Mikä kaikki nyt muuttuu? Muun muassa tämä kysymys pyöri Ozan Yanarin mielessä kun hän sai tietää, että hänestä tulee isä. Kuva: Anette Kärkkäinen
Mikä kaikki nyt muuttuu? Muun muassa tämä kysymys pyöri Ozan Yanarin mielessä kun hän sai tietää, että hänestä tulee isä. Kuva: Anette Kärkkäinen

Kun Ozan Yanar sai tietää tulevansa isäksi, mielessä pyöri monta asiaa. Pelkoa, rakkautta ja iloa. Ja siitä kaikesta olisi ollut mahtavaa jutella muiden isien kanssa. 

Ozan Yanarin puhelin piippaa viestin merkiksi. Viestin lähettäjänä on hänen kumppaninsa. Olisiko tämä hyvä vauvalle? Viestissä on kuvakaappaus pienestä talvihaalarista, joka on myynnissä Facebookin kierrätysryhmässä. On se, ota vaan, vastaa Yanar. 

– Kärkymme molemmat puolisoni kanssa vauvatavaroita kierrätysryhmissä. Se on kyllä sellaista nopeuskilpailua, Yanar naurahtaa. 

Talvihaalari pääsee käyttöön ihan pian, sillä Yanarin ja hänen puolisonsa esikoinen syntyy vielä tämän vuoden puolella. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun Yanar sai helmikuussa tietää tulevansa isäksi, hän oli juuri palaamassa työmatkalta New Yorkista. Kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Yanar avasi totutusti puhelimensa. Hänen kumppaninsa soitti ja kertoi olevansa raskaana. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yanar oli uutisesta onnellinen: olihan lapsi toivottu ja haluttu. Mutta ennen kuin hän ehti avata turvavyönsä mielen valtasi pelko. Mikä kaikki nyt muuttuu? 

”Isien suusta tulevaa tietoa on tarjolla tosi vähän.”

– Mieli oli myllerryksessä. Samaan aikaan, kun tunsin valtavaa rakkauden tunnetta, vauva tuntui isolta vastuulta. Isien suusta tulevaa tietoa on tarjolla tosi vähän, ja sitä juuri olisin kaivannut.

Yanar mietti aluksi esimerkiksi paljon sitä, miten ihmeessä tulevat vanhemmat yhdistävät hektiset työuransa ja lapsen kasvatuksen. Yanarin päivät kansanedustajana venyvät yleensä pitkälle iltaan. Yanarin puoliso työskentelee puolestaan toimittajana. Hänen viimeisimpiä komennuksiaan oli Lähi-idän kirjeenvaihtajan pesti, asemapaikkana Jerusalem. 

Pari päätyi siihen, että lapsen myötä työajan ja perheajan pystyy erottamaan toisistaan helpommin.

– Ja se on ainakin poliitikolle ihan hyvä juttu, Yanar pohtii. 

Rohkeutta miesten väliseen kommunikaatioon

Ensimmäisen ultran jälkeen innostunut isä latasi ultrakuvan kaveriporukan yhteiseen Whatsapp-ryhmään. Kaverit onnittelivat lämpimästi, mutta syvällisempää keskustelua ei käyty.

– Miesten keskustelut isyydestä liittyvät enemmän käytännön asioihin kuin tunteisiin, ja niistä minä olisin halunnut puhua enemmän. Myös julkisuudessa on harvemmin isiä avautumassa tunteistaan, ja samaistuttavia isiä on vaikea löytää.

Yanarin kumppani jakaa ystäviensä kanssa kaikkea tunteista hankintoihin, ja vertaistukea on aina saatavilla. Tämä siis siihen päälle, että kaveripiirissä kaikilla on vaativat urat ja kiireinen elämä. 

– Toivoisin, että miehet puhuisivat rohkeammin isyydestä. Tunteiden näyttämisessä ei ole mitään häpeällistä, Yanar sanoo.

Tunteista vaikeneminen näkyy tämän päivän teinipojissakin.

Yanar on huomannut myös työpaikallaan saman ilmiön.

– Myös eduskunnassa naiset ovat niitä, jotka jakavat omia kokemuksiaan vanhemmuudesta. Miespuoliset kollegat kyllä onnittelevat, mutta keskustelut jäävät usein pintapuolisiksi.

Se, että miehet pidättelevät tunteitaan on Yanarin mukaan peruja vanhahtaneista sukupuolirooleista: mies tuo leivän pöytään ja nainen hoivaa lapset. Ikävää on se, että tunteista vaikeneminen näkyy vielä tämän päivän teinipojissakin.

– Sanon tapahtumissa tapaamilleni nuorille monesti että hei, ei tarvitse esittää, vaan on ihan ok olla oma itsensä. Haluaisin että he tajuavat, että pojan ei todellakaan tarvitse mahtua siihen stereotyyppiseen rooliin, joka miehille on luotu.

Kumppanilta tukea

Yanar kertoo, että hänet on otettu neuvolassa ja ultratutkimuksissa vastaan tasavertaisena vanhempana. 

– Tietysti neuvolassa kysytään puolisoltani, että miten hän on voinut. Mutta samalla kysytään myös minun ajatuksiani ja fiiliksiäni.

Parhainta tukea Yanar kokee kuitenkin saaneensa omalta kumppaniltaan. Pari puhuu toisilleen raskauteen ja lapseen liittyvistä tunteista, ja he seuraavat sikiön kehitystä sovelluksella, joka on ladattu kummankin puhelimeen. 

Lisäksi hänen kollegansa, kansanedustaja Jani Toivolan kirjoittama kirja isyydestä on tuonut Yanarille oivalluksia ja vertaistukea isän näkökulmasta. 

Ja vertaistukea löytyy lopulta myös sieltä omasta kaveriporukasta, kun vain uskaltaa tehdä aloitteen. Yanar kertoo, että ainakin pari isäkaveria on ilmoittautunut seuraksi isyysvapaan ajaksi.

– Päätimme, että voimme sitten hengailla lattefaijoina, kun minunkin lapseni on syntynyt, Yanar naurahtaa. 

Imelää

Pitääkö tuota hyypiötä nyt joka päivä sietää vain koska sattuu tulemaan isäksi? Onneksi ei tule ainakaan ministeriä kun vihreät ovat töpeksineet kaiken.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla