Lastentautien erikoislääkärin Tiina Tuomelan mukaan refluksitautia esiintyy eri asteisena noin 7 prosentilla vauvoista. Sairaus raastaa koko perhettä. Kuva: iStockphoto
Lastentautien erikoislääkärin Tiina Tuomelan mukaan refluksitautia esiintyy eri asteisena noin 7 prosentilla vauvoista. Sairaus raastaa koko perhettä. Kuva: iStockphoto

Refluksitauti voi olla rakenteellinen tai sen taustalta voi löytyä allergia. Molemmissa tapauksissa siihen löytyy hoito. 

Vauvat vain itkevät. Sen vastauksen moni uupunut vanhempi edelleen saa, vaikka myöhemmin paljastuu, että tuskaisen arjen taustalla on refluksitauti.

Refluksitaudin hoito ei ole Suomessa tasalaatuista, sanoo lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela. Hänen mukaansa on edelleen olemassa koulukuntaeroja siitä, millaisia oireita pitää hoitaa. Siksi sairautta hoidetaan niin vaihtelevasti.

– Lääkärien keskuudessa ja neuvoloissa on vieläkin paljon tietämättömyyttä sekä pelkoja lääkkeiden käytöstä. Siitäkin kiistellään, onko refluksitautia ylipäätään olemassa vai onko kyse normaalista pulauttelusta. Refluksitauti aiheuttaa kuitenkin selkeitä haittaavia oireita.

Vauvan tuskaisuus on hälytysmerkki

Ensin käsitteet selviksi:

Refluksi on kaikille vauvoille normaali juttu, joka tarkoittaa pulauttelua eli ruuan takaisinvirtausta maitoaterian jälkeen. Normaali refluksi ei tuota vauvalle kipua.

Refluksitauti on rakenteellinen pulma, jossa mahalaukun ja ruokatorven välinen lihas on niin löysä, että mahalaukun hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen. Tämä aiheuttaa vauvalle hankalia oireita kuten kipuja ja tulehdusta ruokatorvessa.

Myös ruoka-aineallergia voi aiheuttaa kivuliasta refluksia. Refluksitaudin tavoin allerginen refluksi voi johtaa oksenteluun ja jopa hengityskatkoihin.

Silent refluksi on refluksitaudin muoto, jossa lapsi ei oksenna. Sen sijaan hän voi nikotella paljon ja taivuttaa selkäänsä kaarelle. Mahalaukun hapan sisältö nousee  ruokatorveen, mutta lapsi nielee sen takaisin. Se voi olla lapselle hyvin kivuliasta.

Tiina Tuomelan mukaan kipuitku on tärkein refluksitaudin hälytysmerkki.

– Vauvan kuuluu itkeä. Ei kuitenkaan ole normaalia, että hän itkee melkein koko ajan ja on kipeän oloinen. Kivuton vauva ei herää jatkuvasti itkemään, Tuomela sanoo.

Lääkäriin kannattaa siis hakeutua, jos

  • vauva itkee käytännössä koko ajan
  • vauva nukkuu vain pienissä pätkissä tai ainoastaan pystyasennossa
  • vauva oksentaa kaaressa usein
  • vauva oksentaa, ja hänen painonsa ei nouse tai
  • vauva saa hengityskatkoksia.

– Vauva voi oksentaa kaaressa silloin tällöin, kun vatsaan osuu painetta esimerkiksi kantaessa, mutta jos kaarimaisia oksennuksia tulee säännöllisesti, se ei ole normaalia. Refluksitaudin lisäksi kaarimainen oksentaminen voi liittyä mahaportin ahtaumaan, joka sekin täytyy hoitaa, Tiina Tuomela jatkaa.

”Refluksitauti on yksi merkittävimmistä hengityskatkosten syistä pienillä vauvoilla.”

Kaikki refluksitaudista kärsivät vauvat eivät oksenna ja kasvavatkin normaalisti. Silent refluksissa oireena on tuskaisuus: vauvat nielevät vatsalaukusta nousevaa oksennusta, joka ärsyttää ruokatorvea.

– Refluksitauti on yksi merkittävimmistä hengityskatkosten syistä pienillä vauvoilla. Silloin hapan neste kurkussa supistaa kurkunpäätä ja sulkee hengitystiet. Näissä tapauksissa täytyy toimia heti, sillä vanhemmat eivät muuten uskalla nukkua, Tuomela sanoo.

