Vauva tuo omista vanhemmista esiin uusia puolia, toteaa moni Vauva.fin kyselyyn vastannut. Kuva: iStock
Vauva tuo omista vanhemmista esiin uusia puolia, toteaa moni Vauva.fin kyselyyn vastannut. Kuva: iStock

Isovanhemmilla ja vauvalla tai taaperolla on omat yhteiset juttunsa, kertovat vanhemmat. Niitä on usein koskettava seurata vierestä.

”Isovanhempien kanssa voi puhua vauvajuttuja sekä lähettää kuvia niin paljon kuin jaksaa. Ystäville ei ihan samalla tavalla kehtaa, etteivät kyllästy.”

”Sydän pakahtuu, kun huomaa omissa vanhemmissa piirteitä, joita ei ole ennen huomannut. Lapsenlapsi saa heidät hehkumaan.”

”On ilahduttavaa nähdä, miten tiedot ja taidot siirtyvät sukupolvien yli. Äitini leipomassa lapsen kanssa kampanisuja tai pappa korjaamassa milloin mitäkin pikku apulainen kintereillään. Yhteistä tarinointia on myös hauska kuunnella ja nähdä yhteisen huumorin pilkahdukset.”

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Isovanhemmat näyttävät lapselle luonnon kauneuden ja tärkeyden.”

”Kymmenkuinen vauva nukahti isoisän syliin tämän hoitaessa lasta äidin kampaajakäynnin ajan. Pappa oli asiasta erittäin ylpeä eikä suostunut laskemaan lasta pinnasänkyyn, vaan kädet puuduksissa antoi vauvan nukkua täydet unet sylissä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Yksivuotias poikamme lähtee pappan kanssa aina ”hommiin” ja katselemaan rallia koneelta. Pappan syli on mieluisin paikka, ja toinen opittu sana oli pappa. He näkevät toisiaan joka päivä.”

”Esikoisemme itki vauvavuonnaan äärimmäisen paljon eikä nukkunut kuin lyhyissä pätkissä. Liikkuvissa vaunuissa hän saattoi joskus nukkua jopa pari tuntia putkeen. Ilman isovanhempien apua emme olisi ehkä selvinneet hengissä väsymyksemme kanssa. Isovanhemmat auttoivat meitä parhaimmillaan jopa kuutena päivänä viikossa vieden vauvan vaunulenkeille säästä riippumatta, jotta sain levätä. Olen siitä heille ikuisesti kiitollinen.”

”Ukki soittaa kitaraa ja laulaa lasten kanssa. Vaari tekee puutöitä.”

”Vaari antaa puolivuotiaan repiä hiuksista ja korvista. Mummo ja tyttö taas katselevat puita ja luontoa sylitysten.”

”Ilman isovanhempia olisimme suossa kaulaa myöten. Ehkä jopa jo eronneet väsymyksen, sairastelujen ja taloudellisen stressin myötä. Isovanhemmat ovat tarjonneet meille pyyteettömästi apua ja tukea, lepohetkiä, omaa aikaa, mahdollisuuden opiskella, tehdä työtä ja harrastaa. Eivätkä he ole tuputtaneet neuvoja tai arvostelleet tapaamme olla vanhempia.”

”Lapsen riemu isovanhempien kanssa on ihanaa!”

”On mieletöntä saada antaa kokemus isovanhemmuudesta omille vanhemmille. He ovat onnellisia lapsenlapsesta ja ennen kaikkea läsnä.”

Lähde: Vauva.fin kysely

Vierailija

Ihania juttuja - ja samalla kovin haikea kaipuu hiipii sydämeen. Meidän ihanista lapsistamme ei yksikään isovanhemmista ole tippaakaan kiinnostunut - eivät viitsi tavata lapsenlapsia ollenkaan eivätkä ole koskaan halunneet viettää aikaa eikä edes tutustua heihin.
Meillä vanhemmilla ei ole lainkaan apua koskaan, joten jaksaminen on välillä koetuksella, mutta tämä ei ole se suurin harmitus - vaan se on, että lapsille ei tule mitään suhdetta isovanhempiin. Heitä ei voi pakottaa, ja kun kiinnostusta tai halua ei ole, ei synny sitä suhdettakaan.
Olkaa kiitollisia ja onnellisia te, joilla isovanhemmat on lastenne elämässä mukana!

Vierailija

Ja sitten nämä samat isovanhemmat itkevät vanhainkodissa,että lapset ja lastenlapset ja lastenlastenlapset eivät käy katsomassa.

Olen ollut töissä näissä paikoissa ja kohdattuani kyseisiä tapauksia,se on särkenyt sydäntä.

Olen kuitenkin välillä ajatellut,että oisko peiliin katsomisen paikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla