Tervetuloa matkalle läpi imetystaipaleen! Ami Lindholmin ohjaaman Mother and Milk -animaation kuvat kiteyttävät imetyksen ensikuukaudet – ja ne monet pulmat, joihin voi löytää ratkaisun.

Imetys alkaa harvoin, jos koskaan, näin: rinta suuhun ja se on siinä. Useammin siihen erilaista kipuilua, harjoittelua, epävarmuutta ja tuskailua. Listasimme yleisimmät imetyspulmat ja kerromme, mikä voi auttaa niiden ratkaisemisessa.

Jutun kuvat ovat Ami Lindholmin Mother and Milk -animaatiosta, joka näyttää yhden imetystaipaleen kulun ensitipoista maitoräjähdykseen ja epävarmuudesta seesteisyyteen.

 

 

1. Aluksi maitoa ei tule

Ensimmäisillä imetyskerroilla äidin olo on usein hölmistynyt: tuleeko sieltä mitään?

– En muista ensi-imetyksestä muuta kuin että se oli jotenkin omituista eikä tuntunut oikein miltään. Luulin, että imu olisi voimakkaampi, yksi äiti muistelee.

Vastasyntyneen mahalaukku on sormenpään kokoinen. Kahden ensimmäisen vuorokauden aikana rinnan imemisellä ei ole tarkoitus saada mahaa täyteen maidosta, vaan ’tilata’ maitoa jatkoa ajatellen, kertoo imetysohjaaja ja kätilö Anu Lampinen.

Jo ensimmäisillä imetyksillä äidin rinta kuitenkin tuottaa muutaman pisaran maitoa. Se on koostumukseltaan muuta äidinmaitoa tuhdimpaa ja ravinteikkaampaa. Näillä pisaroilla vauva pärjää siihen asti, kunnes rintojen maidontuotanto kunnolla alkaa. Yleensä maito nousee kolmen–neljän päivän päästä synnytyksestä.

2. Auts

Ensipäivien ikävä yllätys voi olla imetyshetkiin liittyvä kipu. Huippumalli ja kahden lapsen äiti Suvi Riggs kuvailee sitä näin:

– Ensimmäisen kuukauden ajan vihasin imetystä. Se oli kivuliain asia mitä tiesin synnytys mukaan luettuna.

Alun kipu johtuu usein siitä, että rinnanpäät ovat tottumattomia vauvan imuun. Jos imetys sattuu vielä reilun viikon kuluttua, vauvan imuotteessa voi olla korjattavaa.

3. Maitoräjähdys – sehän suihkuaa!

Kun maitoa sitten tulee, edessä voi olla uusi ongelma: suihkutissit ampuvat maitoa paineella, ryöppy vaikeuttaa vauvan syömistä ja sotkee niin vauvan kuin äidinkin.

Rintojen tyhjentäminen pumppaamalla helpottaa painetta hetkeksi, mutta vain lisää maidontuotantoa entisestään. Maidon suihkuamista saattaa helpottaa se, että valuttaa isoimman maitotulvan maidonkerääjään tai lypsää rintaa varovasti ensin käsin. Samasta rinnasta voi myös hyvin imettää kaksi kertaa peräkkäin.

Voit kokeilla myös imettää selinmakuulla, se saattaa hillitä maitotulvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

4. Taasko rinnalle? Näin sitovaa imetys voi olla

Tiheän imun kaudet kuuluvat asiaan – eikä se ole merkki siitä, että maito ei riitä. Ensimmäinen rinnalla asumisen kausi on imetyksen alussa, jolloin sen tarkoituksena on maidontuotannon käynnistäminen.

– Aivan alussa vauva voi olla jopa 12 tuntia rinnalla, ja se on normaalia, yksi Vauvan lukijoista kertoo.

Vähitellen imetyskerrat kuitenkin harvenevat, ja samalla ruokahetken kestokin yleensä lyhenee. Siksi äidille voi olla yllätys, kun vauva alkaakin taas vaatia maitoa entistä useammin ja pontevammin. Vauva voi olla kärttyinen ja heräillä öisinkin vähän väliä syömään.

Tiheän imun kaudet ajoittuvat usein kolmen ja kuuden viikon ikään sekä kolmen ja kuuden kuukauden ikään.

Vaatimalla tiheään maitoa vauva varmistaa, että ruokaa riittää jatkossakin. Äidin on silloin tärkeää varmistaa, että hän itse syö ja juo riittävästi ja hyvin.

Pitkät imetyssessiot voivat olla todella uuvuttavia. Imetys on sitovaa, ja voi väsyttää niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Tärkein neuvo tiheän imun kausiin on: älä hätäänny. Tämäkin kausi menee aikanaan ohi. Luota siihen, että vauvasi tietää, mitä tekee.

 

5. Onko koskaan enää muuta elämää?

– Vanhemmuus tuntuu aluksi siltä, että kaikki tärkeä hukkuu maitomereen, sanoo animaatio-ohjaaja Ami Lindholm.

Tästä huomiosta hän sai ajatuksen myös Mother and Milk -lyhytelokuvaan: Entä jos maailma muuttuisi ihan konkreettisesti maitomereksi? Onko siinä maailmassa tilaa olla myös nainen ja puoliso?

– Se, ettei voi hallita omaa kehoaan, että itsessä on vahvasti läsnä myös nisäkäs, tuntuu oudolta ja jopa pelottavalta, ennen kuin siihen tottuu, Lindholm pohtii.

Hän toivoo elokuvansa tuovan varsinkin uusille vanhemmille lohtua: Tasapaino entisen minän ja uuden roolin välillä kyllä löytyy. Maitomerestä pääsee pois, tulva helpottaa.

6. Imetys vie läpi tunteiden koko kirjon

Ahdistaa, tuntuu epävarmalta – moni äiti yllättyy siitä, miten tunteisiin imetys menee. Jos imetys ei sitkeästä yrittämisestä huolimatta lähde sujumaan toivotusti tai ollenkaan, pettymys voi jäädä kalvamaan pitkäksi aikaa. Erityisesti näin on, jos joutuu kuulemaan arvostelua muilta.

Toisaalta moni äiti yllättyy siitäkin, miten tärkeäksi imettäminen muodostuu. Imettäessä rakkaus on konkreettisesti läsnä, kuvailee kolmen lapsen äiti Hanna-Mari.

– Toki imetykseen liittyy myös väsymystä, ja välillä tuntuu kuin pieni ihminen imisi minusta ihan kaiken. Mutta pääasiassa imetyshetkiin liittyy levollisuus, rauha ja se, ettei ole kiire.

7. Joko on kiinteiden aika?

Jos lapsivuodeosaston seinät sisustettaisiin mietelauseilla, isoimmalla lukisi: This, too, shall pass, kätilö Laura Kosonen kirjoittaa.

– Elämä vauvan kanssa on vaiheilua, ohikiitävä onnen ja ahdistuksen hetkiä. Niin on imetyskin.

Ensipäivien ja -viikkojen jälkeen tulee seesteisiä kausia, jolloin imetys sujuu. Te molemmat jo tunnette toisenne, ja tiedätte, miten homma toimii. On aika nautiskella läheisyydestä ja onnesta.

Kun vauva alkaa maistella kiinteitä, on vauvalla ja vanhemmilla taas uutta opittavaa. Millaista on hyvä vauvanruoka? Miten sormiruokailun saa sujumaan?