Mitä vanhemmat voivat tehdä, kun yli puolivuotiaalla lapsella on ongelmia nukahtamisessa?

Miten yli puolivuotiaan vauvan nukkumisongelmien selvittely kannattaa aloittaa? Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Baby blues -työntekijä Sari Lampinen neuvoo.

1. Yösyötöistä luopuminen

Vauva on tottunut nukahtamaan illalla rinnalle tai tuttipullolle. Kun hän herää yöllä, nukahtaminen ei onnistu ilman syöttämistä.

Tätä kutsutaan uniassosiaatioksi: lapsi on oppinut tietyn tavan, joka auttaa häntä nukahtamaan illalla ja uudelleen yöaikaan.

Ratkaisu

Perheen kannattaa tarkastella päivärytmiään ja totuttaa pienokainen mahdollisimman oikea-aikaiseen ja säännölliseen vuorokausirytmiin.

Hänelle on tärkeä opettaa uniajat, jolloin mennään päiväunille ja yöunille.

Iltarutiineissa kannattaa erottaa syömisen ja nukkumisen yhteys – maito annetaan lapselle muualla kuin makuuhuoneessa ja lapsi viedään sänkyyn, kun hän on vielä hereillä.

Pientä voi tukea nukahtamaan itsenäisesti esimerkiksi tassuttelun avulla. Tassuttelussa lapsen itkuun vastataan aina samalla, rauhoittavalla tavalla ja annetaan hänen sitten nukahtaa yksin.

Näin lapselle muodostuu vähitellen varmuus siitä, että yksin nukahtaminen on turvallista ja vanhempi on läsnä, vaikkei autakaan häntä uneen saakka. Yöllisiin itkuihin voi vastata samalla tavalla kuin illalla yöunille käydessä.

2. Nukahtamisen vaikeus

Lapsen nukahtaminen saattaa olla haasteellista ja vanhemmat kuormittua tilanteesta.

Vauva on ehkä oppinut tietyn tavan nukahtaa esimerkiksi syliin tai rinnalle, eikä se pysty öisinkään nukahtamaan uudelleen muulla tavoin.

Ratkaisu

Tämänkin ongelman ratkaisu kannattaa aloittaa päivärytmin tarkastelusta. On hyvin tärkeää, että lapsi saa sopivan määrän päiväunta – ei liikaa eikä liian vähän.

Iltaunille pitäisi myös mennä juuri oikeaan aikaan eli silloin, kun lapsi näyttää ensimmäisiä merkkejä väsymyksestä.

Turvalliset, säännölliset iltarutiinit auttavat unirytmin hakemista. Näin lapsi oppii jo etukäteen, että uniaika lähestyy.

Nukahtamisen hetki voi stressata kovia kokenutta vanhempaa jo etukäteen. Olisi kuitenkin tärkeää, että vanhempi suhtautuisi lapseen mahdollisimman myönteisesti ja kannustavasti. Näin lapsi oppii suhtautumaan nukkumaan menoon hyvänä eikä stressaavana asiana.

3. Puolitoistavuotias siirtyy omaan, jatkettavaan sänkyyn

Kun taapero siirtyy pois pinnasängystä, hänelle opetetut nukahtamisen tavat voivat joutua testiin. Lapsi pääsee jatkettavasta sängystä itse pois ja lähtee kokeilemaan, millaisia rajoja perhe asettaa nukahtamiselle.

Vaikka äiti tai isä saisivatkin taaperon nukahtamaan illalla omaan petiin, hän saattaa herätä yöllä eikä saa yksin unen päästä kiinni. Lapsi huhuilee vanhempiaan luokseen tai taapertaa vanhempien petiin.

Ratkaisu

Perheen pitäisi jälleen muokata lapsen päivärytmi oikea-aikaiseksi. Lisäksi lapsi pitäisi saada petiin silloin, kun ensimmäiset haukotukset ilmaantuvat ja pikkuinen alkaa hieroa silmiään.

Lapsen olisi hyvä oppia nukahtamaan illalla itsenäisesti, ilman vanhempiaan omaan sänkyynsä. Kun lapsi oppii tämän, hänen on helpompi nukahtaa itse myös yöllä.

Lapsi ei saisi päästä yliväsyneeksi, koska silloin hänen itsesäätelyjärjestelmänsä ei enää toimi ja nukahtaminen vaikeutuu entisestään.

Myönteiset rutiinit auttavat nukahtamisessa, koska näin lapsen aivot tottuvat ennakoimaan rauhoittumista ennen nukkumaan menoa.

Vanhemman ja lapsen kannattaa tehdä asioita yhdessä ja sylitellä päivällä, jotta lapsen ei tarvitse tankata niitä nukkumaan käydessä tai yön aikana.

Baby blues -työntekijä Sari Lampinen korostaa, että lapsen unen haasteet johtuvat suurimmaksi osaksi opituista tavoista. Taustalla on harvoin vakavampia ongelmia, kuten sairauksia.

– Tässä on myönteinen puoli: kun lapsen nukahtamisen tavat ovat opittuja, niitä on mahdollista muuttaa ja opettaa hänelle muita keinoja. 

Lue lisää

Huonounisen vauvan äiti: "Me selviämme tästä yhdessä -asenne auttoi pahimman yli"

Rikkonaisia öitä, sumuisia päivä - Miten kestän vauvavuoden väsymyksen?

Tästä syystä uniriepu tuo vauvalle turvaa

Vierailija

3 suurinta ongelmaa vauvan nukkumisessa – näin ratkaiset ne

Ei, kyllä täällä kommentoi ihan vaan tyytyväinen asiakas! "Nimim. Äiti jonka alle puoli vuotias heräsi n. 8krt yössä ja unikoulun jälkeen nukkunut 12h yöunia, ja koko perhe kiittää" - missään vaiheessa en sano, että itse unikoulu olisi toteutettu alle puolivuotiaalle! Eli vähän ennen puolta vuotta vielä heräili erittäin paljon ja puolen vuoden iän saavutettuaan toteutettiin unikoulu Sarin ohjeilla ja saatiin iso apu! Nyt en kyllä mitenkään ymmärrä miten lapsen perusturvallisuus voi siinä kärsiä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on epäselvää, missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Katja Harilo välttyi raskausaikana selkäkivuilta Alexander-tekniikan ansiosta. Kuva: Riina Peuhu

Katja Harilo opettaa ihmisiä huomaamaan, miten he käyttävät kehoaan ja mieltään jännittävissä tilanteissa. 

Kaikkeen ei tarvitse reagoida sillä sekunnilla. Ei lahkeeseen liimautuvaan taaperoon, ei tiuskahtavaan puolisoon tai omaan tunnetilaansa. Jos Katja Harilo, 42, saisi opettaa tuoreelle äidille yhden taidon, se olisi tämä.

– Kun osaa antaa itsensä olla rauhassa, aikaa tuntuu olevan enemmän. Voi valita, miten reagoi.

Kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään.

Laulajana, laulunopettajana ja kuoronjohtajana työskentelevä Katja oivalsi tämän Alexander-tekniikan avulla, jota myös opettaa nykyään. Alexanderin tärkein oppi on tulla tietoiseksi siitä, miten kehoaan ja mieltään käyttää erilaisissa tilanteissa – miten esimerkiksi reagoi jännitykseen tai kipuun. Usein asiat tuntuvat kehossa: kipu saa painumaan kasaan, hermostuminen hartiat kiristymään. Tarpeeton lihasjännitys jää helposti tavaksi ja tuo tullessaan kolotuksia ja virheasentoja.

Alexander-työkalujen avulla haastavissakin tilanteissa voi pysytellä toimintakykyisenä. Katjan ääni esimerkiksi alkoi kulkea vapaammin, kun hän oppi rentouttamaan kaulansa laulaessaan.

– Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin. Kehoaan voi ohjata mielen avulla niin esiintymistilanteissa kuin synnytyksessä.

Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisin päin.

Katja kiittää Alexander-tekniikkaa siitä, että säästyi selkävaivoilta odottaessaan nyt kaksivuotiasta poikaansa.

– Osasin kannatella vauvavatsaa koko kehollani enkä esimerkiksi työntänyt sitä edelläni lantio virheellisessä asennossa ja pää liian takana. Raskaus ei aiheuttanut minulle ylimääräistä lihasjännitystä.

”Oma hetkeni ja oma tilani lähtee itsestäni eikä vaadi mitään ulkoista erityistä juttua. Olen yrittäjä, ja uusperheessämme on viisi lasta ja kaksi kissaa. Otan omia hetkiä koko ajan – muuten en pysyisi pystyssä. Olen opetellut ottamaan tilaa ärsykkeen ja reaktioni väliin. Onnellisuus on sitä, että tunteet virtaavat, ei sitä, että olisin koko ajan onnellinen.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.