Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Ilman muistia oppimisesta ei tulisi mitään eikä vauva tunnistaisi edes äitiään. Ensimmäiset muistijäljet syntyvät jo odotusaikana.

Äiti heijaa itkuista vauvaa. Tasainen rytmi ja musiikin hyräily rauhoittavat molempia, ja kohta vauva nukahtaa.

Äidin hyräilemä melodia ja siihen liittyvä hyvänolontunne voivat olla vauvalle tuttuja jo ajalta ennen syntymää. Kun äiti laulaa tai soittaa odotusaikana musiikkia, sikiö kuulee sen. Kun musiikki on äidille mieleistä, äidin hyvänolontunne välittyy hormonien mukana sikiöön. Vauva liittää mielihyvän musiikkiin syntymänsä jälkeenkin.

Kognitiivisen neurotieteen tutkija Eino Partanen kertoo tutkimuksesta, jossa odottavat äidit soittivat vauvalle tiettyä kappaletta toistuvasti raskauden viimeisen kolmanneksen ajan. Kun samaa musiikkia soitettiin vauvoille syntymän jälkeen, niiden aivosähkökäyrissä huomattiin selvä muutos. Vauvat tunnistivat ja muistivat musiikin vielä neljän kuukauden iässä.

Odotusajalta tuttua kappaletta voi siis yrittää käyttää vauvan rauhoituskeinona. Ei ole väliä, soittaako vauvalle Metallicaa vai Lapin äidin kehtolaulua, kunhan vain äiti pitää kappaleesta.

– Periaatteessa kaikki musiikki käy, kunhan se ei ole niin kovalla, että pelästyttää sikiön ja häiritsee uni-valve-rytmiä, Partanen sanoo. Unilaulua ja nukkumaanmenorutiinia voi alkaa opettaa lapselle jo odotusaikana.

– Toistuvasta äänen ja liikkeen yhdistelmästä jää sikiön muistiin erityisen vahva jälki, selittää aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Myös liikkumattomuus jää mieleen. Kun musiikki soi ja odottava äiti rauhoittuu paikalleen, vauva yhdistää musiikin rauhoittumiseen. Tuttu unilaulu voi siis auttaa vauvaa jäsentämään päivää kohdun ulkopuolellakin.

Itkeekö hän suomeksi?

Muisti on kaiken oppimisen perusta. Esimerkiksi äidinkieleen tutustuminen alkaa jo kohdussa: sikiö kuulee puhetta ja oppii samalla sen toistuvia rytmejä ja äänteitä. Partanen kertoo tutkimuksesta, jossa huomattiin, että saksalaisten ja ranskalaisten vauvojen itku noudattaa vauvojen äidinkielen sävelkulkua. Vastasyntyneet saksalaisvauvat itkevät laskevalla sävelkululla, ranskalaiset taas nousevalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vauvalle olisi kiire lukea aapista jo ennen syntymää. Lapsen päättelykyvyn kehitykseen vaikuttaa eniten kiintymyssuhde vanhempiin. Siinäkin tosin muisti on mukana: kun vanhemmat vastaavat vauvan tarpeisiin, hän oppii muistamaan ja luottamaan siihen, että hänestä huolehditaan. Silloin vapautuu energiaa uuden oppimiseen.

Myös makumuistoja syntyy jo kohdussa. Kiinteitä ruokia aloittelevan vauvan mutristellessa mustikalle ja ahmiessa päärynää äiti voi muistella edellisten kuukausien ruokavaliotaan. Sikiöllä on jo ennen raskauden puoliväliä soluja, jotka aktivoituvat mauista. Niellessään lapsivettä sikiö saa makuaineita elimistöönsä, ja aivojen haju- ja makuaistiradat vahvistuvat.

Huotilainen kertoo, että vauvat suosivat raskausajalta tuttuja makuja. Erityisesti tämä pätee makuihin, joihin liittyy vahva haju, esimerkiksi valkosipuliin. Ruoka-aineita ei kannata vältellä raskauden aikana ilman hyvää syytä.

– Raskausaikana voisi kokeilla uusiakin kasviksia, hedelmiä ja mausteita, jotta maut tulisi esiteltyä vauvalle, Huotilainen sanoo.

Mieltymys makuun vahvistuu imetyksen aikana, jolloin vauva saa makuainetta äidinmaidossa. Vaikutus on sikiöaikaa vahvempi, sillä äidinmaitoon liittyy kylläisyyden tunne, jonka vauva liittää maidon mukana maistamaansa makuun.

Ensin kasvot, sitten paikat

Kummien, setien ja tätien sylissä viihtynyt vauva voi puolivuotispäivän tienoilla osoittaa selvästi, että vain äidin tai isän syli kelpaa. Vierastamisvaihe voi tuntua vanhemmista raskaalta, mutta silloin voi lohduttautua sillä, että ainakin vauvan muisti pelaa, kuten kuuluu.

– Ei voi vierastaa, ellei tunnista omia vanhempiaan, Huotilainen tiivistää.

Vastasyntyneellä on järjestelmä, joka auttaa tunnistamaan kasvoja. Se ohjaa vauvan katseen kasvoihin, ja jos kasvonpiirteet löytyvät, katse pysyy kasvoissa. Vauva oppii tunnistamaan lähimmät ihmiset hyvin aikaisin, sillä kasvoihin liittyvä puheääni helpottaa tunnistamista.

Paikkatietojärjestelmä taas auttaa jäsentämään maailmaa. Muistiin ei tallennu pelkästään nähty tai kuultu asia, vaan myös ympäristö. Jo puolen vuoden iässä vauva muistaa, että olohuoneessa leikitään ja makuuhuoneessa rauhoitutaan.

Muisto vaatii toiston

Jotta asia jäisi sikiön tai vauvan muistiin, sen on tapahduttava toistuvasti.

– Esimerkiksi syntymä on yksittäinen tapahtuma, eikä tunneta mekanismia, jolla siitä voisi jäädä jotain vauvan muistiin, Huotilainen sanoo.

Yksittäinen tapahtuma voi jäädä lapsen muistiin vasta, kun kielelliset taidot riittävät tapahtuman muistelemiseen. Se riittää toistoksi. Episodinen muisti eli tapahtumamuisti alkaakin kehittyä vasta ensimmäisen ikävuoden lopulla, kun kielikin kehittyy.

Varhaisimmat pysyvät lapsuusmuistot tapahtumista ja tilanteista voivat olla kolmen vuoden iästä, mutta monien aikuisten ensimmäinen muisto on vasta kouluiältä. Usein on mahdotonta sanoa, muistammeko varsinaisen tilanteen vai sen, kuinka siitä on myöhemmin keskusteltu. Tunteet heräävät näissä keskusteluissa, ja tilanne eletään uudelleen. Muistikuva voikin nousta tästä, Huotilainen selittää.

Myönteiset lapsuusmuistot luovat pohjan luottavaiselle suhtautumiselle maailmaan.

– Luottamus siihen, että asiat yleensä järjestyvät ja maailmassa vallitsee tietty järjestys, ovat tärkeitä, jotta ihminen voi elää normaalilla stressi- ja vireystasolla, Huotilainen sanoo.

Sikiö- ja lapsuusajan tapahtumien vaikutusta muistoihin on vaikea erottaa.

– Alkuperäisiä muistijälkiä ei oikeastaan ole, on vain eri versioita. Joka kerta, kun opimme uutta, tönimme vanhoja muistijälkiä kauemmaksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos
Prinssi Louis syntyi 23. huhtikuuta klo 11.01 St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Kuva: MVPhotos

Ristiäisiin osallistuu vain herttuaparin lähisuku sekä läheisimmät ystävät.

Cambridgen herttuaparin prinssi Williamin, 36, ja hänen vaimonsa Catherinen, 36, kolmas lapsi kastetaan tänään iltapäivällä. Huhtikuussa syntynyt pikku prinssi saa nimekseen Louis Arthur Charles

Louisin ristiäiset pidetään St. Jamesin palatsin kappelissa Lontoossa. Englannin kuningasperheen virallisessa tiedotteessa kerrotaan, että kastetilaisuuteen on tulossa vain herttuaparin lähisuku sekä Louisin kummit ja näiden puolisot. 

William ja Catherine ovat valinneet Louisille kuusi kummia. Kummeina on herttuaparille läheisiä henkilöitä, muun muassa Catherinen serkku Lucy Middleton.

Louisin kastemekko on Elizabetin pukuompelijan Angela Kellyn käsin ompelema. Kastemekko on suora jäljennös historiallisesta mekosta, jota on käytetty kuningasperheen ristiäisissä vuodesta 1841.

Louis on kruununperimisjärjestyksessä viides. Louisin isoveli, neljävuotias prinssi George, on järjestyksessä kolmantena ja Louisin isosisko, kolmevuotias prinsessa Charlotte on kruununperimisjärjestyksessä neljäs. 

Brittihovi esitteli suloisen pikku prinssin Instagram-tilillään jo samana päivänä, kun tämä syntyi. Uusimmat kuvat Louisista ovat toukokuun alusta. Catherine on ottanut kuvat perheen kotona Kensingtonin palatsissa. 

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Kuva: Instagram / @kensingtonroyal

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Huitominen, kurkottelu ja lelujen paukuttelu tuo tullessaan tärkeitä kädentaitoja.

3 kk – kädet tutuiksi

Vastasyntynyt ei osaa vielä liikutella käsiään tahdonalaisesti. Kädet ovat nyrkissä, ja kun vauvan kämmentä koskettaa, hänen sormensa sulkeutuvat refleksinomaisesti. Kun tämä tarttumisheijaste häviää, käsien hienomotoriikan kehitys voi alkaa.

Jos kolmikuiselle vauvalle antaa lelun, hän ojentaa yleensä molemmat kätensä samaan aikaan ja vie ne yhteen tarttuakseen leluun. Käsivarsien liikkeet eivät ole vielä tarkkoja. Vauva saattaa tavoitella esineitä yhdellä kädellä mutta ei välttämättä osu niihin. Vauva katselee käsiään mielellään ja vie ne suuhunsa.

Vastasyntynyt ei vielä ymmärrä, että kädet ovat osa häntä.

Ensimmäisenä vauva huitoo koko käsivarsiaan, sitten hän oppii kääntelemään ranteitaan ja lopulta liikuttelemaan sormiaan yhdessä ja yksitellen.

6 kk – omassa otteessa

Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva koskettelee ja kurottelee esineitä käsillään. Kun lelut alkavat pysyä hänen käsissään, hän työntää ne suuhunsa tai hakkaa niitä jotain vasten.

Puolen vuoden ikä on otollinen ajankohta kokeilla sormiruokailua, jos vauva osaa istua pystyasennossa ja jaksaa kannatella ylävartaloaan ruokailuhetken ajan. Hän saa tarttua ruoan palasiin itse ja viedä ne suuhunsa.

Käsien yhteistyötä kehittää esimerkiksi paperin repiminen.

Puolivuotias käyttää "kinnasotetta", eli tarttuu esineisiin ylhäältä päin, peukalo kiinni etusormessa. Hän poimii esimerkiksi lelun käteensä ja osaa siirtää sen kädestä toiseen. Irrottaessaan otteensa hän antaa lelun vierähtää kädestään. Pian hän oppiikin kivan leikin pudotella tavaroita esimerkiksi ruokapöydän ääressä.

Pinsettiote löytyy noin yhdeksän kuukauden tienoilla. Ensin vauva käyttää sormiaan pihteinä ja oppii sitten myös taivuttamaan niitä sekä käyttämään sormenpäitään.

1 v – palikka- ja palloleikkejä

Taapero on siirtynyt lelujen ja muiden tavaroiden paukuttelusta niiden tutkimiseen, koska hallitsee jo käsiään. Palikoiden ja muiden esineiden pinoaminen alkaa kiinnostaa ja myös pikku hiljaa onnistuakin. Puolitoistavuotiaana syntyy jo muutaman palikan torni.

Taaperosta on hauskaa availla laatikoita ja laittaa niihin esineitä. Hän osaa irrottaa otteensa hallitusti.

Nuppipalapeli kannustaa taaperoa kääntelemään kättään eri asentoihin.

Useimmat lapset oppivat heittämään palloa vuoden, puolentoista ikäisenä. Tässä tarvitaan yllättävän monia kädentaitoja: ranteen kääntö- ja kiertoliikettä, heittämistä ja otteen irrottamista. Pehmeä vaahtomuovipallo tai hernepussi on kiva väline uuden taidon kokeilemiseen.

Kiinniottaminen on vielä tässä vaiheessa vaikeaa, mutta sitä sitä voi innostuksen herätessä harjoitella isolla rantapallolla, aluksi lähes ojentaen pallon lapselle.

Lähteinä: Lapsen hoito ja kehitys (Otava), terveyskirjasto.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.