Imetystaival on harvoin täysin ongelmaton. Onneksi moneen pulmatilanteeseen löytyy neuvoja.

Vauvan kyselyyn vastanneet äidit kertovat imetysongelmista ja ratkaisukeinoista.

1. Hyvästit suihkutisseille

Kokeile ainakin näitä: tyhjennä ennen imetystä, imetä selinmakuulla ja pitkään samasta rinnasta

"Maitoa suihkusi imetystä aloittaessa niin, että vauva oli tukehtua ja raivosi sitä jo etukäteen. Pumppasin hiukan ennen imetystä. Muutenkaan pumppaamista ei tarvitse pelätä. Aluksi kun maitoa lähtee tulemaan 'liikaa', eikun pakastamaan jääpalamuottiin. Kyllä se maidon tulo pienenee, vaikka tukalimmat pumppaisi pois. Ei tule niin herkästi rintatiehyttukostakaan. Myös hieromalla nänniin päin rintoja ja kuumilla suihkuilla saa alkavia tukoksia avattua. Myös lämmitettävä kauratyyny voi olla avuksi."

"Imetä makuuasennossa, makaa selälläsi ja vauva masullaan päälläsi. Ennen imetystä tyhjennä rintaa joko astiaan pakastusta varten tai suoraan lavuaariin. Imetä samasta rinnasta mahdollisimman pitkään."

"Onneksi vauvaani ei suihkuava maito erityisemmin haittaa, suihkujen välillä harsolla painelen nänniäni, ettei ala lainehtia. Vauva on syönyt hyvin, välillä on pidetty taukoa, ettei väärään kurkkuun mene."

Lisää neuvoja: Ongelmana suihkutissit – mikä avuksi?

2. Rintaraivareista rintarauhaan

Kokeile ainakin näitä: etsi rauhallinen imetyspaikka, yritä ennakoida, vaihda asentoa tai kävele samalla

"Vauva saa rintaraivarit, jos syömäpaikkana on muu kuin koti. -- Jos lapsi ei suostu juomaan ja raivoaa, jatkan lapsen hoitoa muulla tapaa ja syötän hetken päästä uudestaan. Yleensä tosi nälkäisenä ja väsyneenä jossain vaiheessa saa rauhoituttua juomaan, kun pidän katsekontaktia vauvaan yllä enkä puhu muille."

"Lapsi kieltäytyy olemasta rinnalla ja saa kokeiluyrityksistä raivareita. Olen jo ajatellut että imetys varmaan loppuu, mutta kuitenkin yritän sopivilla hetkillä ja välillä vauva onkin rauhoittunut rinnalle, kun ei ole liian nälkäinen. Myös imetysasennolla on merkitystä."

"Ratkaisu moneen pulmaan on kun imettää vauvan pimeässä huoneessa, täydessä hiljaisuudessa kun ärsykkeet ovat minimissä."

Lisää neuvoja: Apua, nyt iski rintaraivarit!

3. Imetys sattuu tai vauva imee huonosti

Kokeile ainakin näitä: tarkista imuote, pyydä ammattilaista arvioimaan kielijänne, kokeile apuvälineitä

"Imettäminen sattui aluksi ihan hirveästi. Voiteita kului ja hammasta purtiin. Sitten koitin parantaa imetysasentoa. Vauva olikin ollut liian kaukana, ja kun vedin vauvan aivan itseeni kiinni, kipu loppui nopeasti."

"Meillä oli esikoisella kireä kielijänne. Ihmeteltiin kun paino laski vain ja nukahti tissille, ei jaksanut imeä kuin hetken."

"Ongelmana oli alussa matalat rinnanpäät. Pelastus oli rintakumi."

"Perheen viides lapsonen vain söi ja nukkui, nukkui jopa niin paljon, että maidontulo hiipui ja kasvu pysähtyi. Lopulta aloin pumpata samalla toisesta rinnasta kun vauva imi toista ja aina imetysten välillä. Syötin vauvaa pumppaamallani maidolla tuttipullosta muutamalla päiväaterialla imetyksen lisäksi viikkoja, öisin imetin pelkästään. Kun tyttö täytti kuusi viikkoa, hänen hereilläoloaikansa lisääntyi selkeästi ja samalla hän malttoi syödäkin. Jätin lähes samantein lisämaidon pois."

Lisää neuvoja: Jos imetys sattuu, tarkista imuote

Apu voi löytyä läheltä

Kun imetys tuntuu ongelmalliselta, pyydä rohkeasti apua! Kyselyyn vastanneet äidit ovat saaneet imetykseen hyödyllisiä neuvoa esimerkiksi näiltä: hyvä ystävä, oma äiti, neuvola, imetysoppaat, imetyspoliklinikka, synnytyssairaalan lapsivuodeosasto, Imetyksen tuki ry ja Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taaperon hampaat uppoavat äidin reiteen ja päiväkotikaverin käsivarteen. Miten vanhemman pitäisi reagoida?

1. Kiukuttaa!

Yleensä pieni lapsi puree, koska hän ei vielä osaa muuten käsitellä tunteitaan, eivätkä kielelliset kyvyt riitä pahan mielen ilmaisemiseen. Puraisu on tehokas tapa saada kaveri irrottamaan otteensa himotusta lelusta tai kertoa vanhemmalle, että nyt en ole tyytyväinen.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun vanhemmat opettavat häntä hallitsemaan tunteitaan. Halaa tai ota lapsi syliin ja selitä, että nyt sinua harmittaa, kun et päässytkään leikkimään haluamallasi autolla. Lasta voi myös opettaa itse säätelemään kiukkua esimerkiksi puristamalla kädet tiukkaan nyrkkiin. Yleensä pureminen vähenee kolmen ikävuoden kieppeillä, kun ilmaisutaidot kehittyvät.

2. Pikainen puolustautumiskeino

Pureminen saattaa olla myös itsepuolustuksen muoto, jos lapsi jää esimerkiksi isompien leikkikavereidensa jalkoihin.

On tärkeää sanoa napakasti lapselle, että purra ei saa, koska se sattuu. Jos lapsi kuitenkin käyttää puremista puolustuskeinona esimerkiksi isompiaan vastaan, tarkkaile leikkejä ja varmista, ettei lapsi jää altavastaajaksi. Jokaista ristiriitatilannetta ei tarvitse siivota lapsen elämästä, mutta on vanhemman vastuulla valvoa, miten lapset kohtelevat toisiaan leikissä.

3. Huomio tänne, heti

Puremisesta voi tulla myös huomion hakemisen väline: lapsi kokee ehkä olevansa kurjien tunteidensa kanssa aivan yksin maailmassa eikä tunne selviävänsä siitä. Silloin pureminen on tapa saada vanhempi kiinnittämään huomionsa lapseen.

On tärkeää, että vanhemman reaktio on tasapainoinen: lasta saa ja täytyy kieltää, mutta kiukkuiseen reaktioon ei kannata juuttua liian pitkäksi aikaa. Vaikka lapsen pureminen saattaa suututtaa ja hävettää, yritä työntää omat negatiiviset tunteesi syrjään ja keskity empatiaan. Näin autat lasta oppimaan tunteiden käsittelyä.

4. Stressi purkautuu

Jos pureminen yhtäkkiä lisääntyy, syy voi löytyä lapsen arjesta. Muutto, päiväkotiryhmän vaihto tai muu elämänmuutos voi aiheuttaa lapselle stressiä, jota hän purkaa puremalla.

Yritä vähentää stressiä niin paljon kuin voit. Anna lapselle paljon aikaa ja syliä. Jos lapsi puree paljon, voi hampaisiin yrittää kiinnittää huomiota rakentavalla tavalla silloin, kun itse puremistilanne ei ole päällä. Tarjoa vaikka porkkanaa rouskuteltavaksi tai purulelua jäystettäväksi. Hampaita voi myös ihailla tai keskustella lapsen kanssa siitä, mitä kaikkea mahtavaa hampailla voi tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imettävän äidin kannattaa suosia hajustettomia tuotteita, sillä äidin tuoksu on vauvalle mieluisin.

1. Synnytyksen jälkeen iho muuttuu

Hormonimuutokset voivat tehdä raskausajan heleän kasvojen ihon rasvaiseksi ja näppyläiseksi synnytyksen jälkeen. Voit siis joutua huolehtimaan ihonhoidostasi tavallista tarkemmin.

Sampoot ja saippuat sisältävät tensidejä, puhdistavia aineita, jotka kuivattavat ihoa herkästi. Käytä siis keholle ja hiuksille vain tarvittava määrä pesuainetta. Normaalin ihon kosteuttamiseen riittää tavallinen, mieto tai hajusteeton kosteusvoide.

Kosteusvoidetta voi tarvittaessa levittää myös rinnoille, mutta vältä rinnanpään ja nännipihan aluetta. Ensinnäkin kosteusvoide maistuu vauvan suussa pahalta, ja toisekseen voiteen ainesosat päätyvät vauvan elimistöön. Vauva voi herkistyä ja allergisoitua näille aineille. Vastasyntyneen hajuaisti on tarkka, ja voimakkaat hajusteet imetyksen alkutaipaleella voivat häiritä vauvaa. Maidon ja äidin ominaistuoksu on vauvalle mieluisin.

2. Raskausarvet vaalenevat ajan kanssa

Imetyksen alussa rinnat saattavat tarvita suojaa ennen kuin ne tottuvat imetykseen. Rasvainen rintamaito suojaa ihoa, kun levität maitotipan rinnanpäälle imetyksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on lanoliini eli lampaanvillarasva, joka on paksumpaa ja antaa erityisen suojan aroille rinnanpäille. Lanoliinivoidetta saa apteekista, ja sitä ei tarvitse pestä pois ennen imetystä.

Jos rinnanpäät ovat todella kipeät tai haavautuneet, kokeile väliaikaisesti rintakumia.

Raskauden aikana iho paikoitellen venyy ja voi kutista. Ihoon jää tavallisesti raskausarpia, eli venymäarpia, jotka ajan mittaan vaalenevat ja muuttuvat huomaamattomimmiksi. Raskaana oleville tarkoitettuja ihonhoitotuotteita voi käyttää myös imetyksen aikana.

Arpigeeliä, joka on tarkoitettu leikkausarville, voi halutessaan käyttää mahdolliseen sektioarpeen. Geeliä saa kuitenkin käyttää vasta, kun haava on kokonaan parantunut.


3. Tuoksuttomat tuotteet ovat vauvalle parhaita

Miedot tai hajusteettomat tuotteet ovat vauvan kanssa paras valinta. Vauvan vaatteet pestään ja huuhdellaan aina hajusteettomilla tuotteilla, sillä vauvan iho on hyvin herkkä. Hajusteettomat tuotteet ovat hyväksi myös äidin iholle. Annostele pyykinpesuainetta ja huuteluainetta vain tarvittava määrä, niin vaatteisiin ei jää pesuainejäämiä.

Luonnonkosmetiikka on hyvä valinta sekä raskaana oleville että imettäville äideille, sillä se ei sisällä ftalaatteja, parabeeneja tai synteettisiä ainesosia.

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.