Kun ajatukset valuvat tyhjyyteen ja pää tuntuu sumuiselta, on tauon paikka. Se on aivoille hyväksi. Kuva: iStockphoto
Kun ajatukset valuvat tyhjyyteen ja pää tuntuu sumuiselta, on tauon paikka. Se on aivoille hyväksi. Kuva: iStockphoto

Varoitus: tämä tieto saattaa lisätä keski-ikäisten perheenäitien tuskaa. Stressi on nimittäin riski erityisesti naisten aivoille.

Hei äiti, pukkaako stressiä? Siitä on jopa enemmän haittaa kuin tähän asti luulit: stressihormoni kortisoli voi nimittäin heikentää muistia ja kutistaa aivoja, Tiede-lehti kertoo.  

Harvardin yliopiston ja Bostonin yliopiston tekemässä tutkimuksessa havainnoitiin 2 200:aa keski-ikäistä naista ja miestä. Koehenkilöitä testattiin tutkimuksen aikana verinäyttein sekä magneettikuvin. Stressin vaikutus erityisesti naisten aivoihin yllätti tutkijat. 

Selvisi, että ne henkilöt, joilla oli veressä eniten kortisolia, suoriutuivat huonoiten muistia ja päättelykykyä vaativista tehtävistä. Tämä koski kaikkia tutkittuja sukupuolesta riippumatta – siis myös isiä.

Stressi aiheutti kuitenkin myös aivojen tilavuuden pienenemistä, mutta vain naisilla. Tutkimuksessa ei selvinnyt selittävää tekijää sille, miksi kortisoli vaikuttaa vain naisten aivojen tilavuuteen.

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu toinenkin erityisyys, joka koskee naisia. Naisen stressitaso ei nimittäin laske päivän aikana samaan tahtiin kuin miehellä. 

Tanskalaistutkimuksessa huomattiin, että naisten stressitasot pysyivät korkealla pitkälle iltaan, siinä missä miesten stressitasot laskivat heti työpäivän jälkeen. Tähän voi auttaa oma lepohetki: kymmenen minuuttia sohvalla köllöttelyä töiden jälkeen riittää mainiosti.

Vaikka naisten aivot hyötyisivät levosta, liian usein henkinen vastuu lapsiperhearjen pyörityksestä jää äidille: Wilma-viestit, lasten kaverisynttärit, kuravaatehankinnat... ja äidin aivoterveys on koetuksella.

Stressi vaikuttaa keskittymiskykyyn

Kun ajatukset poukkoilevat sinne tänne ja teossa on monta asiaa samanaikaisesti, se vaikuttaa muistin lisäksi myös keskittymiskykyyn. Ilmiölle on nimikin, nimittäin ADT. Se on aivojen oppima toimintamalli, ei kehityksen toimintahäiriö.

Aivotutkijat Mona Moisala ja Minna Huotilainen kuvaavat ADT:tä kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas (Tuuma, 2018) näin: 

”ADT:n tunnuspiirre on itsensä keskeyttäminen. Jos ADT:stä kärsivä ihminen saa kerrankin rauhallisen työskentelytilan, jossa ei ole taustamelua eikä keskeytyksiä, hän keskeyttää itse itsensä. Yhtä asiaa tehdessään hänen mieleensä tulvii muita asioita, jotka eivät liity työn alla olevaan asiaan.”

Lapsiperhearjessa keskeytyksiä tulee tuon tuostakin. Ja jos kortisolihormonit ovat jo valmiiksi korkealla stressin vuoksi, ei ole ihmekään jos ajatus ei kulje ja muisti pätkii. 

Hyvä uutinen on, että stressiä voi itsekin lievittää – ja samalla tulee opettaneeksi aivojaan pois ADT-mallin mukaisesta toiminnasta. Aivoja palauttaa tehokkaasti keskittyminen yksitoikkoisiin askareisiin kuten leipomiseen tai neulomiseen.