Oirekuvaus kertoo eniten

Vauvojen refluksitautia tutkitaan pH-mittauksilla sekä tarvittaessa tähystämällä. Tiina Tuomelan mukaan mittauskeinot eivät ole aina tarkkoja. Hän painottaa vanhempien kokemuksen merkitystä.

– Joskus hoitohenkilökunnalla voi olla ajatus, että kun taudista ei ole saatavilla numeerista tietoa tai tutkimustulosta, sitä ei voi hoitaa. Refluksitaudin toteamisessa absoluuttista mittaria ei ole. Siksi esitiedot eli vanhempien kuunteleminen on hirveän tärkeää. Lääkärin pitää luottaa perheen kertomaan.

Jos oireet viittaavat refluksitautiin, Tiina Tuomela rohkaisee hoitokokeiluun. Oireiden perusteella hän päättelee, tehdäänkö se lääkkeillä vai onko kyseessä allergian aiheuttama refluksi, jolloin hoitona on ruokavalio.

”Vauvoilla plaseboefektiä ei tule, joten lääkkeiden teho kertoo paljon.”

– 2–4 viikon hoitokokeilu ei tee mitään vahinkoa lapselle, mutta voi todella auttaa. Vauvoilla plaseboefektiä ei tule, joten lääkkeen teho kertoo paljon.

Refluksitaudin todennäköisyyttä voidaan toki myös mitata. Se tehdään pH-mittauksella, jossa pujotetaan ohut silikoniletku vauvan ruokatorveen. Letkun laittaminen voi tuntua vauvasta kurjalta, mutta paikoillaan ollessaan se ei häiritse. Letku yhdistyy rekisteröintilaitteeseen, joka mittaa happonousujen määrää ja pituutta vuorokauden ajan. Tutkimukselle ei ole ikärajaa.

– Mittauksen huono puoli on se, että se mittaa vain alle 4 pH:n happamuutta. Joskus lapselle voi osua juuri siihen hyvä päivä. Voi käydä niin, että lääkäri toteaa, ettei teillä voi missään tapauksessa olla refluksitautia, koska tulos kertoo näin. Kehittyneempi pH-mittaus tehdään impedanssimittalaitteella, joka on tarkempi, muttei täydellinen sekään, Tuomela kertoo.

Tarvittaessa vauvaa voidaan tutkia myös tähystyksessä, jossa selvitetään ruokatorven tulehdusastetta, mahalaukun rakenteita sekä sitä, miten löysä ruokatorven ja vatsalaukun välinen sulkijalihas on. Tähystyksessä otetaan koepaloja, jolloin voidaan todeta myös harvinaisempia refluksitaudin muotoja.

Imetysdieetti voi olla tarpeen 

Lievissä tapauksissa refluksitauti helpottuu, kun vauva nukkuu pää kohoasennossa, hänet röyhtäytetään hyvin ja hän nauttii maitoateriansa maidonsakeuttajan kera. Sakeuttajaa voi antaa pumpatun tai korvikemaidon seassa tai pieninä annoksina veteen sekoitettuna ennen imetystä.

Allergiataustaiseen refluksiin auttaa ruokavalio. Tiina Tuomelan mukaan imettävän äidin dieetti on välillä ehdottomasti tarpeen.

Refluksitautiin on kuitenkin saatavilla myös lääkkeitä.

– Joillekin vauvoille auttaa lääke, joka tekee vaahtoa vatsalaukun sulkijalihaksen suulle, jotta hapan neste ei pääsisi nousemaan ruokatorven puolelle. Lisäksi on saatavilla happosalpaajia ja protonipumpun estäjiä, jotka auttavat yleensä aina, mutta joilla saattaa olla sivuvaikutuksia. Niiden vuoksi jatkuva seuranta on tärkeää.

”Hyvä seuranta tekee lääkkeiden käytöstä turvallista.”

Happosalpaajia voi antaa kaksi kuukautta täyttäneelle vauvalle, jonka paino on yli viisi kiloa. Lääkkeet voivat aiheuttaa joillekin vauvoille infektioherkkyyttä, kun vatsan hapot eivät enää tuhoa bakteereja samalla tavalla kuin ilman lääkitystä. Samoin lääke voi vaikuttaa ruoka-aineiden imeytymiseen.

