Kun äiti syö monipuolisesti, imetys ei kuluta ravintoainevarastoja, sanoo terveydenhoitaja Mia Astikainen.

Monipuolinen ruokavalio riittää melkein kaikille

Imetyksen aikana ei tarvitse noudattaa tiettyä ruokavaliota tai erityisesti vältellä mitään ruoka-aineita. Kun äiti syö monipuolisesti ja terveellisesti, rintamaidon koostumus pysyy lapselle hyvänä eikä imetys kuluta äidin ravintoainevarastoja.

Monivitamiinivalmisteita on tarpeen käyttää vain, jos imettää useampaa kuin yhtä lasta, luovuttaa rintamaitoa tai jos ruokavalio on jostakin syystä rajoitettu eikä kaikkia vitamiineja ja hivenaineita saa siksi riittävästi.

Rasva on tärkeää vauvan hermostolle ja näölle

Imettävän äidin tulee saada päivittäin pehmeitä rasvoja, jotta maidossa olisi lapselle riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. Pehmeää rasvaa saa riittävästi, kun laittaa päivittäin leivän päälle kasvimargariinia, käyttää öljypohjaista salaatinkastiketta ja ruoanlaitossa kasviöljyjä sekä syö vähintään kaksi kertaa viikossa rasvaista kalaa, esimerkiksi lohta. Myös pähkinöistä saa pehmeää rasvaa. Rasvat ovat tärkeitä ravintoaineita lapsen hermoston ja näön kehittymiselle.

Kalsium ja D-vitamiini pitävät yhdessä huolta sekä äidin että lapsen luuston kunnosta ja kasvusta. Kalsiumia saa riittävästi, kun käyttää päivässä noin puoli litraa nestemäisiä lehmänmaito- tai kalsiumilla täydennettyjä kasvimaitotuotteita ja muutaman viipaleen juustoa. Nestemäisiksi maitotuotteiksi luetaan maidon ja piimän lisäksi jogurtti, viili, rahka ja jäätelö.

Äiti tarvitsee kalsiumlisää tabletteina vain, jos ruokavalio on puutteellinen esimerkiksi allergioiden vuoksi eikä siitä saa riittävästi kalsiumia.

Sekä äiti että vauva tarvitsevat D-vitamiinilisää.

Sekä äiti että lapsi tarvitsevat imetyksen aikana D-vitamiinilisää. Äiti voi ottaa vitamiininsa purkista, lapselle sopiva vaihtoehto imeväisiässä ovat D-vitamiinitipat.

Folaatin saanti on tarpeellista myös imetyksen aikana, vaikka synnytyksen jälkeen folaattilisää ei tarvitsekaan jatkaa. Folaattia imettäjä saa vihreistä kasviksista, marjoista sekä täysjyväviljasta. Ne tuovat rintamaitoon myös B- ja C- vitamiinia. Riittävä folaatin saanti ehkäisee anemiaa.

Myös jodin saantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Kala ja merenelävät ovat hyvä jodin lähde. Ruokasuola kannattaa vaihtaa jodioituun ruokasuolaan. Suolan määrää ei kuitenkaan tarvitse lisätä. Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien toimintaan.

Kysy Mialta!

Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.

Kalapuikoista tulee minulle vieläkin mieleen äitiysvapaa. Niiden äärellä käytiin monta tärkeää keskustelua.

Pian siellä. Tuon kalapuikkoja!

Ystävän viesti pelastaa päivän. Minä ja vauva saamme seuraa.

Äitiysvapaalla on päiviä, jolloin kaikki tuntuu kepeältä. Vaunukoppaan mahtuu tämä kaikki uusi ja ihana, ja päiväkahvi maistuu poikkeukselliselta vapaudelta. Sitten on niitä päiviä, jolloin väsymys harmauttaa mielen, ja koko maailma kutistuu kahvikuppiakin pienemmäksi.

Äitiystävälle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä.

On helppo sanoa, mikä äitiystävässä on kullan­arvoista: hän tietää tunteen. Hänelle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä. Hän selättää ihan samaa sekamelskaa ja valvottuja öitä.

Toisilla on hätäkahvit, minulla ja ystävälläni oli kalapuikot. Hänen pakastimestaan niitä löytyi aina, minä puolestani taioin lautasille lisukkeet. Keittiönpöydässä jaoimme vauvojen vaiheet, puimme parisuhteen senhetkistä tolaa ja pohdimme, mitä töihin paluu toisi tullessaan.

Näinä iltapäivinä kello ei pysähtynyt kuten niin usein kaksin vauvan kanssa.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan.

Kotona ollessa moni asia tuntuu arkisemmalta kuin onkaan. Jälkeenpäin kaipaan montaa asiaa, kuten sitä, että oli aikaa pitää yhteyttä ystäviin. Tiesin tarkalleen, mitä heille kuului.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan. Käyttöä olisi jopa niille hitaasti kuluville tunneille.

Kirjoitus on Vauva-lehden 8/2018 pääkirjoitus.

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti