Kuvat
iStock
Perheväkivalta loppuu harvoin yhteen kertaan. Suurin osa turvakodeissa olevista lapsista on 3–12-vuotiaita.
Perheväkivalta loppuu harvoin yhteen kertaan. Suurin osa turvakodeissa olevista lapsista on 3–12-vuotiaita.

Jotta väkivallan jättämistä traumoista voi selvitä, se vaatii trauman tunnistamista ja hoitoa. Moni lapsi jää kuitenkin tarvisemaansa tukea vaille. Väkivaltainen vanhempi voi kieltää lapselta avun. 

Lapsena koetusta väkivallasta voi selvitä. Mutta vain, jos saa oikeanlaista apua. Moni ei saa: Suomessa oli viime vuonna turvakodeissa 2 358 lasta, mutta vain alle kahdeksasosa heistä sai pitkäaikaista apua akuutin kriisivaiheen jälkeen, selviää Ensi- ja turvakotien liiton tilastoista.

Lapset tulevat turvakotiin useimmiten äidin kanssa, pakoon väkivaltaista puolisoa. Osa lapsista on ollut väkivallan kohteena myös itse.

Lapsena koettu väkivalta jättää syvän trauman. Jotta siitä voi selvitä, trauma pitää osata tunnistaa ja hoitaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsen kokemus jää usein taka-alalle.

Usein kuitenkin käy niin, että perheväkivaltatapauksessa hoidetaan välttämättömät turvaamisen toimenpiteet, mutta lapsen kokemus jää taka-alalle, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen. Muukkosen mukaan konkreettista apua kokemuksen käsittelyyn pitäisi tarjota nykyistä enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällä hetkellä ei ole olemassa toimivaa reittiä, joka ohjaisi väkivaltaa kokeneen lapsen turvakodista suoraan muun avun piiriin, Muukkonen kertoo. Käytännössä voi olla niin, että edes lastensuojeluilmoitus ei ole tae siitä, että lapsi saa tarvitsemansa avun.

– Väkivaltainen vanhempi voi kieltää avun lapselta, Muukkonen kertoo.

Lapsen avun tarve voi aktivoitua myöhemminkin, kun väkivallasta on kulunut jo pidempi aika. Tämä on Muukkosen mukaan yleistä esimerkiksi erotilanteessa: lapsi alkaa oireilla vanhempien erotessa ja selviää, että lapsi on ollut todistamassa vanhempien välistä väkivaltaa jo vuosia sitten. 

Väkivaltaan ei haeta heti apua

Vaikka väkivalta olisi jatkunut lapsen elämässä pitkään, vain muutama prosentti väkivaltaisessa perheessä eläneistä lapsista kertoo ulkopuolisille, mitä kotona tapahtuu.

– Se, että perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhuttaisiin enemmän julkisuudessa, rohkaisisi lapsia ja nuoria hakemaan apua aiemmin, Muukkonen sanoo.

Lapsi voi alkaa pitää väkivaltaista käytöstä normaalina.

Ensimmäisen kerran jälkeen apua ei yleensä haeta, Muukkonen sanoo. Jos lapsi elää pitkään väkivallan keskellä, hän saattaa alkaa pitää väkivaltaista käytöstä normaalina. Tällöin käytös voi jatkua sukupolvien yli.

Perheväkivalta loppuu harvoin yhteen kertaan. Suurin osa turvakodeissa olevista lapsista on 3–12-vuotiaita.

Lapsena koettu väkivalta nakertaa lapsen turvallisuuden tunnetta perustavanlaatuisesti. Sillä ei ole Muukkosen mukaan merkitystä, onko lapsi ollut väkivallan kokijana vai näkijänä.

– Väkivaltaa nähnyt lapsi voi ajatella, että se aikuinen, jonka piti pitää hänestä huolta, ei pysty huolehtimaan edes itsestään.  

Aikuinen, kysy mitä kuuluu

Väkivallan keskellä kasvaminen vaikuttaa lapseen monin tavoin. Se voi näkyä esimerkiksi koulussa oppimisvaikeuksina. Jos keskittymiskyky menee kokonaan selviämiseen, ei oppimiselle jää tilaa.

Lapsen kasvaessa väkivallan vaikutus saattaa näkyä itsetuhoisuutena tai tuhoavana käytöksenä omia ihmissuhteita kohtaan. Läheisten suhteiden solmiminen voi olla vaikeaa.

Lapsi tarvitsee aikuisen, joka muistuttaa, että turvallisuus kuuluu perusoikeuksiin.

Jotta väkivallan perinnön saa katkaistua, lapsi tarvitsee elämäänsä aikuisen, joka muistuttaa, että turvallisuus kuuluu lapsen perusoikeuksiin. Väkivaltaa ei tarvitse missään tilanteessa sietää tai ottaa vastaan. Turvallinen aikuinen voi löytyä päiväkodista, harrastuksesta tai vaikkapa koulusta.

– Lapset eivät puhu, jos kukaan ei kysy. Se on päällimmäinen viesti, joka tulee väkivaltaa kokeneilta lapsilta, Muukkonen sanoo.

Mistä apua?

Nettiturvakoti.fi on Ensi- ja turvakotien liiton verkkopalvelu.

Numerossa 080 005 005 palvelee Nollalinjan ilmainen auttava puhelin. Nollalinja.fi-sivustolta löydät muun muassa turvakotien yhteystiedot. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla