Onko lähteminen ainoa vaihtoehto?

Alkoholisoituminen voi tapahtua salakavalasti. Naisilla se kestää keskimäärin kymmenen vuotta, miehillä 15 vuotta. Mitä rankemmin ja tiheämmin ryyppää, sitä nopeammin sairaus kehittyy. Alkoholiongelma on totta silloin,
kun sinä läheisenä huolestut; kun arjen rutiinit häiriintyvät eikä kenelläkään ole enää hyvä olla.

Pullopiilot ja katoamiset ovat jo ilmiselviä hälytysmerkkejä. Vähitellen kuvaan astuvat fyysiset oireet – vapinat, krapuloiden piteneminen, unihäiriöt – sekä onnettomuusalttius. Riippuvaisen alkoholinsietokyky kasvaa ja kännäys arkipäiväistyy: on pakko juoda, jotta olo olisi normaali. Lopulta tulevat aistiharhat ja hulluuskohtaukset.

Sano ääneen

Juominen ei ole yksityisasia. On tavallista väittää, että oma juominen ei kuulu kenellekään eikä häiritse ketään. Totuus kuitenkin on, että kun yksi juo, kaksikymmentä kärsii. Vanhemman päihderiippuvuus pitää pihdeissään koko perhettä.

Alkoholismiin liittyy häpeää ja leimautumisen pelkoa, mutta ongelman tuominen julki helpottaa ja siihen on juojan läheisellä oikeus. On valtava taakka yrittää peitellä toisen ongelmaa ja kantaa pahaa oloa yksin sisällään.

Lapset saattavat kärsiä enemmän salailusta ja nimettömästä uhkasta kuin itse ongelmasta. Lapsille voi kertoa, että isä tai äiti ei ole paha vaan sairas ja että hän yrittää lääkitä sairauttaan juomalla alkoholia eikä tule ilman sitä toimeen. Tosiasioiden kuuleminen auttaa lasta pääsemään eroon turhista peloista.

Hanki tietoa sairaudesta

Kun tiedät, millaisen sairauden kanssa olet tekemisissä, ymmärrät, mitä voit vaatia sairaalta ja mitä itseltäsi. Esimerkiksi lasten hoitaminen voi olla alkoholistille kohtuuton vaatimus. On myös epärealistista odottaa alkoholistin muuttuvan ilman apua. Kun ei vaadi mitään, ei tule pettymyksiäkään. Jatkuvat pettymykset vain kasvattavat kaunaa ja katkeruutta.

Elämä alkoholistin rinnalla on liikaa useimmille meistä, on alkoholistien läheisten yhdistyksen Al-Anoninkin tunnuslause. On tärkeää opetella tunnistamaan, miten läheisen alkoholismi vaikuttaa elämääsi: millaisia tunteita se sinussa herättää, mitä saa sinut tekemään, mitä estää tekemästä.

Mieti, mitä haluat

Alkoholistin halusta tulee helposti koko perheen keskipiste. Alkoholisti ei kykene ottamaan muita huomioon eikä kuuntelemaan muiden tarpeita. Läheisille taas tulee huono olo jatkuvasta mukautumisesta hankaliin olosuhteisiin, ja se kasvattaa vihantunteita alkoholistia kohtaan.

Läheisen on rakennettava terve suhde sairaaseen, irrottauduttava hänestä ja hänen halustaan – esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin, mitä itse haluaa. On sanottava: ”En kestä tätä, en voi elää kanssasi tällaista elämää.” Oman avuttomuutensa tunnustaminen – ettei pysty hoitamaan juojan ongelmia – on askel kohti terveempää suhdetta. Sinun elämäsi ei tarvitse olla ikävää, vaikka kumppani juokin.

