Ensimmäisinä päivinä äidinmaito on niin sanottua ensimaitoa eli kolostrumia, joka sisältää paljon hyödyllisiä bakteereita. Kuva: iStockphoto
Ensimmäisinä päivinä äidinmaito on niin sanottua ensimaitoa eli kolostrumia, joka sisältää paljon hyödyllisiä bakteereita. Kuva: iStockphoto

Äidinmaito on vauvan omaa superruokaa, sillä se sisältää paljon erilaisia vasta-aineita, jotka suojaavat lasta infektioilta.

1. Mistä tietää, että äidinmaito riittää vauvalle?

Äidinmaidon riittävyydestä kertovat imetyksen turvamerkit, joihin kuuluvat riittävä kasvu sekä pissavaippojen ja kakkojen määrä.

Syntymän jälkeen kaikkien vauvojen paino laskee, mutta painonlaskun tulisi jäädä alle kymmeneen prosenttiin. Noin neljän päivän ikäisellä painonlasku tasaantuu, ja vauva saavuttaa syntymäpainonsa noin kymmenen päivän iässä. Puolen vuoden ikään asti vauva kasvaa vähintään puoli kiloa kuukaudessa.

Jos alle kuusiviikkoinen vauva kakkaa päivittäin, hän saa riittävästi maitoa. 

Riittävästi maitoa saava vauva kastelee vähintään 5-6 vaippaa päivässä viiden päivän ikäisestä lähtien ja kakkaa päivittäin. Ihan ensimmäisinä elinpäivinä kakka on tummaa lapsenpihkaa, joka vaalenee kellertäväksi maitokakaksi noin neljäntenä päivänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yli kuusiviikkoisella vauvalla pissa- ja kakkavaippojen määrä ei enää ole yhtä selvä maidon riittävyyden mittari. Kakkaamistahti on isommilla vauvoilla hyvin yksilöllinen, ja täysimetetyllä vauvalla yli viikonkin kakkausväli on normaali. Pissavaippojen määräkin saattaa hieman vähentyä, kun vauva pissaa kerralla enemmän. Pissaa tulee yleensä riittävästi, kun se on väriltään vaaleaa ja hajutonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tumma ja voimakastuoksuinen pissa viittaa liian vähäiseen nesteensaantiin.

2. Miten äidinmaidon koostumus muuttuu, kun lapsi kasvaa?

Ihan ensimmäisten päivien maito on niin sanottua ensimaitoa eli kolostrumia, joka on varsinaista tehotiivistettä. Kolostrum sisältää runsaasti muun muassa vasta-aineita ja hyödyllisiä bakteereita, jotka luovat perustaa vauvan suolistomikrobikannan ja vastustuskyvyn kehittymiselle.

Kun maitomäärä muuttuu suuremmaksi, maito muuttuu niin sanotuksi kypsäksi maidoksi, joka varmistaa kasvun ja kehityksen. Ihmislapsen suuret aivot tarvitsevat paljon energiaa, minkä takia äidinmaito on nisäkkäiden maidoista laktoosipitoisinta. Kun imetyskerrat vähenevät ja kiinteät ruuat täyttävät yhä isomman osan lapsen energiantarpeesta, äidinmaidon koostumus tiivistyy taas lähemmäksi kolostrumia.

Äidinmaidon vasta-aineet suojaavat lasta infektioilta.

Taaperoikäisen saama maito on vähäsokerisempaa ja rasvapitoisempaa kuin täysimetysajan äidinmaito, ja se sisältää reilusti vasta-aineita. Se antaa infektiosuojaa, kun pieni liikkuva ihminen tutustuu maailmaan kaikilla aisteillaan.

3. Muuttuuko maidon koostumus yhden imetyskerran aikana?

Etu- ja takamaidosta ei nykyään enää puhuta, sillä äidinmaidon koostumuksen säätely on paljon monimutkaisempi ilmiö. Rasvan määrä äidinmaidossa vaihtelee eri imetyskerroilla, kuitenkin niin, että imetetty vauva saa ravinnostaan juuri sopivasti rasvaa.

On totta, että kun rinta on täysi ja herumisrefleksi supistaa maitotiehyet vapauttamaan maitoa, ensimmäisiin suihkauksiin ei aina ehdi mukaan niin paljon raskaita rasvamolekyylejä kuin hetken päästä, kun maito jo virtaa tasaisesti. On myös totta, että tyhjempi rinta valmistaa rasvapitoisempaa maitoa ja maidontuotanto on nopeampaa kuin täyttyneessä rinnassa. Näin ollen rinta ei koskaan ole ihan tyhjä.

