Jos vauvalla on hyvä lihasjäntevyys, hän todennäköisesti lähtee varhain liikkeelle. Kuva: iStock
Jos vauvalla on hyvä lihasjäntevyys, hän todennäköisesti lähtee varhain liikkeelle. Kuva: iStock

Vauvan jäntevyys ennustaa, miten ripeästi hän lähtee myöhemmin liikkeelle.

Kun vauva syntyy, hänen kuntonsa arvioidaan Apgar-pistein. Yksi viidestä arvioitavasta osa-alueesta on jäntevyys. Lihasjäntevyys on perinnöllinen ominaisuus, josta pystyy jo varhain ennakoimaan, miten lapsi lähtee myöhemmin liikkeelle. Jäntevä vauva todennäköisesti kannattelee päätään, yrittää pystyyn ja ottaa askeleita aiemmin kuin vähemmän jäntevä kaverinsa.

Pieni vauva on liikkeessä lähes koko hereilläoloaikansa. Liikkeet ovat aluksi laajoja ja kokonaisvaltaisia. Vähitellen ne eriytyvät yhä hienompaa motoriikkaa vaativiksi.

Niskalihakset kehittyvät vauvalla nopeasti. Jäntevimmät pystyvät jo muutaman viikon iässä kannattelemaan sylissä päätään hetken. Kuukauden ikäinen osaa vatsallaan maatessaan kääntää päänsä sivulle.

Maailmanvalloitus alkaa käännähdyksestä

Kolmen kuukauden iässä tapahtuu paljon. Esimerkiksi vatsamakuulla vauva pystyy kohottamaan hieman ylävartaloaan käsiensä varaan. Hän oppii kääntymään vatsalta selälleen, mutta ei hallitusti kierähtäen vaan hupshei kellahtaen. Hallitsematon kellahdus johtuu siitä, että hartian ja lantion välillä ei ole vielä kiertoa.

Selällään maatessaan vauva hallitsee vartaloaan jo hyvin. Pää pysyy keskilinjassa, ja niska ojentautuu pitkäksi. Vauva nostaa jalkansa vatsan päälle ja yrittää tarttua polviinsa.

Vauva ei usein mielellään makaa vatsallaan. Asento on kuitenkin motoriikan kehityksen kannalta tärkeä.

Neljän kuukauden ikäinen poimii leluja vartalonsa molemmin puolin. Vauva oppii siirtämään kehon painoa puolelta toiselle, ja samalla tasapainoaistikin kehittyy. Kumpaakin taitoa tarvitaan, kun vauva ottaa myöhemmin ensiaskeleitaan.

Kohti ensimmäisiä askeleita

Vauva ei usein mielellään makaa vatsallaan. Asento on kuitenkin motoriikan kehityksen kannalta tärkeä. Vatsamakuulta vauva lähtee yleensä yli puolivuotiaana yrittämään ryömimistä ja kahdeksan kuukauden tienoilla konttaamista.

Tätä on edeltänyt se, että lapsi on oppinut tuomaan molemmat kätensä kehon eteen ja laittamaan kädet yhteen. Käsien tuominen keskilinjaan on merkittävä kehitysaskel ja merkki siitä, että kehon oikean ja vasemman puolen välinen yhteistoiminta on alkanut kehittyä. Ilman kehon puoliskojen yhteistoimintaa ei vuorotahtinen kävelykään myöhemmin suju.

7–8 kuukauden ikäisen vauvan tasapainoaisti ja lihakset ovat jo niin kehittyneet, että hän pystyy istumaan ilman tukea. Ensimmäiset askeleensa vauva ottaa, kun luottaa riittävästi tasapainoaistiinsa.

Vierailija

Jo pienestä vauvasta voi nähdä, onko tulossa kiitäjätaapero

Mulla on kuvakin, missä esikoiseni 7vrk ikäisenä nostaa päätään ja kannatteli sitä hyvin kauan tutkien ympäristöä. Oli jäntevä, lähti kävelemään 1v5kk ikäisenä. Sitten toinen vauva oli ihan rauhakseen. Ei nostellut päätään tai muutakaan ja lähti kävelemään 8kk ikäisenä. Eli ei todellakaan ole ennustettavissa. Myös lapsen luonne ratkaisee. Esikoiseni on hyvin varoivainen ja kokeilee hissukseen, vähän kerrallaan.
Lue kommentti