Lastentautien erikoislääkärin Tiina Tuomelan mukaan refluksitautia esiintyy eri asteisena noin 7 prosentilla vauvoista. Sairaus raastaa koko perhettä. Kuva: iStockphoto
Lastentautien erikoislääkärin Tiina Tuomelan mukaan refluksitautia esiintyy eri asteisena noin 7 prosentilla vauvoista. Sairaus raastaa koko perhettä. Kuva: iStockphoto

Refluksitauti voi olla rakenteellinen tai sen taustalta voi löytyä allergia. Molemmissa tapauksissa siihen löytyy hoito. 

Vauvat vain itkevät. Sen vastauksen moni uupunut vanhempi edelleen saa, vaikka myöhemmin paljastuu, että tuskaisen arjen taustalla on refluksitauti.

Refluksitaudin hoito ei ole Suomessa tasalaatuista, sanoo lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela. Hänen mukaansa on edelleen olemassa koulukuntaeroja siitä, millaisia oireita pitää hoitaa. Siksi sairautta hoidetaan niin vaihtelevasti.

– Lääkärien keskuudessa ja neuvoloissa on vieläkin paljon tietämättömyyttä sekä pelkoja lääkkeiden käytöstä. Siitäkin kiistellään, onko refluksitautia ylipäätään olemassa vai onko kyse normaalista pulauttelusta. Refluksitauti aiheuttaa kuitenkin selkeitä haittaavia oireita.

Vauvan tuskaisuus on hälytysmerkki

Ensin käsitteet selviksi:

Refluksi on kaikille vauvoille normaali juttu, joka tarkoittaa pulauttelua eli ruuan takaisinvirtausta maitoaterian jälkeen. Normaali refluksi ei tuota vauvalle kipua.

Refluksitauti on rakenteellinen pulma, jossa mahalaukun ja ruokatorven välinen lihas on niin löysä, että mahalaukun hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen. Tämä aiheuttaa vauvalle hankalia oireita kuten kipuja ja tulehdusta ruokatorvessa.

Myös ruoka-aineallergia voi aiheuttaa kivuliasta refluksia. Refluksitaudin tavoin allerginen refluksi voi johtaa oksenteluun ja jopa hengityskatkoihin.

Silent refluksi on refluksitaudin muoto, jossa lapsi ei oksenna. Sen sijaan hän voi nikotella paljon ja taivuttaa selkäänsä kaarelle. Mahalaukun hapan sisältö nousee  ruokatorveen, mutta lapsi nielee sen takaisin. Se voi olla lapselle hyvin kivuliasta.

Tiina Tuomelan mukaan kipuitku on tärkein refluksitaudin hälytysmerkki.

– Vauvan kuuluu itkeä. Ei kuitenkaan ole normaalia, että hän itkee melkein koko ajan ja on kipeän oloinen. Kivuton vauva ei herää jatkuvasti itkemään, Tuomela sanoo.

Lääkäriin kannattaa siis hakeutua, jos

  • vauva itkee käytännössä koko ajan
  • vauva nukkuu vain pienissä pätkissä tai ainoastaan pystyasennossa
  • vauva oksentaa kaaressa usein
  • vauva oksentaa, ja hänen painonsa ei nouse tai
  • vauva saa hengityskatkoksia.

– Vauva voi oksentaa kaaressa silloin tällöin, kun vatsaan osuu painetta esimerkiksi kantaessa, mutta jos kaarimaisia oksennuksia tulee säännöllisesti, se ei ole normaalia. Refluksitaudin lisäksi kaarimainen oksentaminen voi liittyä mahaportin ahtaumaan, joka sekin täytyy hoitaa, Tiina Tuomela jatkaa.

”Refluksitauti on yksi merkittävimmistä hengityskatkosten syistä pienillä vauvoilla.”

Kaikki refluksitaudista kärsivät vauvat eivät oksenna ja kasvavatkin normaalisti. Silent refluksissa oireena on tuskaisuus: vauvat nielevät vatsalaukusta nousevaa oksennusta, joka ärsyttää ruokatorvea.

– Refluksitauti on yksi merkittävimmistä hengityskatkosten syistä pienillä vauvoilla. Silloin hapan neste kurkussa supistaa kurkunpäätä ja sulkee hengitystiet. Näissä tapauksissa täytyy toimia heti, sillä vanhemmat eivät muuten uskalla nukkua, Tuomela sanoo.

Oirekuvaus kertoo eniten

Vauvojen refluksitautia tutkitaan pH-mittauksilla sekä tarvittaessa tähystämällä. Tiina Tuomelan mukaan mittauskeinot eivät ole aina tarkkoja. Hän painottaa vanhempien kokemuksen merkitystä.

