Pelkäsin vauvaa, sillä hän oli niin ennakoimaton, kertoi eräs Vauva.fin kyselyyn vastannut äiti.

Rakkaus vauvaan herää vasta myöhemmin

Ensimmäinen merkki masennuksesta voi olla se, että kaikki vauvaan liittyvä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä. 

”Minusta tuntui, että hoidin vain jonkun toisen lasta ympäri vuorokauden. Vauva-aikana tunnesiteen syntymiseen meni paljon aikaa, ja alkuun hoidinkin häntä mekaanisesti aivan kuin robotti.”

”Ensimmäinen puoli vuotta meni ilman rakkauden tunnetta vauvaa kohtaan. Jossain se silti oli, sillä hoidin vauvan aina hyvin. Puolen vuoden jälkeen sain kokea sen paljon puhutun rakkauden lasta kohtaan ja se tosiaan on maailman vahvin tunne.”

”Lapsi tuntui kuin pahvilaatikolta, jota minä nostelin.”

”En tuntenut vauvaa omakseni, enkä olisi tahtonut pitää häntä edes sylissä.”

Vauvan itku ahdistaa

Pieni vauva on ennakoimaton, ja itku saattaa tulla mistä asiasta vain. Vauvan itku herättää äidissä monenlaisia tunteita, ja äiti saattaa ajatella, että vauva vihaa häntä.

”Vauva vain ärsytti, en jaksanut sitä. Olin kiukkuinen ja kateellinen miehelleni, kun hän pääsi pois kotoa. Ainoa mukava asia vauvan kanssa oli imetys. Silloin vauva ei huutanut ja sain levätä samalla. Pelkäsin myös vauvaa, kun se oli niin ennakoimaton.”

”En kestänyt itkua ja raivoa lapseltani, joten saatoin jättää hänet huomiotta hetkeksi, jotta saisin rauhoitettua itseni ensin. En kyennyt imettämään. Itkin suurimman osan alkuajasta koska ajattelin lapseni vihaavan minua. Tätä tapahtui varsinkin aluksi.”

”En sietänyt hänen itkuaan ja ahdistuin siitä. Huusin vauvalle.”

”Minä olin aina väsyneempi ja enemmän pahantuulinen kun vauva itki. Ja taas vauva itki enemmän koska minä olin itkuinen ja kärttyinen.”

Väsymys, joka ei lähde nukkumalla

Jonkinasteinen väsymys kuuluu arkeen vauvan kanssa. Mutta jossain menee väsymyksen ja masennuksen raja.

”Muut hehkuttivat helppoa vauva-arkea. Itse olin sairaan uupunut ja hajalla.”

”Välillä tuijotan tyhjää, pää täysin tyhjänä. Olen todella uupunut, mutta toivon, että voin vielä antaa vauvalleni toisen kuvan.”

Mitä jos vauvalle käy jotain?

Vanhemman pahin pelko on se, että omalle lapselle sattuu jotain. Jos pelko saa liialliset mittasuhteet, kannattaa jutella asiasta neuvolassa.

”Pelko omasta riittämättömyydestä ja menettämisen pelko vaikuttivat siihen, etten meinannut uskaltaa rakastaa omaa lastani.”

Ylihoidin vauvoja.”

”Olin ensimmäiset 4 kuukautta masentunut. Kuin maailma olisi kaatunut päälleni: vastuu, vauvanhoito ja tulevassa pärjääminen pelottivat ja ahdistivat. Pelkäsin sitäkin niin kovasti jos vauvani sairastuu masennukseen minun takia.”

”Ripustauduin vauvoihin, enkä antanut kenenkään lähestyä vauvoja.”

”Pelkäsin liioitellun paljon, että vauvalle käy jotain, tai että hän sairastuu. Syytin kaikesta epäonnesta itseäni.”

Joskus äiti saattaa ajatella, että hänen masennukselleen ei ole sijaa ja potea siitä huonoa omaatuntoa.

”Minulla oli kova halu näyttää olevani hyvä äiti, joten koin häpeää ja syyllisyyttä negatiivisista ajatuksistani.”

Lainaukset ovat Vauva.fin kyselystä.

Taaperon hampaat uppoavat äidin reiteen ja päiväkotikaverin käsivarteen. Miten vanhemman pitäisi reagoida?

1. Kiukuttaa!

Yleensä pieni lapsi puree, koska hän ei vielä osaa muuten käsitellä tunteitaan, eivätkä kielelliset kyvyt riitä pahan mielen ilmaisemiseen. Puraisu on tehokas tapa saada kaveri irrottamaan otteensa himotusta lelusta tai kertoa vanhemmalle, että nyt en ole tyytyväinen.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun vanhemmat opettavat häntä hallitsemaan tunteitaan. Halaa tai ota lapsi syliin ja selitä, että nyt sinua harmittaa, kun et päässytkään leikkimään haluamallasi autolla. Lasta voi myös opettaa itse säätelemään kiukkua esimerkiksi puristamalla kädet tiukkaan nyrkkiin. Yleensä pureminen vähenee kolmen ikävuoden kieppeillä, kun ilmaisutaidot kehittyvät.

2. Pikainen puolustautumiskeino

Pureminen saattaa olla myös itsepuolustuksen muoto, jos lapsi jää esimerkiksi isompien leikkikavereidensa jalkoihin.

On tärkeää sanoa napakasti lapselle, että purra ei saa, koska se sattuu. Jos lapsi kuitenkin käyttää puremista puolustuskeinona esimerkiksi isompiaan vastaan, tarkkaile leikkejä ja varmista, ettei lapsi jää altavastaajaksi. Jokaista ristiriitatilannetta ei tarvitse siivota lapsen elämästä, mutta on vanhemman vastuulla valvoa, miten lapset kohtelevat toisiaan leikissä.

3. Huomio tänne, heti

Puremisesta voi tulla myös huomion hakemisen väline: lapsi kokee ehkä olevansa kurjien tunteidensa kanssa aivan yksin maailmassa eikä tunne selviävänsä siitä. Silloin pureminen on tapa saada vanhempi kiinnittämään huomionsa lapseen.

On tärkeää, että vanhemman reaktio on tasapainoinen: lasta saa ja täytyy kieltää, mutta kiukkuiseen reaktioon ei kannata juuttua liian pitkäksi aikaa. Vaikka lapsen pureminen saattaa suututtaa ja hävettää, yritä työntää omat negatiiviset tunteesi syrjään ja keskity empatiaan. Näin autat lasta oppimaan tunteiden käsittelyä.

4. Stressi purkautuu

Jos pureminen yhtäkkiä lisääntyy, syy voi löytyä lapsen arjesta. Muutto, päiväkotiryhmän vaihto tai muu elämänmuutos voi aiheuttaa lapselle stressiä, jota hän purkaa puremalla.

Yritä vähentää stressiä niin paljon kuin voit. Anna lapselle paljon aikaa ja syliä. Jos lapsi puree paljon, voi hampaisiin yrittää kiinnittää huomiota rakentavalla tavalla silloin, kun itse puremistilanne ei ole päällä. Tarjoa vaikka porkkanaa rouskuteltavaksi tai purulelua jäystettäväksi. Hampaita voi myös ihailla tai keskustella lapsen kanssa siitä, mitä kaikkea mahtavaa hampailla voi tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.