Hae tukea

Alkoholistin läheisille kynnys hakea ulkopuolista apua on edelleen korkea, vaikka se onkin viime vuosina madaltunut. Sinulla on läheisenä oikeus saada tukea, vaikka alkoholisti itse kieltäytyisikin kaikesta avusta. Etkä todellakaan ole ongelmasi kanssa yksin. Esimerkiksi Al-Anonin ryhmät ovat täynnä kohtalotovereitasi ja tarjoavat vertaistukea. Puhumalla päihdealan ammattilaisen tai kohtalotoverin kanssa hahmotat oman tilanteesi selkeämmin ja saat sokeat pisteet näkyviksi. Se auttaa sinua päättämään, mitä voit oman ja lastesi hyvinvoinnin hyväksi tehdä.

Välitä oikein

Oikeaa välittämistä on antaa alkoholistin kantaa vastuu omista töppäyksistään ja laiminlyönneistään, niin nololta kuin se tuntuukin. Ei ole sinun tehtäväsi peitellä, salailla ja varjella. Sellainen vain mahdollistaa juomisen jatkamisen. Toisaalta paha moka saattaa olla alkoholistille juuri se hänen kaipaamansa kimmoke hakea apua ongelmaansa.

Terapeutiksi tai pelastajaksi ryhtyminen on voimavarojen heittämistä hukkaan, sillä juomisongelmaa ei voi ratkaista toisen puolesta. Myös jatkuva juojan persoonaan kohdistuva huomauttelu eli nalkuttaminen on itsellesikin vahingollista eikä siitä tunnetusti ole mitään hyötyä – päinvastoin se antaa hyvän syyn lohduttautua juomalla lisää. Sitä paitsi toisen juomisen vahtiminen on ikävä elämän sisältö.

Vapaudu syyllisyydestä

Syitä juoda on aina, eikä oikea syy ole koskaan läheisissä. Juomisen syiden pohtiminen yhdessä riippuvaisen kanssa on hyödytöntä, jopa vahingollista, sillä esimerkiksi juojan onnettoman lapsuuden analysointi antaa hänelle vain lisää syitä juomiselle. On tärkeää korostaa lapsille, ettei isän tai äidin juominen ole heidän syynsä.

Jäädä vai lähteä?

Tärkeintä on miettiä, millaista elämää itse haluat. Elämän ei liene tarkoitus olla pelkkää pahan olon sietämistä. Apua kannattaa hakea, kun koet kärsiväsi, vaikka sinänsä vielä jaksaisitkin toisen sairauden kanssa.

Ystävä tai ammattilainen voi auttaa sinua punnitsemaan tilanteesi, mutta ei voi tehdä päätöksiä puolestasi. Vaikka lähtisitkin, saatat silti jäädä riippuvaiseksi alkoholistista ja kantaa yhä samoja alkoholistin läheisen taakkoja kuin ennenkin, esimerkiksi huolehtimalla kaukaa.

Jos juova ihminen on rakas, suhteessanne on enemmän hyvää kuin pahaa ja kestät hänen sairautensa, et ehkä ole valmis lähtemään. Jos taas perhe-elämä on niin rauhatonta ja riitaisaa, että lapset kärsivät eikä muutosta näy, on lähtöä harkittava vakavasti. Väkivaltaisen käytöksen ulottuville ei ole mitään syytä jäädä.

Aloita jostakin

Kokemus on osoittanut, ettei alkoholiongelma ratkea itsekseen ja odottamalla, vaan päinvastoin pahenee. Alkoholistien läheiset ajattelevat usein, ettei mitään voi tehdä ennen kuin juominen loppuu. Omaksi hyväkseen voi kuitenkin tehdä paljon, ja jo se sysää muutoksen liikkeelle.

Lisää tietoa:
www.päihdelinkki.fi
www.al-anon.fi
www.a-klinikka.fi

 

Vierailija

Toimi näin, jos puolisosi juo

Näin se juuri menee. Alkoholin käyttäjää ei auta kukaan. Mikä auttais? AA:ssa ei enää jaksa kuunnella muitten ongelmia, omatkin riittävät. Mutta hyvähän se periaate tietty on, että pelastetaan vaan itse itsemme ja jätetään alkoholisti yksin tai rypemään jonnekin AA kerhoihin. Entä kun ne voimat ei sitten jätettynä enää riitä mihinkään ja sit antaa mennä kun on alamäki. Kyllä, ota itsees niskasta kiinni. Sama ku sanois pyörätulissa olevalle, että lähde kävelemään.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kotiin ei voi taikoa lisää huoneita, mutta sisarusten yhteisen tilan voi onneksi jakaa osiin. Se onnistuu maalilla, kalusteilla tai vaikkapa majalla, jonka suojiin voi vetäytyä.