– Joskus hoitohenkilökunnalla voi olla ajatus, että kun taudista ei ole saatavilla numeerista tietoa tai tutkimustulosta, sitä ei voi hoitaa. Refluksitaudin toteamisessa absoluuttista mittaria ei ole. Siksi esitiedot eli vanhempien kuunteleminen on hirveän tärkeää. Lääkärin pitää luottaa perheen kertomaan.

Jos oireet viittaavat refluksitautiin, Tiina Tuomela rohkaisee hoitokokeiluun. Oireiden perusteella hän päättelee, tehdäänkö se lääkkeillä vai onko kyseessä allergian aiheuttama refluksi, jolloin hoitona on ruokavalio.

”Vauvoilla plaseboefektiä ei tule, joten lääkkeiden teho kertoo paljon.”

– 2–4 viikon hoitokokeilu ei tee mitään vahinkoa lapselle, mutta voi todella auttaa. Vauvoilla plaseboefektiä ei tule, joten lääkkeen teho kertoo paljon.

Refluksitaudin todennäköisyyttä voidaan toki myös mitata. Se tehdään pH-mittauksella, jossa pujotetaan ohut silikoniletku vauvan ruokatorveen. Letkun laittaminen voi tuntua vauvasta kurjalta, mutta paikoillaan ollessaan se ei häiritse. Letku yhdistyy rekisteröintilaitteeseen, joka mittaa happonousujen määrää ja pituutta vuorokauden ajan. Tutkimukselle ei ole ikärajaa.

– Mittauksen huono puoli on se, että se mittaa vain alle 4 pH:n happamuutta. Joskus lapselle voi osua juuri siihen hyvä päivä. Voi käydä niin, että lääkäri toteaa, ettei teillä voi missään tapauksessa olla refluksitautia, koska tulos kertoo näin. Kehittyneempi pH-mittaus tehdään impedanssimittalaitteella, joka on tarkempi, muttei täydellinen sekään, Tuomela kertoo.

Tarvittaessa vauvaa voidaan tutkia myös tähystyksessä, jossa selvitetään ruokatorven tulehdusastetta, mahalaukun rakenteita sekä sitä, miten löysä ruokatorven ja vatsalaukun välinen sulkijalihas on. Tähystyksessä otetaan koepaloja, jolloin voidaan todeta myös harvinaisempia refluksitaudin muotoja.

Imetysdieetti voi olla tarpeen 

Lievissä tapauksissa refluksitauti helpottuu, kun vauva nukkuu pää kohoasennossa, hänet röyhtäytetään hyvin ja hän nauttii maitoateriansa maidonsakeuttajan kera. Sakeuttajaa voi antaa pumpatun tai korvikemaidon seassa tai pieninä annoksina veteen sekoitettuna ennen imetystä.

Allergiataustaiseen refluksiin auttaa ruokavalio. Tiina Tuomelan mukaan imettävän äidin dieetti on välillä ehdottomasti tarpeen.

Refluksitautiin on kuitenkin saatavilla myös lääkkeitä.

– Joillekin vauvoille auttaa lääke, joka tekee vaahtoa vatsalaukun sulkijalihaksen suulle, jotta hapan neste ei pääsisi nousemaan ruokatorven puolelle. Lisäksi on saatavilla happosalpaajia ja protonipumpun estäjiä, jotka auttavat yleensä aina, mutta joilla saattaa olla sivuvaikutuksia. Niiden vuoksi jatkuva seuranta on tärkeää.

”Hyvä seuranta tekee lääkkeiden käytöstä turvallista.”

Happosalpaajia voi antaa kaksi kuukautta täyttäneelle vauvalle, jonka paino on yli viisi kiloa. Lääkkeet voivat aiheuttaa joillekin vauvoille infektioherkkyyttä, kun vatsan hapot eivät enää tuhoa bakteereja samalla tavalla kuin ilman lääkitystä. Samoin lääke voi vaikuttaa ruoka-aineiden imeytymiseen.

– Hyvä seuranta tekee lääkkeiden käytöstä kuitenkin turvallista. Ravintoaineiden imeytymistä voi mitata säännöllisesti verikokeilla. Omista potilaistani olen todennut, että lääkkeitä saavilla lapsilla esimerkiksi vatsatauteja ei ole käytännössä yhtään enempää kuin lapsilla, jotka eivät ole säännöllisellä lääkityksellä, Tiina Tuomela sanoo.

