tarjoamaan ylpeänä koivunlehtisoppaa.

Vanhemman läsnäolo on pienelle lapselle tärkeää, sillä yhteinen leikki ikätoverien kanssa ei oikein vielä suju. Kun aikuinen antaa huomiotaan, lapsikin jaksaa keskittyä leikkiin pidempään. Aikuisen tehtävä on vastata lapsen aloitteisiin.

– Se voi vaatia vähän heittäytymistä. Aikuisen kannattaa vain lähteä rohkeasti mukaan, Tiina Lautamo kannustaa.

Kaverileikin vaihe tulee vasta vähän myöhemmin. Kun leikin todellisuutta aletaan rakentaa yhdessä, pitää ottaa huomioon myös toisen ajatukset ja tehdä tarvittaessa kompromisseja. Se vaatii taitoja, joita taaperolla ei vielä ole.

Parivuotias ei välttämättä tarvitsekaan päivittäin isoa lapsijoukkoa ympärilleen. Silti lapselle on hyvä järjestää mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen ja yhteisleikin harjoitteluun. Lapsi hakee jo pienenä yhteyttä ikätovereihinsa ja oppii paljon myös isompia lapsia seuraamalla.

Leikin kuuluu olla hauskaa ja iloista, ei koskaan suorittamista.

Leiki lapsen ehdoilla

Leikin pitäisi edetä lapsen ehdoilla, Lautamo korostaa. Leikkiä ei tarvitse tietoisesti opettaa eikä nopeuttaa. Kotioloissa ei myöskään ole syytä liikaa tarkkailla lapsen leikkitaitoja.

– Ei ole oikeaa tai väärää tapaa leikkiä. Leikin kuuluu olla hauskaa ja iloista, ei koskaan suorittamista.

Jos leikin oppimisessa onkin joskus pulmia, vanhempien voi olla vaikeaa arvioida asiaa. He kun yleisesti mukauttavat omaa toimintaansa niin, etteivät lapsen haasteet aina tule kotona esiin. Mahdolliset ongelmat havaitaan usein vasta, kun lapsi joutuu pärjäämään uudessa ja vaativammassa ympäristössä, kuten päiväkodissa. Jos kuitenkin näyttää siltä, että lapsi ei vielä kolmevuotiaana osaa tehdä asioita ”leikisti” eikä ymmärrä toisen leikillistä tekoa, on hyvä keskustella asiasta neuvolassa.

Esimerkiksi kielen kehityksen pulmat voivat heijastua leikkiin symbolisen ajattelun vaikeutena. Lapsella voi olla myös tunne-elämän haasteita. Joskus pelot saattavat estää heittäytymästä leikin maailmaan, vaikka taitoja olisi.

Leikkiä kannattaa vaalia lapsen elämässä alusta saakka. Leikin kautta lapsi oppii syy-seuraussuhteita, luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja kaverisuhteiden solmimista.

– Leikki pitää sisällään kaikki elämän tärkeät taidot.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

Kysy Mialta!

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä märempää, sen parempi – jos taaperolta kysytään! Näissä varusteissa leikkijä pysyy kuivana.

Sadehaalarissa on pehmeä ja lämmin fleecevuori, hihan ja lahkeensuissa kuminauhat. Koot 80–140 cm. 64,95 e, Ellos Kids.

Sadesäällä voi leikkiä seepraleikkejä! Lasten sademuoti vilisee eläinkuoseja. Sadetakin koot 74–140 cm. 29,99 e, KappAhl. Sateenvarjo 7,99 e, KappAhl.

Sadehatun saa napakasti kiinni, sillä nauhat joustavat. Teipatut saumat. Koot 48–54. 12,95, Ellos Kids.

Sadetakissa ja sadehousuissa on vesitiiviiksi hitsatut saumat. Vesipilariarvo yli 10 000 mm. Koot 74–92 cm. Takki 44,90 e, housut 39,90 e, Polarn O. Pyret.

Kumisaappaissa on lämmin vuori ja kiristettävä yläosa, joka pitää veden loitolla. Koot 22–37. 44,95 e, Reima.

Töppösten pehmeä ja liukumaton pohja sopii erinomaisesti kävelyä harjoittelevalle lapselle. Nylonkangas hylkii vettä, ja vuori on fleeceä. Koot S (0–9 kk) ja M–XL (9 kk–3 v). 39,90 e ja 48,90 e, Stonz.

Vuorin ansiosta varpaat pysyvät lämpiminä kumisaappaissa. Koot 21–36. 39,50 e, Nokian.

Saderukkasissa on heijastavat nauhat. Koot 80–128 cm. 16,95 e, Reima.

Softshell-haalari riittää kostealla kelillä, sillä se hylkii vettä ja pitää tuulta. Kokopitkä vetoketju.Koot 74–98 cm. 74,95 e, Mjosa Reima.

Ethän pese sadevaatteita liikaa

  • Sadevaatteille riittää usein pelkkä pyyhkiminen tai suihkutus. Pesu liian usein kuluttaa kangasta.
  • Pese sadevaatteet nurinpäin matalassa lämpötilassa.
  • Kuivata ne nurinpäin henkarissa.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.