– Hyvä seuranta tekee lääkkeiden käytöstä kuitenkin turvallista. Ravintoaineiden imeytymistä voi mitata säännöllisesti verikokeilla. Omista potilaistani olen todennut, että lääkkeitä saavilla lapsilla esimerkiksi vatsatauteja ei ole käytännössä yhtään enempää kuin lapsilla, jotka eivät ole säännöllisellä lääkityksellä, Tiina Tuomela sanoo.

'''

Kipuitku on refluksitaudin tärkein oire – kurjaan sairauteen löytyy apua

Jess, tämän artikkelin olisin kaivannut 5vuotta sitten. Lääkäreille kun oli todella vaikea uskoa minun selityksiä. Onneksi monen lääkärin jälkeen löysin yhden lääkärin joka ymmärsi ja suositteli kokeilemaan lääkitystä. Moni lääkäri suositteli vain minulle lepoa. Tiesin, ettei yksi hyvin nukuttu yö ratkaise tätä ongelmaa. Lääkityksen saatua lapsi alkoi pikku hiljaa nukkumaan pitempiä pätkiä. Allergioita löytyi taustalta ja niitten myötä lääkitys myös purettiin ajan kanssa.
Lue kommentti
Kolmen pojan äiti

Kipuitku on refluksitaudin tärkein oire – kurjaan sairauteen löytyy apua

Kiitos kerrankin hyvästä ja informatiivisesta artikkelista refluksista. Kaikkien neuvolan tätien tulisi lukea nämä selkeät kuvaukset oireista. Itselläni oli keskimmäisellä pojalla allerginen refluksi joka todettiin vasta kun poika joutui ensiapuun kun hänelle annettiin korviketta neuvolan neuvosta että jos sillä nukkuisi. Toisin kävi ja hyvä ettei kuollut siitä määrästä. Maitotestauksessa sieti maitoa 0,5ml ja testi lopetettiin koska nokkosihottuma levisi kasvoihin heti. Minun poikani oksensi...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on, epäselvää missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Katja Harilo välttyi raskausaikana selkäkivuilta Alexander-tekniikan ansiosta. Kuva: Riina Peuhu

Katja Harilo opettaa ihmisiä huomaamaan, miten he käyttävät kehoaan ja mieltään jännittävissä tilanteissa. 

Kaikkeen ei tarvitse reagoida sillä sekunnilla. Ei lahkeeseen liimautuvaan taaperoon, ei tiuskahtavaan puolisoon tai omaan tunnetilaansa. Jos Katja Harilo, 42, saisi opettaa tuoreelle äidille yhden taidon, se olisi tämä.

– Kun osaa antaa itsensä olla rauhassa, aikaa tuntuu olevan enemmän. Voi valita, miten reagoi.

Kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään.

Laulajana, laulunopettajana ja kuoronjohtajana työskentelevä Katja oivalsi tämän Alexander-tekniikan avulla, jota myös opettaa nykyään. Alexanderin tärkein oppi on tulla tietoiseksi siitä, miten kehoaan ja mieltään käyttää erilaisissa tilanteissa – miten esimerkiksi reagoi jännitykseen tai kipuun. Usein asiat tuntuvat kehossa: kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään. Tarpeeton lihasjännitys jää helposti tavaksi ja tuo tullessaan kolotuksia ja virheasentoja.

Alexander-työkalujen avulla haastavissakin tilanteissa voi pysytellä toimintakykyisenä. Katjan ääni esimerkiksi alkoi kulkea vapaammin, kun hän oppi rentouttamaan kaulansa laulaessaan.

– Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin. Kehoaan voi ohjata mielen avulla niin esiintymistilanteissa kuin synnytyksessä.

Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin.

Katja kiittää Alexander-tekniikkaa siitä, että säästyi selkävaivoilta odottaessaan nyt kaksivuotiasta poikaansa.

– Osasin kannatella vauvavatsaa koko kehollani enkä esimerkiksi työntänyt sitä edelläni lantio virheellisessä asennossa ja pää liian takana. Raskaus ei aiheuttanut minulle ylimääräistä lihasjännitystä.

”Oma hetkeni ja oma tilani lähtee itsestäni eikä vaadi mitään ulkoista erityistä juttua. Olen yrittäjä, ja uusperheessämme on viisi lasta ja kaksi kissaa. Otan omia hetkiä koko ajan – muuten en pysyisi pystyssä. Olen opetellut ottamaan tilaa ärsykkeen ja reaktioni väliin. Onnellisuus on sitä, että tunteet virtaavat, ei sitä, että olisin koko ajan onnellinen.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.