Muuntuva peti. Lundia Loft matala parvisänky muuntuu lisäosilla kerrossängyksi. Alle voi rakentaa löhönurkkauksen tai hyllytilaa. 210 x 103 x 143 cm. Alk. 1 643 e, lundia.fi.
Muuntuva peti. Lundia Loft matala parvisänky muuntuu lisäosilla kerrossängyksi. Alle voi rakentaa löhönurkkauksen tai hyllytilaa. 210 x 103 x 143 cm. Alk. 1 643 e, lundia.fi.


Koti kaikille. Vallilan Satumetsä-tapetin asukkaat elävät rauhanomaisesti yhdessä. 53 x 1120 cm. 45 e, vallila.fi.
Koti kaikille. Vallilan Satumetsä-tapetin asukkaat elävät rauhanomaisesti yhdessä. 53 x 1120 cm. 45 e, vallila.fi.
3. Tuolileikki. Pöydän ääressä askarrellaan ja pidetään teekutsut. Kids Conceptin Linus-jakkara 23,90 e ja pöytä 49,90 e, jollyroom.fi.
3. Tuolileikki. Pöydän ääressä askarrellaan ja pidetään teekutsut. Kids Conceptin Linus-jakkara 23,90 e ja pöytä 49,90 e, jollyroom.fi.
Tarinatuokio. iFrogzin kuulokkeiden äänenvoimakkuus on rajoitettu 85 dB:iin. Kuulokejakajan avulla kuuntelu onnistuu kaverin kanssa. 19,99 e, Clas Ohlson.
Tarinatuokio. iFrogzin kuulokkeiden äänenvoimakkuus on rajoitettu 85 dB:iin. Kuulokejakajan avulla kuuntelu onnistuu kaverin kanssa. 19,99 e, Clas Ohlson.

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun lapsi tapaa vanhempaansa valvotusti, moni asia saattaa jännittää: suuttuuko lähivanhempi, jos halaan tai iloitsen tapaamisesta? Tavoitteena on, että lapsi saa olla tapaamisissa mahdollisimman huoleton.

Joskus vanhempien välit kärjistyvät esimerkiksi huoltajuusriidassa niin, ettei lapsen tapaamisoikeuksista päästä sopuun. Voi myös olla, ettei lapsen ole turvallista tavata toista vanhempaansa yksin. Tapaamispaikassa järjestettyjen valvottujen tapaamisten tarkoitus on suojella lasta aikuisten välisiltä ristiriidoilta ja varmistaa, että lapsen oikeus pitää yllä suhdetta kumpaankin vanhempaan toteutuu.

Kun aiemmin asuttiin saman katon alla, miltä lapsesta tuntuu tavata toista vanhempaansa ainoastaan sovittuina aikoina ja niin, että paikalla on tapaamispaikkaohjaaja valvomassa tilannetta?

Usein tapaamistilanne on lapselle ristiriitainen, kertoo avopalveluiden johtaja Jaana Vaittinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksestä. Hän on sosiaalityöntekijä ja erityistason psykoterapeutti ja on työssään mukana tapaamissa, joissa lapsi kohtaa vanhemman, josta asuu erossa.

– Lapsi saattaa kertoa meille etukäteen, että häntä jännittää vanhemman tapaaminen, koska edellisestä kerrasta on pitkä aika tai että hän haluaisi halata vanhempaa tai mennä syliin. Samaan aikaan häntä kuitenkin pelottaa, suuttuuko toinen vanhempi siitä, jos tapaamisessa on ollut mukavaa.

Valvottu tapaaminen voi johtua tuomioistuimen antamasta määräyksestä tai viranomaisen vahvistamasta vanhempien välisestä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta sopimuksesta tai lastensuojelun päätöksestä. Syitä taustalla voivat olla esimerkiksi vanhemman vakavat päihde- tai mielenterveysongelmat ja väkivalta tai sen epäily.

– Tavoitteena on, että lapsi saisi olla tapaamisessa aina mahdollisimman huoleton, Vaittinen kertoo.

– Moni lapsi jännittää, mitä tapahtuu, kun riitaisat vanhemmat kohtaavat. Siksi vanhemmat saapuvat paikalle ja poistuvat eri aikoihin, jotta kohtaamista ei tapahdu.

Valvotulle tapaamiselle on myös tarkat säännöt: aikuisten välisiä ristiriitoja ei saa ottaa lapsen kanssa puheeksi eikä sitä vanhempaa, jonka kanssa lapsi asuu, saa arvostella. Lapselta ei myöskään saa udella.

Aikuisten välisiä ristiriitoja ei saa ottaa lapsen kanssa puheeksi.

Vaittinen työskentelee Perhekulma Puhurissa, josta on tehty mahdollisimman lapsiystävällinen kohtaamispaikka. Lapsi ja vanhempi voivat esimerkiksi pelata tai piirrellä yhdessä. Jos he eivät ole tavanneet pitkään aikaan, tapaamisen valvoja auttaa aluksi jään murtamisessa.

Lapsen kanssa voidaan sopia etukätäteen myös turvasana, jolla lapsi voi halutessaan lopettaa tapaamisen.

– Jos vanhempi ottaa epämukavia tunteita tai muistoja herättävän asian puheeksi, lapsi voi sanoa sovitusti vaikka, että haluaa Afrikan tähden käytävän hyllystä. Hänellä voi myös olla taskussaan pieni esine, jonka esiin ottaminen on valvojalle viesti, ettei lapsi halua jatkaa senkertaista tapaamista.

Jos tapaamiseen liittyy kaappaamisen uhka, tapaamispaikan uloskäynnin välittömässä yhteydessä, ei kuitenkaan huoneessa, on vartija.

Lapsi voi halutessaan lopettaa tapaamisen.

Vaittisen kokemuksen mukaan valvotut tapaamiset ovat aina rankka paikka myös tapaajavanhemmalle mutta usein hyvä ratkaisu esimerkiksi pitkittyneisiin huoltajuusriitoihin.

– Joskus tilanne on sellainen, että puhumalla asiat eivät enää parane, vaan tarvitaan tekoja. Jos tapaamiset sujuvat hyvin, puhumisen ja riitelyn sijaan saadaan aikaan turvallisia kohtaamisia. Ne  mahdollistavat vanhempien välisen luottamuksen lisääntymisen.

Vaittinen toivookin, että tuomioistuimet määräisivät enemmän valvottuja tapaamisia. 

– Ne varmistavat lapsen turvallisuuden ja tuovat lapsen ääni kuulluksi elämäntilanteessa, jossa aikuiset usein käyttäytyvät käsittämättömällä tavalla. Jos lapsella ei ole ketään omaa sosiaalityöntekijää viemässä hänen viestiään, esimerkiksi väkivallan uhka saattaa jäädä huoltajuuspäätöksessä huomaamatta.

Hyvin sujuneen tapaamisen jälkeen lapsesta välittyy ilo ja riemu.

Vaittinen kannattaa valvottuja tapaamisia myös siksi, että lapsella on mahdollisuus säilyttää yhteys toiseenkin vanhempaansa.

– On aina parempi tutustua vanhempaan sellaisena kuin tämä on ja saada realistinen kuva kuin että tämä olisi vain etäinen ihminen mielikuvissa, hän perustelee.

– Hyvin sujuneen tapaamisen jälkeen lapsesta välittyy ilo ja riemu. Vaikka vanhempi ei kykenisi muunlaiseen vanhemmuuteen kuin valvottuihin tapaamisiin, se on lapsen kannalta merkityksellistä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.