'''

Kipuitku on refluksitaudin tärkein oire – kurjaan sairauteen löytyy apua

Jess, tämän artikkelin olisin kaivannut 5vuotta sitten. Lääkäreille kun oli todella vaikea uskoa minun selityksiä. Onneksi monen lääkärin jälkeen löysin yhden lääkärin joka ymmärsi ja suositteli kokeilemaan lääkitystä. Moni lääkäri suositteli vain minulle lepoa. Tiesin, ettei yksi hyvin nukuttu yö ratkaise tätä ongelmaa. Lääkityksen saatua lapsi alkoi pikku hiljaa nukkumaan pitempiä pätkiä. Allergioita löytyi taustalta ja niitten myötä lääkitys myös purettiin ajan kanssa.
Lue kommentti
Kolmen pojan äiti

Kipuitku on refluksitaudin tärkein oire – kurjaan sairauteen löytyy apua

Kiitos kerrankin hyvästä ja informatiivisesta artikkelista refluksista. Kaikkien neuvolan tätien tulisi lukea nämä selkeät kuvaukset oireista. Itselläni oli keskimmäisellä pojalla allerginen refluksi joka todettiin vasta kun poika joutui ensiapuun kun hänelle annettiin korviketta neuvolan neuvosta että jos sillä nukkuisi. Toisin kävi ja hyvä ettei kuollut siitä määrästä. Maitotestauksessa sieti maitoa 0,5ml ja testi lopetettiin koska nokkosihottuma levisi kasvoihin heti. Minun poikani oksensi...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taaperon hampaat uppoavat äidin reiteen ja päiväkotikaverin käsivarteen. Miten vanhemman pitäisi reagoida?

1. Kiukuttaa!

Yleensä pieni lapsi puree, koska hän ei vielä osaa muuten käsitellä tunteitaan, eivätkä kielelliset kyvyt riitä pahan mielen ilmaisemiseen. Puraisu on tehokas tapa saada kaveri irrottamaan otteensa himotusta lelusta tai kertoa vanhemmalle, että nyt en ole tyytyväinen.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun vanhemmat opettavat häntä hallitsemaan tunteitaan. Halaa tai ota lapsi syliin ja selitä, että nyt sinua harmittaa, kun et päässytkään leikkimään haluamallasi autolla. Lasta voi myös opettaa itse säätelemään kiukkua esimerkiksi puristamalla kädet tiukkaan nyrkkiin. Yleensä pureminen vähenee kolmen ikävuoden kieppeillä, kun ilmaisutaidot kehittyvät.

2. Pikainen puolustautumiskeino

Pureminen saattaa olla myös itsepuolustuksen muoto, jos lapsi jää esimerkiksi isompien leikkikavereidensa jalkoihin.

On tärkeää sanoa napakasti lapselle, että purra ei saa, koska se sattuu. Jos lapsi kuitenkin käyttää puremista puolustuskeinona esimerkiksi isompiaan vastaan, tarkkaile leikkejä ja varmista, ettei lapsi jää altavastaajaksi. Jokaista ristiriitatilannetta ei tarvitse siivota lapsen elämästä, mutta on vanhemman vastuulla valvoa, miten lapset kohtelevat toisiaan leikissä.

3. Huomio tänne, heti

Puremisesta voi tulla myös huomion hakemisen väline: lapsi kokee ehkä olevansa kurjien tunteidensa kanssa aivan yksin maailmassa eikä tunne selviävänsä siitä. Silloin pureminen on tapa saada vanhempi kiinnittämään huomionsa lapseen.

On tärkeää, että vanhemman reaktio on tasapainoinen: lasta saa ja täytyy kieltää, mutta kiukkuiseen reaktioon ei kannata juuttua liian pitkäksi aikaa. Vaikka lapsen pureminen saattaa suututtaa ja hävettää, yritä työntää omat negatiiviset tunteesi syrjään ja keskity empatiaan. Näin autat lasta oppimaan tunteiden käsittelyä.

4. Stressi purkautuu

Jos pureminen yhtäkkiä lisääntyy, syy voi löytyä lapsen arjesta. Muutto, päiväkotiryhmän vaihto tai muu elämänmuutos voi aiheuttaa lapselle stressiä, jota hän purkaa puremalla.

Yritä vähentää stressiä niin paljon kuin voit. Anna lapselle paljon aikaa ja syliä. Jos lapsi puree paljon, voi hampaisiin yrittää kiinnittää huomiota rakentavalla tavalla silloin, kun itse puremistilanne ei ole päällä. Tarjoa vaikka porkkanaa rouskuteltavaksi tai purulelua jäystettäväksi. Hampaita voi myös ihailla tai keskustella lapsen kanssa siitä, mitä kaikkea mahtavaa hampailla voi tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.