4. Miten äidin ravinto vaikuttaa maidon koostumukseen?

Äidinmaito on aina ensiluokkaista ravintoa, josta vauva saa kaiken tarvitsemansa. Äidinmaidon koostumus on hyvin tasalaatuista kaikilla naisilla äidin ruokavaliosta riippumatta.

Valitsemalla pehmeitä rasvoja kovien sijaan ja syömällä runsaasti kasviksia ja hedelmiä äiti voi parantaa maidon rasvakoostumusta ja vitamiinien määrää entisestään.

Imettävä äiti voi syödä tavallisen monipuolisesti.

5. Mitä ruoka-aineita imettävän äidin kannattaa välttää?

Imetysaikana vältettävien listalla ovat ainoastaan hauki ja korvasienet. Kofeiinipitoisten elintarvikkeiden, pellavansiementen, merilevä- ja yrttivalmisteiden kanssa on syytä noudattaa varovaisuutta. Varmuuden vuoksi ei tarvitse eikä kannata vältellä mitään ruoka-ainetta.

Jos imetetyllä vauvalla on allergiaan viittaavia oireita, allergeenin poistaminen äidin ruokavaliosta voi helpottaa vauvan oireita. Allergiaepäily on kuitenkin aina tärkeää ottaa puheeksi neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla.

6. Jos äiti pumppaa maitoa, miten se säilyy?

Äidinmaito säilyy huoneenlämmössä tavallisesti kuusi tuntia. Korkeampi lämpötila kuitenkin lyhentää säilyvyysaikaa, joten etenkin hellesäillä maito kannattaa laittaa kylmään, jos sitä ei käytetä pian lypsämisen jälkeen.

Ulkona äidinmaito säilyy parhaiten kylmälaukussa kylmäkallejen kanssa. Jääkaapissa tuore äidinmaito säilyy kaksi vuorokautta ja pakastimesta sulatettu vuorokauden. Pakastimessa äidinmaito säilyy ainakin kuusi kuukautta.

7. Äidinmaidolla kerrotaan olevan muitakin ominaisuuksia. Ovatko ne totta?

Äidinmaidossa on erilaisia infektionsuojamekanismeja ja ainesosia, jotka tuhoavat bakteereja, viruksia ja hiivasientä. Siksi äitien kokemustietona leviävä tapa laittaa äidinmaitoa vauvan alkavaan silmätulehdukseen usein toimii.

Osa äideistä soveltaa äidinmaidon ominaisuuksia laajemminkin pienten ihorikkojen hoitoon, eikä siitä yleensä haittaakaan ole. On kuitenkin hyvä muistaa, että tulehtuneeseen korvaan äidinmaitoa ei saa laittaa.

8. Tarvitseeko vauva vettä kesähelteellä?

Täysimetetty vauva ei tarvitse kesähelteilläkään vettä, sillä äidinmaito nesteyttää tehokkaasti. Tarvittaessa rintaa voi tarjota vauvalle hellesäillä vähän useammin.

Kuumassa äidin oma nesteentarve kasvaa, joten juomisesta kannattaa pitää huolta, ettei tule huono olo.

Jos vauva syö kiinteitä, hänelle voi tarjota helteellä ruokajuomaksi myös vettä.

Kiinteitä ruokia syövälle tai korviketta saavalle vauvalle vesihuikka silloin tällöin voi olla paikallaan. Kiinteitä syövälle vauvalle vettä tarjotaan ruokajuomaksi aterioiden yhteydessä, ja aterioiden välillä rintaa voi helteillä tarjota useammin.

Korviketta saava vauva tarvitsee lisänestettä, jos vaippoja ei kastu helteillä tavalliseen tapaan. Joskus lisäneste voi vähän isommalla vauvalla olla myös vettä, jos neuvolasta ohjeistettu korvikemäärä meinaa reilusti ylittyä kasvaneen nesteentarpeen takia.

Vauvalla, joka saa sekä äidinmaitoa että korviketta, imetysten tihentäminen helteillä usein riittää.

Asiantuntijana kätilö ja koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen, Imetyksen tuki ry.

Sisältö jatkuu mainoksen alla